Varmennus ja tarkastus

YMP:n tukien asianmukaisen maksamisen varmistaminen

YMP:n rahoitustuki on peräisin kahdesta pääasiallisesta rahastosta – Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto). Euroopan komissio varmistaa, että käytössä on järjestelmä, jolla annetaan kohtuullinen varmuus siitä, että nämä varat käytetään asianmukaisesti ja että sääntöjenvastaiset maksut voidaan havaita ja periä takaisin.

Vahvistuslausuma

Kaikkien EU:n YMP-menojen osalta edellytetään Euroopan komission maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston vahvistuslausumaa. Lausumalla vakuutetaan, että

• YMP:n varat on käytetty aiottuun tarkoitukseen
• menot on toteutettu moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti
• käytössä olevat valvontamenettelyt antavat tarvittavat takuut kaikkien toimien laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta.

Vahvistuslausuma sekä täydellinen erittely YMP:n menoista julkaistaan joka vuosi yksikön vuotuisessa toimintakertomuksessa.

Kattava hallinto- ja valvontajärjestelmä

Antamalla vahvistuslausuman pääjohtaja vahvistaa, että käytössä on kattava CAP-menojen hallinto- ja valvontajärjestelmä. Järjestelmässä on neljä tasoa:

• moitteeton varainhoito ja sisäiset tarkastukset EU-maissa
• yksityiskohtaisten tarkastusten suorittaminen ennen maksuja tai unionin perusvaatimusten noudattaminen
• itsenäisten todentamisviranomaisten suorittamat tarkastukset ja katsaukset
• Euroopan komission suorittama tilien tarkastus ja hyväksyminen.

Yhden tarkastuksen periaate

YMP:n tukien hallinto- ja valvontajärjestelmä toimii yhden tarkastuksen periaatteella, jonka mukaisesti kukin taso perustuu muiden tasojen antamaan varmuuteen. Tämän lähestymistavan avulla komissio voi tarkastaa maksajavirastojen ja todentamisviranomaisten työn dynaamisesti ja kustannustehokkaasti, ja sillä varmistetaan

• virheiden alkuperän tehokas havaitseminen
• asianmukaisesti toimivat hallintojärjestelmät
• korjaavien toimien tai toimintasuunnitelmien täytäntöönpano.

Yhdessä nämä neljä tasoa ja niiden tuottamat tulokset antavat komissiolle kohtuullisen varmuuden siitä, että veronmaksajien varoja käytetään asianmukaisesti EU:n lainsäädännön mukaan.

Asianmukainen hallinto ja sisäinen valvonta

Yhteistyöhön perustuva hallinnointi toteutetaan siten, että EU-maat vastaavat YMP:n lainsäädännön mukaisten erilaisten järjestelmien täytäntöönpanosta ja valvonnasta, kun taas komissio varmistaa, että ne tekevät työnsä asianmukaisesti.

EU-maat maksavat tukia viljelijöille ja muille tuensaajille kansallisten tai alueellisten maksajavirastojen kautta. Varmuus YMP:n tukien moitteettomasta hallinnoinnista saadaan, kun

• maksajavirastot noudattavat EU:n tasolla vahvistettuja yksityiskohtaisia hyväksymisperusteita
• maksajaviraston johtaja antaa täydellisten kirjanpitotietojen mukana vahvistuslausuman
• menot vastaavat toteutuneita tuotoksia YMP:n strategiasuunnitelmien mukaisten menojen puitteissa. 

Tarkastukset

Maksajavirastot tarkastavat jokaisen maataloustukirahastosta tai maaseuturahastosta rahoitetun tukijärjestelmän noudattaen tiukkaa tarkastusten järjestelmää.

Kunkin tukijärjestelmän hallinto- ja valvontajärjestelmillä on joitakin yhteisiä ominaisuuksia, ja ne noudattavat tukijärjestelmän erityispiirteisiin mukautettuja erityisiä sääntöjä. Hallinto- ja valvontajärjestelmät mahdollistavat yleensä järjestelmälliset tarkastukset, jotka kohdistuvat muun muassa niihin alueisiin, joilla virheiden riski on suurin. EU-maiden on varmistettava unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien riskien tehokkaaseen hallintaan tarvittavien tarkastusten taso. Asiaankuuluvan viranomaisen on tehtävä koko hakijamäärästä tarkastusotos, johon sisältyy tarvittaessa satunnaisotannalla valittu osa ja riskiotannalla valittu osa.

Maksajavirastot käyttävät useimpiin maksuihin ja tarkastuksiin yhdennettyä hallinto- ja valvontajärjestelmää (IACS), joka muodostuu useisiin tukijärjestelmiin sovellettavissa olevista yhteenliitetyistä tietokannoista. Yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän alaisten menojen osalta maksajavirastojen on suoritettava hallinnollisia ja paikalla tehtäviä tarkastuksia.

YMP:n strategiasuunnitelmiin kuulumattomien menojen (esim. asetuksen (EU) 2022/2117 mukaiset menot) ja maaseuturahaston vuosien 2014–2022 menojen osalta maksajavirastojen on suoritettava

• kaikkien tukihakemusten täysin kattavat hallinnolliset tarkastukset
• paikalla tehtäviä tarkastuksia tapahtumaotoksesta, joka kattaa kyseessä olevaan järjestelmään liittyvän riskin mukaan 1–100 prosenttia tapahtumista
• tarvittaessa ristiintarkastuksia muiden tietokantojen kanssa.

Todentamisviranomaiset

Todentamisviranomaiset ovat itsenäisiä tarkastuselimiä, jotka nimetään kansallisella tasolla EU:n vaatimusten mukaisesti. Näiden viranomaisten tehtävänä on varmentaa ja todentaa maksajavirastojen toimet.

