Skip to main content
Agriculture and rural development

EU:n maatalouspolitiikka lyhyesti

Yhteisellä maatalouspolitiikalla tuetaan maataloustuottajia ja varmistetaan EU:n elintarviketurva.

EU:n yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteet

EU:n yhteinen maatalouspolitiikka (YMP), jota on harjoitettu vuodesta 1962, voidaan nähdä yhteistyökumppanuutena maatalouden ja muun yhteiskunnan sekä EU:n ja viljelijöiden välillä. Sen tavoitteena on

  • tukea maataloustuottajia ja parantaa maatalouden tuottavuutta, jotta kuluttajille on jatkuvasti tarjolla kohtuuhintaisia elintarvikkeita
  • varmistaa EU:n viljelijöille kohtuullinen toimeentulo
  • torjua ilmastonmuutosta ja käyttää luonnonvaroja kestävällä tavalla
  • säilyttää maaseutualueet ja -maisemat kaikkialla EU:ssa
  • pitää maaseudun elinkeinoelämä vireänä lisäämällä maatalouden, elintarviketeollisuuden ja niihin liittyvien alojen työpaikkoja.

EU:n maatalouspolitiikka on kaikkien EU-maiden yhteistä politiikkaa. Sitä hallinnoidaan EU:n tasolla, ja se rahoitetaan EU:n talousarvion varoista.

60 vuotta yhteistä maatalouspolitiikkaa

Yhteisen maatalouspolitiikan 60-vuotisjuhlan kunniaksi komissio on yhdessä EU:n neuvoston ja Ranskan EU-puheenjohtajuuden kanssa koonnut erikoisnäyttelyn, joka oli esillä Luxemburgissa 7.4.2022 pidetyn maatalous- ja kalastusneuvoston istunnon yhteydessä. Näyttelyssä esitellään yhteisen maatalouspolitiikan historiaa sen perustamisesta 60 vuotta sitten tähän päivään saakka. Keskeisesti esillä ovat viljelijöiden kertomukset eri puolilta Eurooppaa sekä uusi YMP ja sen tulevat tavoitteet.

Tutustu yhteisen maatalouspolitiikan historiaan vuodesta 1962 lähtien sellaisena kuin se esittäytyy 13 näyttelytaulun kautta.

Feeding Europe: 60 years of common agricultural policy
English
(10.4 MB - PDF)
Lataa

YMP käytännössä

Maatalous poikkeaa useimmista muista aloista, sillä siihen liittyy seuraavia erityispiirteitä:

  • vaikka elintarviketuotanto on tärkeää, maataloustuottajien tulot ovat noin 40 % pienemmät kuin muilla aloilla
  • maatalouden harjoittaminen on enemmän säiden ja ilmaston armoilla kuin monet muut alat
  • maatalouden tuottama tarjonta reagoi kulutuskysynnän muutoksiin aina viiveellä: viljan- tai maidontuotannon lisääminen vie väistämättä aikaa.

Samalla kun maataloustuottajien on otettava kustannustehokkuus huomioon, heidän tulisi työskennellä kestävällä ja ympäristöystävällisellä tavalla sekä säilyttää maaperän rakenne ja biologinen monimuotoisuus.

Koska maatalousyrittäjien toimintaan vaikuttaa monia epävarmuustekijöitä ja maataloudella on ympäristövaikutuksia, on perusteltua, että julkisen sektorin toimilla tuetaan merkittävästi viljelijöitä. YMP:n

  • tulotuet takaavat viljelijöille tietyn perustulotason, ja samalla niillä korvataan viljelijöille heidän käyttämänsä ympäristöystävälliset viljelykäytännöt ja tuottamansa julkiset palvelut, joista markkinoilla ei yleensä makseta korvausta. Tällainen julkinen palvelu on muun muassa huolenpito maaseudusta
  • markkinatoimenpiteet auttavat viljelijöitä vaikeissa markkinatilanteissa, joissa esimerkiksi kysyntä yhtäkkiä romahtaa terveysuhkien vuoksi tai hinnat putoavat sen takia, että markkinoilla on jostain tuotteesta tilapäistä ylitarjontaa
  • maaseudun kehittämistoimenpiteet, joita toteutetaan osana kansallisia ja alueellisia ohjelmia, vastaavat maaseutualueiden erityistarpeisiin ja -haasteisiin.

