Siirry pääsisältöön
Agriculture and rural development

Tietoa tulotuesta

Yleiskatsaus viljelijöiden suoriin tukiin

Viljelijöiden tulotuen tavoitteet

Euroopan unioni myöntää viljelijöille tulotukea eli ”suoraa tukea”, joka 

  • toimii turvaverkkona ja parantaa maatalouden kannattavuutta
  • takaa Euroopan elintarviketurvan
  • auttaa viljelijöitä tuottamaan turvallista, terveellistä ja kohtuuhintaista ruokaa
  • palkitsee viljelijöitä sellaisten julkishyödykkeiden tuottamisesta, joista markkinoilla ei yleensä makseta korvausta, kuten maaseudusta ja ympäristöstä huolehtimisesta.

Maataloustuottajat saavat yleensä tulotukea tilan hehtaarimäärän mukaan. Kaikkien EU-maiden on tarjottava perustukea sekä ilmastoa, ympäristöä ja eläinten hyvinvointia koskevaa tukea, jolla edistetään kestäviä viljelykäytäntöjä (ekojärjestelmät). Näitä tukia kutsutaan usein pakollisiksi tuiksi, sillä EU-maat ovat velvollisia maksamaan niitä. EU-maiden on otettava käyttöön ekojärjestelmiä, mutta viljelijöille ne ovat vapaaehtoisia. 

Lisäksi EU-maat voivat halutessaan tarjota muita tietyille maatalouden aloille tai tietyntyyppiseen maatalouteen tarkoitettuja tukia. Tiettyjä järjestelmiä on suunniteltu lisäavuksi pienille ja keskisuurille maatiloille ja nuorille viljelijöille sekä luonnonhaitta-alueilla ja/tai vaikeuksissa olevilla aloilla toimiville viljelijöille. 

Uusi yhteinen maatalouspolitiikka 2023–2027

Euroopan parlamentti ja EU:n neuvosto hyväksyivät 2 päivänä joulukuuta 2021 uudistetun yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) vuosiksi 2023–2027.

EU-maat panevat täytäntöön YMP:n 2023–2027 omien strategiasuunnitelmiensa avulla. Kunkin EU-maan strategiasuunnitelma koostuu erilaisista kohdennetuista toimista, jotka vastaavat kyseisen maan erityistarpeisiin ja tuottavat konkreettisia EU:n tason tuloksia.

    Lisätietoa

    Kestävyysperusteinen perustulotuki

    Ekojärjestelmät

    Nuoret viljelijät

    Muut tukijärjestelmät

    Tukien sitominen sääntöjen noudattamiseen

    Suurin osa EU:n viljelijöiden tulotuista on sidottu

    • viljeltyyn hehtaarimäärään, ei tuotantomääriin. Viljelijöiden on vastattava markkinoiden kysyntään kasvattaakseen tulojaan. Tulotukimaksujen irrottaminen tuotantomääristä auttaa välttämään ylituotantoa.

    • ympäristön, kasvien terveyden sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin kunnioittamiseen, mikä osaltaan edistää kestävää maataloutta. Tätä yhteyttä kutsuttiin vuoteen 2022 asti täydentävien ehtojen järjestelmäksi, ja vuosien 2023–2027 YMP:ssä sitä nimitetään tehostetuksi ehdollisuudeksi. EU:n sääntöjä noudattamatta jättävien viljelijöiden tukimaksuja voidaan alentaa tai ne voidaan lopettaa kokonaan. 

    Lisätietoa

    Ehdollisuus

    Kestävä maatalous

    Yhteinen maatalouspolitiikka 2023–2027 (YMP)

    Miksi viljelijöitä on tuettava?

    Euroopan elintarviketurvan varmistaminen on olennaista, ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) 39 artiklan mukaisesti yksi YMP:n tavoitteista on taata maatalousväestölle kohtuullinen elintaso lisäämällä viljelijöiden henkilökohtaisia tuloja. Keskimääräiset maataloustulot ovat edelleen merkittävästi alle EU:n muun talouden keskimääräisen tulotason. 

    Viljelyyn liittyy paljon riskejä, ja se on usein kallista toimintaa. Maatalouden harjoittaminen on enemmän säiden ja ilmaston armoilla kuin monet muut alat. Kuluttajien kysynnän ja viljelijöiden tarjonnan välillä on väistämätön viive, sillä tarjonnan lisääminen kasvattamalla lisää viljaa tai tuottamalla lisää maitoa vaatii aikaa ja investointeja.  

    Elintarvikkeiden maailmanlaajuisen kaupan lisääntyminen ja markkinoiden vapautuminen monissa maissa aiheuttavat EU:n viljelijöille paineita. Maailmanmarkkinoiden kehitys lisää kilpailua, mutta se luo myös uusia mahdollisuuksia Euroopan maatalous- ja elintarvikealalle. Lisäksi globalisaatio sekä kysynnän ja tarjonnan vaihtelut ovat viime vuosina tehneet maatalousmarkkinoiden hinnoista yhä vaihtelevampia, mikä lisää viljelijöiden huolia. 

    Näillä maatalouden epävarmuustekijöillä ja EU:n elintarviketuotannon varmistamisen tärkeydellä voidaan perustella julkisen sektorin keskeinen asema viljelijöiden tulojen turvaverkon varmistamisessa.