Vuosittain todentamisviranomaiset toimittavat kansainvälisesti hyväksyttyjen tarkastussuositusten mukaisesti laaditun lausunnon, jossa vahvistetaan, että

• maksajavirastojen tilit antavat oikean ja riittävän kuvan
• jäsenvaltioiden käyttöön ottamat hallintojärjestelmät toimivat moitteettomasti
• asetuksen (EU) 2021/2116 54 artiklassa tarkoitettuun vuotuiseen tuloksellisuuden tarkastamis- ja hyväksymismenettelyyn käytettävä tuotosindikaattoreiden raportointi ja asetuksen (EU) 2021/2115 128 artiklassa tarkoitettuun monivuotiseen tuloksellisuusseurantaan käytettävä tulosindikaattoreiden raportointi ovat asianmukaiset
• asetuksissa (EU) N:o 228/2013, (EU) N:o 229/2013 ja (EU) N:o 1308/2013, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1144/2014 (YMP:n strategiasuunnitelmiin kuulumattomat menot) säädetyistä toimenpiteistä aiheutuneet menot, joista komissiolle on esitetty korvauspyyntö, ovat lailliset ja sääntöjenmukaiset.

Todentamisviranomaiset varmentavat myös, että maksajavirastot noudattavat hyväksymisperusteita ja johdon vahvistuslausumia.

Todentamisviranomaisten tarkastustyö on keskeinen osa YMP:n menojen vahvistamista, ja se toimii komission myöhemmän tarkastustyön perustana.

Komission tarkastukset ja tilien hyväksyminen

Yhden tarkastuksen periaatteen mukaisesti komissio ottaa lähtökohdakseen todentamisviranomaisen työn. Komissio tekee tarkastuksia myös todentamisviranomaisten työhön voidakseen määrittää, onko se luotettavaa.

Viimeisenä varmentamisen tasona komissio suorittaa tilien tarkastamis- ja hyväksymismenettelyn, johon kuuluvat

• vuotuinen tilien tarkastaminen ja hyväksyminen, joka koskee maksajavirastojen toimittamien tilitysten täydellisyyttä, täsmällisyyttä ja paikkansapitävyyttä
• vuotuinen tuloksellisuuden tarkastaminen ja hyväksyminen, joka koskee YMP:n strategiasuunnitelmien mukaisten menojen ja kyseessä olevan varainhoitovuoden toteutuneiden tuotosten välistä vastaavuutta
• monivuotinen sääntöjenmukaisuuden tarkastamismenettely, jossa sääntöjenmukaisuutta koskevien tarkastusten avulla tarkastetaan jäsenvaltioiden hallintojärjestelmät ja arvioidaan, kuinka tehokkaasti kyseiset järjestelmät suojaavat EU:n talousarviota.

Yhden tarkastuksen periaatteen mukaisesti komissio ottaa lähtökohdakseen todentamisviranomaisten työn. Komissio tekee myös todentamisviranomaisten työhön kohdistuvia tarkastuksia.

Jos sääntöjenvastaisten menojen riski havaitaan, komissio tekee rahoitusoikaisuja kattaakseen EU:n talousarvioon kohdistuvan taloudellisten menetysten riskin. Rahoitusoikaisut määritetään puutteen vakavuuden perusteella ottaen huomioon myös kyseisten puutteiden ja EU:lle aiheutuneen taloudellisen vahingon laatu.

Euroopan tilintarkastustuomioistuin

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen tehtävänä on EU:n ja EU-maiden menojen tarkastaminen. Tilintarkastustuomioistuin tekee EU:n rahoitusmekanismeja ja menoja koskevia säännöllisiä tarkastuksia, jotka kattavat laillisuuden ja sääntöjenmukaisuuden, sekä tuloksellisuustarkastuksia, joilla varmistetaan, että varat käytetään tarkoituksenmukaisesti ja että EU:n sisäiset valvontajärjestelmät on suunniteltu asianmukaisesti.

Petosten torjunta

Euroopan komissio on ottanut käyttöön petostentorjuntapolitiikan, jotta YMP:n talousarviota voitaisiin suojata paremmin petoksilta.

Petostentorjuntapolitiikan päätavoitteet ovat

• lisätä petoksia koskevaa tietoisuutta EU-maissa ja komissiossa
• tehostaa petostentorjuntaa
• parantaa petosriskin arviointia
• vahvistaa petosten havaitsemisvalmiuksia
• opastaa EU-maita petosten ehkäisemisessä ja havaitsemisessa
• tehostaa yhteistyötä Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) kanssa.

Petostentorjuntastrategia tukee EU-maiden ja Euroopan komission tehtävänä olevien moitteettoman varainhoidon ja YMP:n talousarvion hyvän hallinnoinnin periaatteita.

OLAF

OLAF on EU:n petostentorjuntavirasto. Sillä on valtuudet tutkia epäiltyjä petoksia, korruptiota ja vakavia väärinkäytöksiä, joissa epäiltynä ovat joko EU:n toimielimet tai EU:n varojen saajat. OLAFille voi toimittaa raportteja nimettömänä millä tahansa EU:n virallisella kielellä.

Oikeusperusta

Asetus (EU) 2021/2116 – yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/128 – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/2116 soveltamissäännöistä maksajavirastojen ja muiden elinten, varainhoidon, tilien tarkastamisen ja hyväksymisen, tarkastusten, vakuuksien ja avoimuuden osalta

Komission delegoitu asetus (EU) 2022/127 – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/2116 täydentämisestä maksajavirastoja ja muita elimiä, varainhoitoa, tilien tarkastamista ja hyväksymistä, vakuuksia sekä euron käyttöä koskevien sääntöjen osalta