Nuorten viljelijöiden tuki
YMP 2023–2027 sisältää useita erityisesti nuorille viljelijöille tarkoitettuja tukitoimia. EU-maat räätälöivät toimenpiteensä kansallisten olosuhteiden mukaisiksi laatimissaan YMP:n strategiasuunnitelmissa.
Useiden tukitoimien yhdistelmät
Nuorten viljelijöiden tueksi tarkoitettuihin strategioihin kuuluvat yleensä useiden interventioiden ja toimien yhdistelmät. Näitä ovat muun muassa
- nuorten viljelijöiden täydentävä tulotuki
- nuorten viljelijöiden ja uusien viljelijöiden tilanpidon aloittamiseen sekä maaseudun yritystoiminnan käynnistämiseen myönnettävä tuki.
Suorat tuet
EU-maiden on osoitettava nuorten viljelijöiden tukemiseen määrä, joka vastaa vähintään kolmea prosenttia niiden suorien tukien määrärahoista. Tämä tuki voidaan myöntää tulotukena, investointitukena tai nuorten viljelijöiden tilanpidon aloitustukena (vain 50 prosenttia investointituesta otetaan huomioon tämän tavoitteen saavuttamiseksi myönnettävänä tukena).
Nuorten viljelijöiden täydentävä tulotuki
Nuorten viljelijöiden täydentävä tulotuki (CISYF) on vapaaehtoinen suorien tukien järjestelmä, jolla tarjotaan tehostettua tulotukea nuorille viljelijöille, jotka ovat aloittaneet tilanpidon ensimmäistä kertaa ja ovat oikeutettuja perustulotukeen. Tuki myönnetään vuotuisena maksuna tukikelpoista hehtaaria kohden tai vuotuisena kertakorvauksena.
Kansalliset toimintapolitiikat
Kansalliset tekijät voivat vaikuttaa sukupolvenvaihdokseen (esimerkiksi maa- ja perintölainsäädäntöön liittyvä oikeussuoja). EU-maiden onkin tarkasteltava kansallisten toimintapolitiikkojen (mm. verohelpotusjärjestelmät, viljelijöiden eläkejärjestelmät, lainajärjestelmät, maanvuokraukseen, -hankintaan tai perimiseen liittyvät sääntelytoimenpiteet) ja YMP:n interventioiden ja toimenpiteiden välistä vuorovaikutusta, jotta varmistetaan kaikkien toimien johdonmukaisuus.
Maaseudun kehittämistoimet nuorten viljelijöiden hyväksi
Maaseudun kehittämisen interventiot, jotka voidaan sisällyttää YMP:n strategiasuunnitelmiin vuosiksi 2023–2027, tarjoavat lisämahdollisuuksia auttaa nuoria viljelijöitä tilanpidon aloittamiseen.
- Nuorten viljelijöiden ja uusien viljelijöiden tilanpidon aloittaminen ja maaseudun yritystoiminnan käynnistäminen: Kyseessä on EU-maiden vapaaehtoinen tukitoimi YMP:n vuosien 2023–2027 maaseudun kehittämisrahastoista. Tavoitteena on tarjota viljelijöille ja yrityksille välitöntä toiminnan käynnistämistukea.
- Yhteistyöjärjestelyt: sukupolvenvaihdosten yhteydessä tämä koskee erityisesti tilatasolla tehtävään sukupolvenvaihdokseen liittyvää yhteistyötä.
Nuoret viljelijät voivat saada investointitukea ja perustaa tuottajaorganisaatioita tai liittyä niihin markkina- ja taloustilanteensa vahvistamiseksi.
YMP:n strategiasuunnitelmiin vuosiksi 2023–2027 voi sisältyä apua maaseutuyritysten kehittämiseen sekä neuvontaa siitä, miten maatalousalalle voi parhaiten siirtyä.
EU:n nuoret viljelijät voivat hakea YMP:n tukea maansa strategiasuunnitelmassa luetelluilta hallintoviranomaisilta. Useimmat EU-maat tukevat sukupolvenvaihdoksia CISYF:n kautta suorien tukien ja maaseudun kehittämisrahastojen tuen muodossa.
