Kymmenen keskeistä tavoitetta
EU:n vuosien 2023–2027 yhteinen maatalouspolitiikka (YMP) rakentuu kymmenen päätavoitteen ympärille. Nämä sosiaalisiin sekä ympäristöön ja talouteen liittyviin näkökohtiin keskittyvät tavoitteet toimivat kunkin EU-maan YMP-strategiasuunnitelman perustana.
Pyrkimyksenä on
- varmistaa viljelijöille kohtuulliset tulot
- parantaa kilpailukykyä
- parantaa viljelijöiden asemaa elintarvikeketjussa
- tukea ilmastotoimia
- suojella ympäristöä
- säilyttää maisemat ja luonnon monimuotoisuus
- tukea sukupolvenvaihdosta
- säilyttää maaseutualueet elinvoimaisina
- varmistaa elintarvikkeiden laatu ja terveysvaatimusten noudattaminen
- lisätä tietämystä ja innovointia.
Lisätietoa
EU:n yhteisen maatalouspolitiikan erityistavoitteet maittain
Maatalouspolitiikan keskeisten tavoitteiden analyysi
Euroopan komissio on julkaissut kymmenen katsausta, joissa selostetaan näiden tavoitteiden taustoja. Katsauksissa esitetään tiivistetyssä muodossa kunkin tavoitteen tärkeimmät asiatiedot ja merkitys toimintapolitiikan näkökulmasta.
Riittävien maataloustulojen varmistaminen
”Viljelijät ansaitsivat vuonna 2017 keskimäärin hieman alle puolet siitä, mitä muissa työpaikoissa ansaittiin. Kymmenen vuotta sitten ansiot olivat vain kolmanneksen keskitasosta.”
Keskeinen tavoite: annetaan tukea riittävien maataloustulojen ja maatalousalan muutoskestävyyden varmistamiseksi koko EU:n alueella, jotta saataisiin parannettua pitkän aikavälin elintarviketurvaa ja maatalouden monimuotoisuutta ja varmistettaisiin maataloustuotannon taloudellinen kestävyys.
Aihetta koskevassa katsauksessa tarkastellaan EU:n maataloustulojen nykytilannetta, yhteisen maatalouspolitiikan roolia tulojen tukemisessa sekä EU-maiden ja alojen keskinäisiä eroja. Lisäksi pohditaan, millaisella toimenpiteiden yhdistelmällä voidaan saavuttaa maataloustulojen varmistamista koskeva keskeinen tavoite.
Kilpailukyvyn parantaminen
”EU:n maatalouden resurssipohjaan kohdistuvat paineet ovat lisääntyneet elintarvikkeiden ja teollisuuskäytön kasvaneen kysynnän vuoksi. Taustalla ovat väestönkehitykseen ja käytettävissä oleviin tuloihin liittyvät muutokset.”
Keskeinen tavoite: parannetaan maatilojen markkinasuuntautuneisuutta ja kilpailukykyä sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä, myös kiinnittämällä enemmän huomiota tutkimukseen, teknologiaan ja digitalisointiin.
Aihetta koskevassa katsauksessa hahmotellaan useita tekijöitä ja käytettävissä olevia toimintapoliittisia välineitä, joilla voidaan lisätä EU:n maatalouden tuottavuutta. Näitä ovat esimerkiksi tutkimus- ja innovaatio-ohjelmat, uudet teknologiat, maaseudun kehittäminen ja infrastruktuuri, tehokkaat neuvontajärjestelmät ja tilanhoitajien jatkuva koulutus.
Viljelijöiden aseman parantaminen
”Maataloudelle on ominaista, että lisäarvon osuus arvoketjussa pysyy pitkiä aikoja muuttumattomana ja on vähäinen. Tämä johtuu korkeista tuotantopanoskustannuksista, tuotannon vaihtelusta ja uusien palvelujen lisäämisestä tarjontaan.”
Keskeinen tavoite: parannetaan viljelijöiden asemaa arvoketjussa.
Aihetta koskevassa katsauksessa tarkastellaan, miten EU:n uusi yhteinen maatalouspolitiikka voi vahvistaa viljelijöiden asemaa esimerkiksi parantamalla viljelijöiden välistä yhteistyötä, lisäämällä markkinoiden avoimuutta ja varmistamalla tulokselliset järjestelmät hyvän kauppatavan vastaisten käytäntöjen torjumiseksi.
Ilmastonmuutoksen hillitsemisen edistäminen
”Asettamalla EU:n maataloudelle kunnianhimoisia kasvihuonekaasupäästötavoitteita voidaan edistää merkittävästi Pariisin sopimuksen mukaisia sitoumuksia sekä kestävää kehitystä ja biotaloutta koskevia EU:n strategioita.”