YMP:n rahoitus

EU:n maataloustuottajien EU:n talousarviosta saama tuki heijastaa korkealaatuisten elintarvikkeiden saatavuuden varmistamiseen vaikuttavia monia tekijöitä. Näitä ovat muun muassa viljelijöiden tulotuet, ilmastonmuutostoimet sekä elinvoimaisten maaseutuyhteisöjen ylläpitäminen.

YMP:tä rahoitetaan kahdesta rahastosta osana EU:n talousarviota:

Jokainen EU-maa huolehtii maksuista kansallisella tasolla. EU-maat julkaisevat YMP-tuensaajien tiedot EU:n avoimuussäännösten mukaisesti.

Lisätietoa

YMP:n rahoitus

EU:n vuosittainen talousarviosykli

EU:n talousarvio

YMP:n edut

YMP:n avulla määritellään edellytykset, joiden pohjalta viljelijät voivat hoitaa tehtävänsä yhteiskunnassa:

Elintarviketuotanto

  • EU:ssa on noin 10 miljoonaa maatilaa, ja 22 miljoonaa ihmistä työskentelee alalla vakituisesti. Viljelijöiden tarjoama tuotevalikoima on runsas, ja tuotteet ovat kohtuuhintaisia, turvallisia ja laadukkaita.
  • EU tunnetaan koko maailmassa ruokaperinteistään, ja se on yksi maailman johtavista maatalouselintarvikkeiden tuottajista ja nettoviejistä. Poikkeuksellisten maatalousresurssiensa ansiosta EU:lla voisi ja pitäisikin olla keskeinen rooli koko maailman elintarviketurvan varmistamisessa.

Maaseudun kehittäminen

  • Maaseutu ja sen arvokkaat luonnonvarat luovat monia maatalouteen liittyviä työpaikkoja. Viljelijät tarvitsevat koneita, rakennuksia, polttoainetta, lannoitteita ja eläinlääkäripalveluja, joita kutsutaan myös tuotantoketjun alkupään toimialoiksi.
  • Työpaikkoja on myös tuotantoketjun loppupäässä, esimerkiksi elintarvikkeiden valmistamisen, jalostamisen ja pakkaamisen parissa sekä elintarvikkeiden varastoinnin, kuljetuksen ja vähittäismyynnin alalla. EU:n maatalous- ja elintarvikealoilla on yhteensä lähes 40 miljoonaa työpaikkaa.
  • Maatalousasioita, viljelymenetelmiä ja markkinakehitystä koskevan tuoreimman tiedon on oltava vaivattomasti saatavilla, jotta viljelijät voivat toimia tehokkaasti ja jotta edellä mainitut tuotantoketjun alku- ja loppupään toimialat pysyvät nykyaikaisina ja tuottavina. YMP:n rahoitusta kohdennettiin vuosina 2014–2020 18 miljoonan maaseudun asukkaan nopeiden tietoliikennepalvelujen sekä internet-palvelujen ja infrastruktuurin parantamiseen. Tämä määrä vastaa 6,4:ää prosenttia EU:n maaseutuväestöstä.

Ympäristöä säästävät viljelymenetelmät

  • Viljelijöillä on kahtalainen tehtävä: tuottaa elintarvikkeita ja suojella samalla luontoa ja turvata sen monimuotoisuus. Luonnonvarojen harkittu käyttö on elintarviketuotannon ja elämänlaadun ehdoton edellytys tänään, huomenna ja tulevia sukupolvia varten.

YMP:tä edistävät keskeiset tekijät

Euroopan komissio on säännöllisessä keskusteluyhteydessä kansalaisvuoropuheluryhmiin ja maatalouskomiteoihin maataloutta koskevan lainsäädännön ja politiikkojen parantamiseksi. Asiantuntijaryhmät antavat panoksensa Euroopan komissiolle, kuten esimerkiksi maatalousmarkkinoiden työryhmä, joka tarkastelee epäterveitä kauppatapoja.