Jotta maaseutualueet olisivat houkuttelevia nuorille, yksi YMP:n vuosien 2023–2027 erityistavoitteista kannustaa EU-maita edistämään työllisyyttä, kasvua ja paikallista kehitystä maaseutualueilla, mikä parantaa työ- ja elinoloja ja ehkäisee siten maaseudun nuorten maaltamuuttoa.
Lisätietoa
Komission ja EIP:n aloite nuorten viljelijöiden tueksi
Euroopan investointipankki (EIP) ja Euroopan komissio ilmoittivat huhtikuussa 2019 lähes miljardin euron rahoituksesta maatalouden ja biotalouden aloille eri puolilla Eurooppaa.
Euroopan investointipankin (EIP) lainapaketti on herättänyt useiden rahoituksenvälittäjien kiinnostuksen eri EU-maissa, ja rahoitustavoitteet on saavutettu suhteellisen lyhyessä ajassa covid-19-pandemian aiheuttamasta talouden taantumasta huolimatta. Tähän mennessä (keväällä 2023) 98 prosenttia rahoituksesta kattavat sopimukset on tehty välittäjäpankkien kanssa seuraavissa maissa:
- Ranska (375 miljoonaa euroa kolmeen rahoitustoimeen)
- Italia (350 miljoonaa euroa neljään rahoitustoimeen)
- Kreikka (210 miljoonaa euroa neljään rahoitustoimeen) ja
- Kroatia (20 miljoonaa euroa).
Nuorten viljelijöiden vähimmäisrahoitustavoite on hieman ylitetty (11 prosenttia kokonaislainanannosta). Lisäksi noin 30 prosenttia määrärahoista osoitettiin ilmastotoimiin liittyviin toimenpiteisiin.
Yhteinen maatalouspolitiikka 2023–2027: Uusi työskentelytapa
Yhteinen maatalouspolitiikka 2023–2027 tuli voimaan 1.1.2023. Siinä otetaan käyttöön yksinkertaistettu lähestymistapa, jonka avulla EU:n maatalous voi vastata globalisoituneen maailman jatkuvasti kehittyviin taloudellisiin, yhteiskunnallisiin ja ympäristöön liittyviin tarpeisiin. Politiikan painopiste siirretään vaatimusten noudattamisesta ja säännöistä tuloksiin ja tuloksellisuuteen. Tämä uusi työskentelytapa perustuu seuraaville:
- YMP:n vuosien 2023–2027 10 keskeistä tavoitetta, maatalouden sukupolvenvaihdokset mukaan luettuina, muodostavat politiikan perustan ja kuvastavat koko YMP:n korkeita EU-tason tavoitteita.
- YMP:n strategiasuunnitelmat, joiden avulla EU-maat voivat kehittää interventiostrategiansa YMP:n 2023–2027 kymmenen keskeisen tavoitteen ja tukitoimien alojen mukaisesti.
Suunnitelmat koostuvat erilaisista kohdennetuista toimista, jotka vastaavat kunkin EU-maan erityistarpeita. Nämä toimet tuottavat yhteisessä maatalouspolitiikassa konkreettisia EU:n tason tuloksia ja edistävät samalla Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteita.
Tulostaulu
Euroopan komissio on ottanut käyttöön tulostaulun, jossa esitellään kunkin EU-maan hyväksytyssä YMP:n strategiasuunnitelmassa asetetut tavoitteet sekä EU:n tason tavoitteet. Tulostaulu sisältää sukupolvenvaihdoksen (R.36) yhtenä YMP-lainsäädännössä vahvistetuista 44 ”tulosindikaattorista”, jotka liittyvät YMP:n kymmeneen keskeiseen tavoitteeseen. Tavoitteiden mukaan jopa 380 000 nuorta viljelijää aloittaa tilanpidon YMP:n tuella.
Lähde: Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto
EU-maiden ei tarvitse sisällyttää kaikkia 44:ää tavoitetta kansallisiin YMP:n strategiasuunnitelmiinsa. Tavoitteiden suunnittelu riippuu kansallisella tasolla päätetyistä tarpeista ja toimista.
The Commission launched an online dashboard presenting the targets set at national level by each approved CAP Strategic Plan, as well targets at EU level.
