
Yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) uudistamisesta sovittiin virallisesti 2. joulukuuta 2021. Uusi lainsäädäntö, joka tulee voimaan vuonna 2023, tekee yhteisestä maatalouspolitiikasta oikeudenmukaisempaa, vihreämpää ja tulosperusteisempaa.
Sillä pyritään takaamaan eurooppalaisille viljelijöille kestävä tulevaisuus, tarjoamaan kohdennetumpaa tukea pienille tiloille ja antamaan EU-maille enemmän joustovaraa mukauttaa toimenpiteitä paikallisiin olosuhteisiin.
Maataloudella ja maaseudulla on merkittävä sija Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa, ja uusi YMP on keskeinen väline Pellolta pöytään -strategian ja biodiversiteettistrategian tavoitteiden saavuttamisessa.
Uusi työskentelytapa
Uusi YMP on nykyaikaista politiikkaa, jossa painotetaan voimakkaasti tuloksia.
Kymmenen erityistavoitetta
Politiikka sisältää kymmenen erityistavoitetta, jotka liittyvät maatalouden ja maaseutualueiden sosiaalista, ekologista ja taloudellista kestävyyttä koskeviin EU:n yhteisiin tavoitteisiin.

Komissio on laatinut joukon katsauksia, joissa esitellään jokainen tavoite ja sen merkitys tämän politiikan osana.
Kansalliset strategiasuunnitelmat
Jokainen EU-maa laatii kansallisen YMP:n strategiasuunnitelman, jossa yhdistyy tulotukeen, maaseudun kehittämiseen ja markkinatoimenpiteisiin myönnettävä rahoitus. Laatiessaan strategiasuunnitelmiaan EU-maat edistävät kymmenen erityistavoitteen saavuttamista hyödyntäen komission tarjolle asettamia väljiä politiikkatoimia, joita voidaan muokata kansallisten tarpeiden ja valmiuksien mukaan.
Painopiste tuloksissa
YMP-lainsäädännössä vahvistetaan yhteiset indikaattorit osana uutta tuloksellisuus-, seuranta- ja arviointikehystä. Indikaattoreita seurataan vuotuisilla tuloksellisuuskertomuksilla ja YMP:n strategiasuunnitelmien tuloksellisuuden kaksivuotistarkastelussa, jotta voidaan arvioida EU-maiden edistymistä omien tavoitteidensa ja YMP:n tavoitteiden saavuttamisessa.
Tärkeimmät uudistuksen alat
Uusi YMP sisältää useita politiikan uudistuksia, joilla tuetaan siirtymistä kestävään maa- ja metsätalouteen EU:ssa.
Vihreämpi YMP
Uuden YMP:n tuella maataloudella voidaan edistää Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamista merkittävästi aiempaa paremmin:
- Aiempaa vihreämmät tavoitteet: YMP-suunnitelmat ovat ympäristö- ja ilmastolainsäädännön mukaisia. Jokaisen EU-maan on nostettava YMP:n strategiasuunnitelmassaan ympäristö- ja ilmastotoimien tavoitetasoa verrattuna edelliseen ohjelmakauteen (taantumista ei sallita), ja niiden on päivitettävä suunnitelmaa, kun ilmasto- ja ympäristölainsäädäntöä muutetaan.
- Vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden edistäminen: kansalliset strategiasuunnitelmat edistävät vihreän kehityksen tavoitteita (YMP-suosituksissa esitetään, miten näitä tavoitteita olisi edistettävä.)
- Vahvempi ehdollisuus: YMP:n edunsaajien maksut kytketään entistä tiukempiin pakollisiin vaatimuksiin. Esimerkiksi jokaisen tilan on osoitettava vähintään 3 prosenttia peltoalasta biologisen monimuotoisuuden tukemiseen ja muuhun ei-tuotannolliseen käyttöön. Ekojärjestelmistä on mahdollisuus saada tukea jopa 7 prosentin saavuttamiseksi. Myös kosteikkoja ja turvemaita suojellaan.
- Ekojärjestelmät: vähintään 25 prosenttia suorien tukien määrärahoista käytetään ekojärjestelmiin, joilla kannustetaan voimakkaammin ilmasto- ja ympäristöystävällisiin viljelykäytäntöihin ja toimintatapoihin (kuten luonnonmukainen viljely, agroekologia, hiiltä sitova viljely jne.) sekä eläinten hyvinvoinnin parantamiseen.
- Maaseudun kehittäminen: vähintään 35 prosenttia rahoituksesta käytetään ilmasto-, biodiversiteetti- ja ympäristötoimiin sekä eläinten hyvinvoinnin parantamiseen.