Komissio laatii EU:n toimien tarvetta ja niiden mahdollisia vaikutuksia selvittäviä vaikutustenarviointeja, kun se suunnittelee, valmistelee ja ehdottaa uutta EU-lainsäädäntöä. Ne ovat keskeinen osa EU:n paremman sääntelyn ohjelmaa. Maatalouden ja maaseudun kehittämistä koskevia vaikutustenarviointeja on tehty vuosina 2003 (väliarviointi), 2008 (”terveystarkastus” – SEC(2008) 1885), 2011 (tiedonanto yhteisestä maatalouspolitiikasta vuoteen 2020 – SEC(2011) 1153 final) ja 2018 (strategiasuunnitelmien tuki vuoden 2020 jälkeen – SWD(2018) 301 final).

EU:n tilintarkastustuomioistuimella on myös tärkeä tehtävä maatalousmenojen valvonnassa.

Komissio julkaisee säännöllisesti mielipidekyselyitä (joita kutsutaan myös eurobarometreiksi) eurooppalaisten suhtautumisesta maatalouteen ja yhteiseen maatalouspolitiikkaan. Kaikissa EU-maissa tehtävät Eurobarometri-kyselyt antavat arvokasta tietoa kansalaisten YMP:hen liittyvistä näkemyksistä. Niissä selvitetään muun muassa tietoisuutta YMP:n tarjoamasta tuesta, YMP:n tuloksista, laatuasioista, ympäristökysymyksistä ja YMP:n tärkeydestä.

YMP:n arviointi

Komissio arvioi yhteistä maatalouspolitiikkaa yhteisen seuranta- ja arviointikehyksen (CMEF) mukaisesti.

Arviointikehyksen on tarkoitus osoittaa YMP:n saavutuksia vuosina 2014–2020 ja parantaa YMP:n tehokkuutta sitä koskevien indikaattoreiden avulla.

Uusi YMP

YMP:tä on vuosien mittaan mukautettu taloudellisten olosuhteiden muutoksiin sekä kansalaisten vaatimuksiin ja tarpeisiin, jotta Euroopan maatalouden asema olisi vahva myös tulevaisuudessa.

Euroopan komissio julkaisi kesäkuussa 2018 uutta YMP:tä koskevat säädösehdotukset. Ehdotuksissa hahmotellaan yhteisen maatalouspolitiikan yksinkertaistamista ja siihen liittyvien toimien tehokkuuden varmistamista. Uuteen YMP:hen sisällytetään myös Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteet kestävästä ja ympäristöä säästävästä maataloudesta.

Laajojen neuvottelujen jälkeen Euroopan parlamentti, EU:n neuvosto ja Euroopan komissio pääsivät sopimukseen yhteisen maatalouspolitiikan uudistamisesta, ja uusi YMP hyväksyttiin virallisesti 2.12.2021. Uusi YMP on määrä panna täytäntöön 1.1.2023 alkaen.

Factsheet – a greener and fairer CAP
English
(1.95 MB - PDF)
Lataa

Oikeusperusta

Yhteisen maatalouspolitiikan oikeusperusta on vahvistettu Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa.

Seuraavilla neljällä asetuksella säännellään yhteisen maatalouspolitiikan eri osa-alueita:

Uusi YMP kattaa kolme asetusta, joiden on pääsääntöisesti määrä tulla voimaan 1.1.2023:

  • asetus yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta sekä asetuksen (EU) N:o 1306/2013 kumoamisesta (asetus (EU) 2021/2116)
  • asetus jäsenvaltioiden laatimien YMP:n strategiasuunnitelmien tukea koskevista säännöistä sekä asetusten (EU) N:o 1305/2013 ja (EU) N:o 1307/2013 kumoamisesta (asetus (EU) 2021/2115)
  • asetus (EU) 2021/2117 maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EU) N:o 1308/2013, maataloustuotteiden laatujärjestelmistä annetun asetuksen (EU) N:o 1151/2012, maustettujen viinituotteiden maantieteellisistä merkinnöistä annetun asetuksen (EU) N:o 251/2014 ja EU:n syrjäisimpien alueiden hyväksi toteutettavista maatalousalan erityistoimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 228/2013 muuttamisesta.