Nuoren viljelijän määritelmä
YMP:n strategiasuunnitelmia koskevassa asetuksessa (EU) 2021/2115 vahvistetaan kriteerit, joiden perusteella viljelijää voidaan pitää ”nuorena viljelijänä” EU:n tasolla. Tämä määritelmä sisältää myös vaatimukset, jotka koskevat kaikkia tulotukeen (ns. ensimmäinen pilari) ja maaseudun kehittämiseen (ns. toinen pilari) liittyviä tukitoimia. Näin EU-maiden YMP:n strategiasuunnitelmissa voidaan varmistaa yhtenäisyys sukupolvenvaihdostavoitteen yhteydessä.
Ensinnäkin nuoren viljelijän on oltava asetuksen (EU) 2021/2115 3 artiklan 1 kohdan määritelmän mukainen ’viljelijä’. EU-maiden on otettava huomioon seuraavat pakolliset seikat, kun ne laativat asetuksen (EU) 2021/2115 4 artiklan 6 kohdan mukaista nuoren viljelijän määritelmää:
- nuori viljelijä voi olla enintään 35–40-vuotias (EU-maiden on asetettava tarkka yläikäraja)
- nuoren viljelijän on toimittava ”tilan pääasiallisena yrittäjänä” (eli tilan on oltava hänen hallinnassaan EU-maiden asettamien edellytysten mukaisesti)
- nuorella viljelijällä on oltava asianmukainen koulutus ja/tai vaadittavat taidot EU-maiden määrittämän mukaisesti.
Nuoret viljelijät
Vain 11 prosenttia kaikista EU:n maatiloista on alle 40-vuotiaiden viljelijöiden hallussa. Nuorten naisten osuus tästä on vain 3 prosenttia. Nuoria onkin vaikea houkutella ryhtymään viljelijöiksi.
Lähde: Eurostat
Viljelijäväestö ikääntyy, minkä vuoksi EU kannustaa aktiivisesti nuoria ryhtymään viljelijöiksi:
- Elinkelpoisten maatilojen perustaminen: Maatalouden ja elintarviketuotannon kestävyys edellyttää, että nuoret, motivoituneet ja hyvin koulutetut ihmiset pitävät elämää maaseudulla houkuttelevana, asettuvat sinne pysyvästi ja perustavat elinkelpoisia tiloja.
- Elintarvikkeiden saatavuuden varmistaminen: Uuden viljelijäsukupolven tukeminen sekä vahvistaa EU:n maatalouden kilpailukykyä että auttaa turvaamaan Euroopan elintarviketarjonnan tulevina vuosina. Nuoret viljelijät ovat avoimempia innovoinnille, muutoksille ja uusille teknologioille.
Nuorten viljelijöiden tämän päivän keskeisiä haasteita ovat muun muassa seuraavat:
- maatalousmaan hankkimiseen liittyvät vaikeudet
- maan korkeat hinnat
- heikko kannattavuus ja vaikea luotonsaanti
- perheellisten nuorten viljelijöiden vaikeudet päästä keskeisten julkisten palvelujen (vesihuolto-, sanitaatio-, televiestintä- ja laajakaistapalvelut) ja sosiaalisten tukipalvelujen (terveydenhuolto ja pitkäaikaishoito, koulutuspalvelut) piiriin.
EU:n maatalousalan sekä maaseudun ja syrjäisten alueiden kilpailukyvyn ja pitkän aikavälin kestävyyden kannalta on näin ollen olennaisen tärkeää, että nuoret viljelijät luovat ja kehittävät uutta elinkelpoista taloudellista toimintaa.
Maatalouden digitaalisen siirtymän edistäminen
Maatalouden tieto- ja innovointijärjestelmän (AKIS) tavoitteena on tukea maatalouden digitaalista siirtymää, edistää innovatiivisten hankkeiden käynnistämistä ja kehittämistä, levittää niiden tuloksia ja hyödyntää niitä mahdollisimman laajasti.
Vastauksena maatalouden ja maaseudun muutoksiin ja nykyaikaisten teknologioiden lisääntymiseen AKIS-järjestelmä tukee viljelijöitä digitalisaatioprosessissa ja auttaa heitä pysymään uusien teknologioiden tasalla.