- Toimintaohjelmat: hedelmä- ja vihannesalan toimintaohjelmien menoista vähintään 15 prosenttia suunnataan ympäristöasioihin (nykyisellä ohjelmakaudella määrä on ollut 10 prosenttia).
- Ilmasto ja biologinen monimuotoisuus: YMP:n talousarviosta 40 prosenttia on osoitettava ilmastomenoihin, ja sillä on tuettava voimakkaasti yleistä sitoumusta osoittaa monivuotisen rahoituskehyksen kauden loppuun mennessä 10 prosenttia EU:n talousarviosta biologista monimuotoisuutta koskeviin tavoitteisiin.
Oikeudenmukaisempi YMP
Uudessa YMP:ssä tukea ohjataan niille, jotka tarvitsevat sitä eniten:
- Tulotuen uudelleenjako: EU-maiden on kohdennettava vähintään 10 prosenttia suorista tuistaan uudelleenjakotulotuen välineeseen, jotta pienten ja keskisuurten tilojen tulotarpeisiin voidaan vastata paremmin.
- Aktiiviviljelijät: uusi lainsäädäntö sisältää ’aktiiviviljelijän’ joustavan määritelmän ja velvoittaa EU-maat määrittelemään tällaiset viljelijät ja niiltä edellytettävän toiminnan tason. Tiettyä EU:n tukea voivat saada vain aktiiviviljelijät.
- Sosiaalinen ehdollisuus: YMP:n tuet kytketään tiettyjen työelämän EU-normien noudattamiseen, ja tuensaajia kannustetaan parantamaan työoloja maatiloilla.
- Tukien lähentäminen: uudessa YMP:ssä tulotuen tasot lähentyvät enemmän sekä yksittäisten EU-maiden sisällä että EU-maiden välillä.
- Nuorten viljelijöiden tukeminen: EU-maiden on jaettava vähintään 3 prosenttia suorien tukien määrärahoistaan nuorille viljelijöille tulo- tai investointitukena tai nuorten viljelijöiden aloitustukena.
- Sukupuolijakauman korjaaminen: YMP:n strategiasuunnitelmissa on ensimmäistä kertaa asetettu tavoitteiksi sukupuolten tasa-arvo ja naisten maatalouteen osallistumisen lisääminen. EU-maiden on puntaroitava näitä kysymyksiä ja puututtava havaittuihin haasteisiin.
Kilpailukyvyn parantaminen
uudella YMP:llä vahvistetaan viljelijöiden asemaa toimitusketjussa ja parannetaan maatalouselintarvikealan kilpailukykyä.
- Neuvotteluvoiman parantaminen: uusilla säännöillä vahvistetaan tuottajien yhteistyötä, kannustetaan viljelijöitä yhteistyöhön ja annetaan heille tasapainottavaa markkinavoimaa.
- Markkinasuuntautuneisuus: aiempien uudistusten mukainen yleinen markkinasuuntautuneisuus säilyy uudessa YMP:ssä, ja EU:n maatiloja kannustetaan mukauttamaan tarjontaa kysyntään Euroopassa ja sen ulkopuolella.
- Kriisirahasto: uudistettuun YMP:hen sisältyy tulevien kriisien varalta uusi vararahasto, jonka määrä on vähintään 450 miljoonaa euroa vuodessa.
- Tuki viinialalle: viinialan tuen parantamiseksi on sovittu tietyistä säännöistä.

Komissio on esittänyt yksityiskohtaisen erittelyn uuden YMP:n keskeisistä uudistuksista.
Vahva talousarvio
YMP:n pitkän aikavälin talousarvio pysyy vankkana.
YMP:n rahoitus
YMP:n rahoitus kaudella 2021–2027 on 387 miljardia euroa. Määrärahat tulevat kahdesta rahastosta: 291,1 miljardia euroa (käypinä hintoina) Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) ja 95,5 miljardia euroa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto).
Next Generation EU
Maaseuturahaston talousarvioon sisältyy 8 miljardia euroa Next Generation EU -välineestä. Näillä varoilla autetaan maaseutualueita rakenteellisissa muutoksissa, jotka ovat tarpeen Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja digitaalisen siirtymän tavoitteiden saavuttamiseksi.
Määrärahojen siirrot
Jotta EU-maiden on helpompi noudattaa YMP:n vaatimuksia tuotantoalansa ensisijaisia tavoitteita mukauttaessaan, ne voivat siirtää enintään 25 prosenttia YMP-määrärahoistaan tulotukien ja maaseudun kehittämistuen välillä. Ne voivat soveltaa lisäjoustoa tiettyihin tarkoituksiin, kuten ympäristö- ja ilmastotavoitteiden ja nuorten viljelijöiden tukemiseen. Joustoa voi käyttää myös silloin, kun suorat tuet ovat maassa keskimääräistä alhaisemmat.