Vuosien 2021–2022 osalta on voimassa siirtymäasetus (asetus (EU) 2020/2220). Asetuksessa säädetään edellytykset maataloustukirahastosta ja maaseuturahastosta myönnettävälle tuelle kyseisellä kaudella. Sillä muutetaan edellisten asetusten säännöksiä ja jatketaan niiden voimassaoloa. Asetus on voimassa siihen saakka kunnes uusi YMP pannaan täytäntöön.

Yhteistä maatalouspolitiikkaa hallinnoi Euroopan komission maataloudesta ja maaseudun kehittämisestä vastaava pääosasto. Se voi antaa yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanoon käytettäviä delegoituja säädöksiä ja täytäntöönpanosäädöksiä.

Lisätietoa

Voimassa olevan EU-lainsäädännön luettelo

EU:n lainsäädäntömenettely

  1. 2023

    Sen jälkeen kun uudesta oikeudellisesta kehyksestä on sovittu, yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) strategiasuunnitelmat on määrä panna täytäntöön 1.1.2023 kaikissa EU-maissa.

  2. 2021-2022

    Voimassa on siirtymäasetus. Siirtymäasetuksella jatketaan useimpia kaudella 2014–2020 voimassa olleita yhteisen maatalouspolitiikan sääntöjä. Asetuksella varmistetaan myös joustava siirtyminen uuteen oikeudelliseen kehykseen ja YMP:n strategiasuunnitelmiin.

  3. 2021

    Laajojen neuvottelujen jälkeen Euroopan parlamentti, EU:n neuvosto ja Euroopan komissio sopivat yhteisen maatalouspolitiikan lisäuudistuksesta. Tämän alustavan poliittisen yhteisymmärryksen pohjalta Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat hyväksyä tarvittavan lainsäädännön virallisesti syksyllä 2021.

  4. 2013

    Yhteistä maatalouspolitiikkaa uudistetaan. Tavoitteena on parantaa maatalousalan kilpailukykyä, edistää kestävää viljelyä ja innovointia sekä tukea maaseutualueiden työllisyyttä ja talouskasvua. Rahoitustuki kohdennetaan maan tuottavaan käyttöön. Uudistettua yhteistä maatalouspolitiikkaa sovelletaan ohjelmakaudella 2014–2020.

  5. 2003

    Yhteisessä maatalouspolitiikassa otetaan käyttöön tulotuet. Politiikan uudistuksessa katkaistaan tukien ja tuotannon välinen yhteys. Viljelijät saavat nyt tulotukea sillä ehdolla, että he huolehtivat viljelymaasta ja noudattavat elintarvikkeiden turvallisuutta, ympäristöä ja eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevia vaatimuksia.

  6. 1992

    Politiikan painopiste siirtyy markkinoiden tukemisesta tuottajien tukemiseen. Hintatukia lakkautetaan ja korvataan viljelijöille maksettavilla suorilla tuilla. Viljelijöitä kannustetaan toimimaan ympäristöä säästävällä tavalla.

    Samaan aikaan uudistuksen kanssa järjestetään Riossa vuonna 1992 Maailman ympäristökonferenssi, jossa otetaan käyttöön kestävän kehityksen periaate.

  7. 1984

    Maatiloista tulee niin tuottavia, että syntyy ylituotantoa. Tuotantoa yritetään useilla eri toimenpiteillä supistaa markkinoiden tarpeita vastaavalle tasolle.

  8. 1962

    Yhteinen maatalouspolitiikka perustetaan. Maataloutta halutaan ohjata yhteisillä periaatteilla, joiden tavoitteena on varmistaa, että kuluttajille on tarjolla elintarvikkeita kohtuuhintaan ja että viljelijöillä on kohtuullinen elintaso.

Documents

CAP separating fact from fiction
English
(543.98 KB - PDF)
Lataa

Impact assessment: mid-term review of the common agricultural policy – February 2003
English
(949.94 KB - PDF)
Lataa