Uusi työskentelytapa

Uusi YMP on nykyaikaista politiikkaa, jossa painotetaan voimakkaasti tuloksia.

Kymmenen erityistavoitetta

Politiikka sisältää kymmenen erityistavoitetta, jotka liittyvät maatalouden ja maaseutualueiden sosiaalista, ekologista ja taloudellista kestävyyttä koskeviin EU:n yhteisiin tavoitteisiin.

Kansalliset strategiasuunnitelmat

Jokainen EU-maa laatii kansallisen YMP:n strategiasuunnitelman, jossa yhdistyy tulotukeen, maaseudun kehittämiseen ja markkinatoimenpiteisiin myönnettävä rahoitus. Laatiessaan strategiasuunnitelmiaan EU-maat edistävät kymmenen erityistavoitteen saavuttamista hyödyntäen komission tarjolle asettamia väljiä politiikkatoimia, joita voidaan muokata kansallisten tarpeiden ja valmiuksien mukaan.

Painopiste tuloksissa

YMP-lainsäädännössä vahvistetaan yhteiset indikaattorit osana uutta tuloksellisuus-, seuranta- ja arviointikehystä. Indikaattoreita seurataan vuotuisilla tuloksellisuuskertomuksilla ja YMP:n strategiasuunnitelmien tuloksellisuuden kaksivuotistarkastelussa, jotta voidaan arvioida EU-maiden edistymistä omien tavoitteidensa ja YMP:n tavoitteiden saavuttamisessa.

Tärkeimmät uudistuksen alat

Uusi YMP sisältää useita politiikan uudistuksia, joilla tuetaan siirtymistä kestävään maa- ja metsätalouteen EU:ssa.

Vihreämpi YMP

Uuden YMP:n tuella maataloudella voidaan edistää Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamista merkittävästi aiempaa paremmin:

• Aiempaa vihreämmät tavoitteet: YMP-suunnitelmat ovat ympäristö- ja ilmastolainsäädännön mukaisia. Jokaisen EU-maan on nostettava YMP:n strategiasuunnitelmassaan ympäristö- ja ilmastotoimien tavoitetasoa verrattuna edelliseen ohjelmakauteen (taantumista ei sallita), ja niiden on päivitettävä suunnitelmaa, kun ilmasto- ja ympäristölainsäädäntöä muutetaan.
• Vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden edistäminen: kansalliset strategiasuunnitelmat edistävät vihreän kehityksen tavoitteita (YMP-suosituksissa esitetään, miten näitä tavoitteita olisi edistettävä.)
• Vahvempi ehdollisuus: YMP:n edunsaajien maksut kytketään entistä tiukempiin pakollisiin vaatimuksiin. Esimerkiksi jokaisen tilan on osoitettava vähintään 3 prosenttia peltoalasta biologisen monimuotoisuuden tukemiseen ja muuhun ei-tuotannolliseen käyttöön. Ekojärjestelmistä on mahdollisuus saada tukea jopa 7 prosentin saavuttamiseksi. Myös kosteikkoja ja turvemaita suojellaan.
• Ekojärjestelmät: vähintään 25 prosenttia suorien tukien määrärahoista käytetään ekojärjestelmiin, joilla kannustetaan voimakkaammin ilmasto- ja ympäristöystävällisiin viljelykäytäntöihin ja toimintatapoihin (kuten luonnonmukainen viljely, agroekologia, hiiltä sitova viljely jne.) sekä eläinten hyvinvoinnin parantamiseen.
• Maaseudun kehittäminen: vähintään 35 prosenttia rahoituksesta käytetään ilmasto-, biodiversiteetti- ja ympäristötoimiin sekä eläinten hyvinvoinnin parantamiseen.
• Toimintaohjelmat: hedelmä- ja vihannesalan toimintaohjelmien menoista vähintään 15 prosenttia suunnataan ympäristöasioihin (nykyisellä ohjelmakaudella määrä on ollut 10 prosenttia).
• Ilmasto ja biologinen monimuotoisuus: YMP:n talousarviosta 40 prosenttia on osoitettava ilmastomenoihin, ja sillä on tuettava voimakkaasti yleistä sitoumusta osoittaa monivuotisen rahoituskehyksen kauden loppuun mennessä 10 prosenttia EU:n talousarviosta biologista monimuotoisuutta koskeviin tavoitteisiin.