Tieto, tutkimus ja innovointi
Tutkimuksen, tiedon jakamisen ja innovoinnin edistäminen on olennaisen tärkeää älykkään ja kestävän maatalousalan turvaamiseksi.
Osana sitoumustaan tukea maatalousalan tutkimusta ja innovointia komissio on ehdottanut, että Horisontti Eurooppa -puiteohjelmasta varataan 10 miljardia euroa hankkeisiin, jotka liittyvät elintarvikkeisiin, maatalouteen, maaseudun kehittämiseen ja biotalouteen.
Uudistettu YMP hyötyy näistä lisäinvestoinneista, sillä siihen sisältyy parempia maatalouden tieto- ja innovointijärjestelmiä (AKIS), joilla voidaan edistää innovaatiohankkeita, levittää niiden tuloksia ja kannustaa niiden mahdollisimman laajaan käyttöön. Maatilojen neuvontapalvelut ovat keskeinen väline uuden tiedon ja uusien ideoiden jakamisessa.
YMP:n uudistamisen aikataulu
- 2027
Komissio suorittaa toisen tuloksellisuuden arvioinnin jokaisesta YMP:n strategiasuunnitelmasta.
- 2026
Vuonna 2026 tehdään uuden YMP:n tuloksellisuuden väliarviointi.
- 2025
Komissio suorittaa ensimmäisen tuloksellisuuden arvioinnin jokaisesta YMP:n strategiasuunnitelmasta ja kehottaa EU-maita tarvittaessa toteuttamaan tiettyjä jatkotoimia.
- 2024
Jokainen EU-maa esittää vuodesta 2024 alkaen vuotuisen tuloksellisuuskertomuksen ja järjestää vuosittain arviointikokouksen komission kanssa.
- Joulukuu 2023
Euroopan komissio antaa vuoden 2023 lopussa kertomuksen, jossa arvioidaan kaikkien YMP:n strategiasuunnitelmien yhteistä panosta ja keskitytään erityisesti yhteiseen tavoitteeseen saavuttaa vihreän kehityksen ohjelman tavoitteet.
- Tammikuu 2023
YMP:n strategiasuunnitelmakausi alkaa.
- Joulukuu 2021
Yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) uudistamisesta sovittiin virallisesti 2. joulukuuta 2021. Jokaisen EU-maan on toimitettava YMP:n strategiasuunnitelmansa 31. joulukuuta 2021 mennessä. Komissiolla on kuusi kuukautta aikaa arvioida suunnitelmia ja hyväksyä ne.
- Kesäkuu 2021
Alustavaan poliittiseen yhteisymmärrykseen YMP:n uudistamisesta päästiin kolmikantaneuvottelujen jälkeen 25. kesäkuuta 2021.
- Marraskuu 2020
Euroopan parlamentti ja EU:n neuvosto pääsivät lokakuussa 2020 yhteisymmärrykseen neuvottelukannoistaan, mikä mahdollisti niiden ensimmäisen kolmikantakokouksen komission kanssa 10. marraskuuta.
- Kesäkuu 2018
Euroopan komissio esitti 1. kesäkuuta 2018 säädösehdotuksia YMP:n uudistamiseksi.
Oikeusperusta
Uudistus sisältää kolme asetusta, joita sovelletaan pääsääntöisesti 1. tammikuuta 2023 alkaen:
- Horisontaaliasetus
- YMP:n strategiasuunnitelma-asetus
- Asetus maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä
Vuosina 2021 ja 2022 on voimassa siirtymäasetus, jolla helpotetaan siirtymää uuteen lainsäädäntöön.
Asiakirjat
Aiheeseen liittyvää
Yhteinen maatalouspolitiikka
EU:n maatalouden ja yhteiskunnan välisen kumppanuuden tavoitteena on varmistaa kohtuuhintaisten elintarvikkeiden vakaa tarjonta, kohtuulliset tulot viljelijöille ja maaseudun säilyminen elävänä.
Yhteinen seuranta- ja arviointikehys
Euroopan komissio seuraa ja arvioi yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanoa, tuloksia ja vaikutuksia.
Performance of agricultural policy
Reviewing the performance of the common agricultural policy through indicators, evaluation, studies and reports, and distribution of income support.
CAP Strategic Plans
National level CAP Strategic Plans will combine a wide range of local and EU-level objectives to deliver targeted, tangible results.