    Perustulotuki käytännössä

    Maataloustuottajien on joka vuosi toimitettava tukihakemus, jossa on ilmoitettu kaikki tilan viljelylohkot.  

    Vaikka perustulotuen säännöt päätetään EU:n tasolla, jokainen EU-maa toteuttaa niitä itsenäisesti. Kansalliset viranomaiset vastaavat viljelijöiden tulotukien hallinnoinnista ja valvonnasta jäsenmaissa (yhteistyöhön perustuva hallinnointi). 

    EU-maat voivat myös käyttää EU:n lainsäädännön puitteissa jonkin verran omaa harkintavaltaa tukien myöntämisessä, jotta voidaan ottaa huomioon EU:n alueella suuresti vaihtelevat kansalliset viljelyolot. 

    Lisätietoa

    Maataloustukien hallinnointi

    Tuen edellytykset

    Saadakseen tulotukea viljelijöiden on täytettävä tukikelpoisuusedellytykset. 

    Yleissääntöinä on, että viljelijän 

    • tilan tulee sijaita EU:n alueella

    • on täytettävä tulotuen saamisen vähimmäisvaatimukset. EU-maasta riippuen tulotukea ei myönnetä alle 100–500 euroa ja/tai jos tukikelpoisen tilan pinta-ala on pienempi kuin 0,3–5 hehtaaria.

    • tulee harjoittaa maatalousmaallaan (johon kuuluvat peltoala, pysyvät viljelykasvit ja pysyvä nurmi) maataloustoimintaa (maataloustuotteiden tuotantoa, kasvatusta tai viljelyä tai maan pitämistä hyvässä viljelykunnossa) 

    • tulee täyttää ”aktiiviviljelijän” määritelmä. Vaatimukset ovat EU-maiden määrittelemiä, ja niissä on otettu huomioon esimerkiksi maataloustoiminnan vähimmäistaso, tukeen oikeuttamattomat taloudelliset toiminnat, useampaa toimintaa harjoittavat ja osa-aikaiset viljelijät ja hallinnollisen rasituksen keventäminen. 

    Lisätietoa

    EU:n viljelijöille myönnettäviä suoria tukia koskevat säännöt

    25. TAMMIKUUTA 2024
    Eligibility for direct payments of the common agricultural policy 2023-27
    27. SYYSKUUTA 2018
    Active Farmer - Decisions taken by Member States following the entry into force of the omnibus regulation - April 2018

    Saatavilla olevan tuen taso

    Tulotukea saa EU:ssa noin 6 miljoonaa maatilaa, ja tuki muodostaa usein merkittävän osan viljelijöiden tuloista. Viimeisten 10 vuoden aikana lähes puolet viljelijöiden tuloista on ollut tulotukea. 

    Tulotuen taso voi vaihdella huomattavasti eri maatilojen, alueiden ja EU-maiden välillä. 

    EU käyttää ”ulkoista lähentymismekanismia”, jonka on tarkoitus asteittain mukauttaa jokaisessa maassa maksettavia hehtaarikohtaisia tulotukia joko ylös- tai alaspäin niiden tuomiseksi lähemmäs EU:n keskitasoa. 

    Niiden EU-maiden, joissa keskimääräinen tuki on alle 90 % EU:n keskiarvosta, määrärahat kasvavat jopa puolella siitä erosta, joka on niiden nykytason ja 90 % EU:n keskiarvosta olevan tuen välillä. Tuki oli vähintään 200 euroa hehtaarilta vuonna 2023, ja se nousee 215 euroon hehtaarilta vuonna 2027. 

    Tulotukimaksujen kustannukset

    Vuosiksi 2023–2027 suunnitellut EU:n määrärahat tulotuelle ovat lähes 188 miljardia euroa.

    Lisätietoa

    EU:n yhteinen maatalouspolitiikka lyhyesti: YMP:n rahoitus

    Oikeusperusta

    Seuraavilla säännöillä säännellään EU:n maatalouden tulotukia.

    Asiakirjat

    29. KESÄKUUTA 2023
    Summary report on the implementation of direct payments (except greening) in claim year 2021
    17. TOUKOKUUTA 2023
    Decisions taken by Member States for direct payments 2017-22 – December 2022
    17. TOUKOKUUTA 2023
    Decisions taken by Member States for direct payments 2015-21 – June 2021
    6. TAMMIKUUTA 2023
    Summary report on the implementation of direct payments (except greening) in claim year 2020
    23. HEINÄKUUTA 2021
    Summary report on the implementation of direct payments (except greening) in claim year 2019
    2. HEINÄKUUTA 2020
    Summary report on the implementation of direct payments (except greening) in claim year 2018
    16. SYYSKUUTA 2019
    Summary report on the implementation of direct payments (except greening) in claim year 2017
    15. TOUKOKUUTA 2019
    Decisions taken by Member States for direct payments 2015-20 – December 2018
    27. SYYSKUUTA 2018
    Direct payments: Financial mechanisms in the new system – 2013 CAP reform (June 2016)
    27. SYYSKUUTA 2018
    Decisions taken by Member States for direct payments 2015-20 – June 2016
    27. SYYSKUUTA 2018
    Summary report on the implementation of direct payments in claim year 2016
    27. SYYSKUUTA 2018
    Summary report on the implementation of direct payments for claim year 2015
    24. LOKAKUUTA 2018
    Direct payments post 2014 – decisions taken by Member States by 1 August 2014

    Tapahtumat

    Uutiset