Oikeudenmukaisempi YMP

Uudessa YMP:ssä tukea ohjataan niille, jotka tarvitsevat sitä eniten:

• Tulotuen uudelleenjako: EU-maiden on kohdennettava vähintään 10 prosenttia suorista tuistaan uudelleenjakotulotuen välineeseen, jotta pienten ja keskisuurten tilojen tulotarpeisiin voidaan vastata paremmin.
• Aktiiviviljelijät: uusi lainsäädäntö sisältää ’aktiiviviljelijän’ joustavan määritelmän ja velvoittaa EU-maat määrittelemään tällaiset viljelijät ja niiltä edellytettävän toiminnan tason. Tiettyä EU:n tukea voivat saada vain aktiiviviljelijät.
• Sosiaalinen ehdollisuus: YMP:n tuet kytketään tiettyjen työelämän EU-normien noudattamiseen, ja tuensaajia kannustetaan parantamaan työoloja maatiloilla.
• Tukien lähentäminen: uudessa YMP:ssä tulotuen tasot lähentyvät enemmän sekä yksittäisten EU-maiden sisällä että EU-maiden välillä.
• Nuorten viljelijöiden tukeminen: EU-maiden on jaettava vähintään 3 prosenttia suorien tukien määrärahoistaan nuorille viljelijöille tulo- tai investointitukena tai nuorten viljelijöiden aloitustukena.
• Sukupuolijakauman korjaaminen: YMP:n strategiasuunnitelmissa on ensimmäistä kertaa asetettu tavoitteiksi sukupuolten tasa-arvo ja naisten maatalouteen osallistumisen lisääminen. EU-maiden on puntaroitava näitä kysymyksiä ja puututtava havaittuihin haasteisiin.

Kilpailukyvyn parantaminen

uudella YMP:llä vahvistetaan viljelijöiden asemaa toimitusketjussa ja parannetaan maatalouselintarvikealan kilpailukykyä.

• Neuvotteluvoiman parantaminen: uusilla säännöillä vahvistetaan tuottajien yhteistyötä, kannustetaan viljelijöitä yhteistyöhön ja annetaan heille tasapainottavaa markkinavoimaa.
• Markkinasuuntautuneisuus: aiempien uudistusten mukainen yleinen markkinasuuntautuneisuus säilyy uudessa YMP:ssä, ja EU:n maatiloja kannustetaan mukauttamaan tarjontaa kysyntään Euroopassa ja sen ulkopuolella.
• Kriisirahasto: uudistettuun YMP:hen sisältyy tulevien kriisien varalta uusi vararahasto, jonka määrä on vähintään 450 miljoonaa euroa vuodessa.
• Tuki viinialalle: viinialan tuen parantamiseksi on sovittu tietyistä säännöistä.

Vahva talousarvio

YMP:n pitkän aikavälin talousarvio pysyy vankkana.

YMP:n rahoitus

YMP:n rahoitus kaudella 2021–2027 on 387 miljardia euroa. Määrärahat tulevat kahdesta rahastosta: 291,1 miljardia euroa (käypinä hintoina) Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) ja 95,5 miljardia euroa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto).

Next Generation EU

Maaseuturahaston talousarvioon sisältyy 8 miljardia euroa Next Generation EU -välineestä. Näillä varoilla autetaan maaseutualueita rakenteellisissa muutoksissa, jotka ovat tarpeen Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja digitaalisen siirtymän tavoitteiden saavuttamiseksi.

Määrärahojen siirrot

Jotta EU-maiden on helpompi noudattaa YMP:n vaatimuksia tuotantoalansa ensisijaisia tavoitteita mukauttaessaan, ne voivat siirtää enintään 25 prosenttia YMP-määrärahoistaan tulotukien ja maaseudun kehittämistuen välillä. Ne voivat soveltaa lisäjoustoa tiettyihin tarkoituksiin, kuten ympäristö- ja ilmastotavoitteiden ja nuorten viljelijöiden tukemiseen. Joustoa voi käyttää myös silloin, kun suorat tuet ovat maassa keskimääräistä alhaisemmat.

Tieto, tutkimus ja innovointi

Tutkimuksen, tiedon jakamisen ja innovoinnin edistäminen on olennaisen tärkeää älykkään ja kestävän maatalousalan turvaamiseksi.

Osana sitoumustaan tukea maatalousalan tutkimusta ja innovointia komissio on ehdottanut, että Horisontti Eurooppa -puiteohjelmasta varataan 10 miljardia euroa hankkeisiin, jotka liittyvät elintarvikkeisiin, maatalouteen, maaseudun kehittämiseen ja biotalouteen.

Uudistettu YMP hyötyy näistä lisäinvestoinneista, sillä siihen sisältyy parempia maatalouden tieto- ja innovointijärjestelmiä (AKIS), joilla voidaan edistää innovaatiohankkeita, levittää niiden tuloksia ja kannustaa niiden mahdollisimman laajaan käyttöön. Maatilojen neuvontapalvelut ovat keskeinen väline uuden tiedon ja uusien ideoiden jakamisessa.

Oikeusperusta

Uudistus sisältää kolme asetusta, joita sovelletaan pääsääntöisesti 1. tammikuuta 2023 alkaen:

• Horisontaaliasetus
• YMP:n strategiasuunnitelma-asetus
• Asetus maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä

Vuosina 2021 ja 2022 on voimassa siirtymäasetus, jolla helpotetaan siirtymää uuteen lainsäädäntöön.