Tietoa kestävyysperusteisesta perustulotuesta
Yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) ohjelmakaudella 2023–2027 kestävyysperusteinen perustulotukimekanismi korvaa asetuksen (EU) N:o 1307/2013 mukaisen perustukijärjestelmän ja yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmän.
Kestävyysperusteinen perustulotukimekanismi on
-
kaikkia EU-maita koskeva pakollinen interventiotyyppi
-
vuotuinen pinta-alaperusteinen tuotannosta irrotettu tuki, jota maksetaan kaikista tukikelpoisista hehtaareista
-
tuki, jota maksetaan viljelijöiden ilmoittamista tukikelpoisista hehtaareista.
Kaikilla EU:n viljelijöillä on mahdollisuus saada kestävyysperusteista perustulotukea.
Yhteinen maatalouspolitiikka 2023–2027
EU-maat panevat täytäntöön YMP:n 2023–2027 omien strategiasuunnitelmiensa avulla. Jokainen jäsenvaltio asettaa näihin maatalouspolitiikan keskeisiin tavoitteisiin suhteutettuja määrällisiä tavoitteita ja suunnittelee nk. interventiot (toimenpiteiden tyypit) tavoitteiden saavuttamiseksi EU-tason ”toimenpidevalikoiman” perusteella.
YMP:n strategiasuunnitelmilla tuetaan alan muutoskestävyyttä maksamalla viljelijöille suoria tukia riittävien maataloustulojen varmistamiseksi. Kestävyysperusteinen perustulotuki on vuotuinen pinta-alaperusteinen tuotannosta irrotettu tuki, joka rahoitetaan yksinomaisesti EU:n talousarviosta. Se on yksi tärkeimmistä EU:n viljelijöiden toimeentuloa tukevista YMP:n välineistä.
Uusi vuosien 2023–2027 YMP:n tulotukijärjestelmä sisältää toimenpiteitä, joilla varmistetaan viljelijöiden ja työntekijöiden saaman rahoitustuen oikeudenmukaisempi jakaminen EU:ssa.
Tuotannosta irrottaminen, ympäristö ja eläinten hyvinvointi
Koska kestävyysperusteinen perustulotukimekanismi on irrotettu tuotannosta, maksut eivät ole sidottuja kyseisen alueen todellisiin tuotantomääriin. Tulotuen irrottaminen tuotannosta toteutettiin peräkkäisillä uudistuksilla, joilla poistettiin viljelijöille maksettavan tuen ja heidän tuottamiensa tuotteiden lajin (ja määrän) välinen kytkös. Tuotannosta irrottamisen ansiosta EU:n maatalousalasta tuli markkinasuuntautuneisempaa, koska viljelijät saivat vapauden tuottaa sitä, mille markkinoilla on kysyntää. Samalla täyden tulotuen myöntämisen ehtona oli yhä tiukemmin tiettyjen vaatimusten noudattaminen, jotka liittyivät pääosin ympäristöä ja eläinten hyvinvointia koskeviin näkökohtiin.
Kestävyysperusteisen perustulotuen maksut
Yleensä kestävyysperusteista perustulotukea maksetaan samansuuruisena aktiiviviljelijän ilmoittamaa tukikelpoista hehtaaria kohden. EU-maat, joissa perustulotukea on maksettu tukioikeusjärjestelmän kautta, voivat kuitenkin päättää jatkaa tukioikeuksien käyttöä kestävyysperusteisen perustulotuen myöntämisessä.
Tukioikeuksiin perustuvassa järjestelmässä tukea myönnetään ainoastaan sellaisia tukikelpoisia hehtaareja kohden, joihin liittyvät tukioikeudet on aktivoitu. Tuen määrä perustuu tukioikeuden arvoon.
Kaikissa tapauksissa kestävyysperusteisen perustulotuen maksut voidaan eriyttää jakamalla alueet eri ryhmiin sen mukaan, millaisia sosioekonomisia tai agronomisia piirteitä niillä on. Lisäksi tukioikeuksia käyttävissä EU-maissa hehtaarikohtainen määrä saattaa edelleen vaihdella tukioikeuksien arvon mukaan ja sisäistä yhdenmukaistamista koskevien sääntöjen mukaisesti.
Kestävyysperusteisen perustulotuen tavoitteet
Maataloustulot ovat Euroopassa keskimäärin edelleen merkittävästi alhaisempia kuin talouden muilla aloilla, ja ne vaihtelevat suuresti. Viljelijöiden keskimääräinen bruttotulo 27 EU-maassa oli 53 prosenttia EU:n keskipalkasta vuonna 2020. Vuosina 2023–2027 tuotannosta irrotettu tulotuki on YMP:n keskeinen osatekijä, ja lähes 78 prosenttia tulotuesta (suorien tukien muodossa) on tarkoitus maksaa tuotannosta irrotettuna tukena.
Perustulotuki toimii turvaverkkona takaamalla maataloustulon vähimmäistason kaikille aktiiviviljelijöille. Perustulotuki edistää Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen tavoitetta taata maatalousväestölle kohtuullinen elintaso. Perustulotuella on siten keskeinen asema Euroopan elintarviketurvan varmistamisessa.
Lisäksi suoria tukia koskevan oikeudenmukaisuuden, tuloksellisuuden ja tehokkuuden parantaminen on yksi YMP:n 2023–2027 keskeisistä painopisteistä.
Yhteinen maatalouspolitiikka tukee maaseutuyhteisöjä ja auttaa maa- ja metsätaloutta täyttämään laajemman roolinsa yhteiskunnassa.
EU:n yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteena on torjua ilmastonmuutosta, suojella luonnonvaroja ja edistää luonnon monimuotoisuutta.
Maa- ja metsätalous voivat tarjota kestävää taloudellista hyötyä viljelijöille, metsänhoitajille ja koko EU:lle.
Muu tulotuki
Viljelijöiden on täytettävä kestävyysperusteisen perustulotukimekanismin tukikelpoisuusperusteet, jotta he voivat saada tukea seuraavista suorien tukien järjestelmistä:
Jos kyseessä ovat korvaukset lisäkustannuksista tai tulonmenetyksistä, kestävyysperusteisen perustulotuen tukikelpoisuus ei ole ekojärjestelmien ennakkoedellytyksenä, kuten 31 artiklan 7 kohdassa säädetään. Kaikissa tapauksissa tuensaajan on kuitenkin oltava tosiasiallinen viljelijä ja alueen on täytettävä suorien tukien tukikelpoisuusedellytykset.