Keskeinen tavoite: edistetään ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja ilmastonmuutokseen sopeutumista muun muassa vähentämällä kasvihuonekaasupäästöjä ja parantamalla hiilen sitomista sekä edistetään kestävää energiaa.
Aihetta koskevassa katsauksessa tarkastellaan maatalouden roolia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä uusien maanviljelys- ja maanhoitotekniikoiden avulla. Lisäksi siinä käsitellään ilmastonmuutoksen maataloudelle aiheuttamaa riskiä.
Luonnonvarojen tehokas hallinta
”EU:n maatalousmaaperä sisältää 51 miljardia tonnia hiilidioksidia, mikä on huomattavasti enemmän kuin EU-maiden vuotuiset kasvihuonekaasupäästöt.”
Keskeinen tavoite: edistetään kestävää kehitystä ja luonnonvarojen, kuten veden, maaperän ja ilman, tehokasta hoitoa, myös vähentämällä kemikaaliriippuvuutta.
Aihetta koskevassa katsauksessa tarkastellaan maaperää yhtenä tärkeimmistä luonnonvaroista, joka välittää kasveille tärkeitä ravintoaineita, vettä ja happea ja toimii niiden kasvualustana. Siinä tarkastellaan myös maaperän terveyteen liittyviä huolenaiheita ja korostetaan maaperän suojelua edistävien toimien merkitystä.
Luonnon monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttäminen ja kehityksen suunnan kääntäminen
”Maatalouselinkeino on erittäin riippuvainen luonnon monimuotoisuuden erilaisista tyypeistä, ja sitä myöten sillä on tärkeä rooli maatalousmaasta riippuvaisten luontotyyppien ja lajien suojelussa.”
Keskeinen tavoite: edistetään luonnon monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämistä ja vähenemissuuntauksen kääntämistä, parannetaan ekosysteemipalveluja sekä säilytetään elinympäristöjä ja maisemia.
Aihetta koskevassa katsauksessa käsitellään luonnon monimuotoisuutta EU:ssa ja keskitytään tarkastelemaan erityisesti sen yhteyksiä maaseutumaisemiin ja maisemapiirteisiin. Tästä näkökulmasta tarkastellaan joitakin maatalousalalla tarvittavia muutoksia, selostetaan tällä hetkellä käytettävissä olevia yhteisen maatalouspolitiikan välineitä ja pohditaan keskeisiä kysymyksiä, jotka liittyvät siihen, miten yhteistä maatalouspolitiikkaa olisi kehitettävä tulevaisuudessa.
Sukupolvenvaihdos
”Jotta maatalousala säilyisi elinvoimaisena, tarvitaan osaavia ja innovatiivisia nuoria viljelijöitä vastaamaan yhteiskunnan vaatimuksiin muun muassa laadukkaiden elintarvikkeiden ja ympäristöhyödykkeiden suhteen.”
Keskeinen tavoite: houkutellaan nuoria viljelijöitä ja uusia viljelijöitä alalle ja tuetaan heitä sekä helpotetaan kestävän yritystoiminnan kehittämistä maaseutualueilla.
Aihetta koskevassa katsauksessa kartoitetaan nuorten viljelijöiden haasteita ja tarpeita EU:ssa ja hahmotellaan, miten kohdennetummalla tukijärjestelmällä, joka perustuu tarvearvioon ja mitattavampiin odotteisiin, voidaan edistää sukupolvenvaihdoksia ja auttaa paremmin nuoria viljelijöitä menestymään maatalousalalla.
Työpaikat, kasvu ja tasa-arvo maaseutualueilla
”EU:n yhteisellä maatalouspolitiikalla voidaan merkittävästi helpottaa joitakin maaseutualueiden työttömyydestä ja köyhyydestä johtuvia paineita. Maailmanpankin äskettäinen tutkimus osoitti, että tällä politiikalla on myönteinen rooli köyhyyden vähentämisessä.”
Keskeinen tavoite: edistetään työllisyyttä, kasvua, sukupuolten tasa-arvoa, mukaan lukien naisten osallistumista maatalouteen, sekä sosiaalista osallisuutta ja paikallista kehitystä maaseutualueilla, myös kiertobiotaloudessa ja kestävässä metsätaloudessa.
Aihetta koskevassa katsauksessa tarkastellaan yhteisen maatalouspolitiikan roolia maaseudun elinkeinoelämässä ja sitä, miten tulotuki ja panostukset maaseudun kehittämiseen auttavat säilyttämään työllisyysasteen ja elintason.
Ravintoa ja terveyttä koskeviin yhteiskunnan vaatimuksiin vastaaminen
”Eläinten mikrobilääkkeiden kokonaismyynti 25:ssä Euroopan maassa väheni yli 35 prosenttia vuosina 2011–2018.”
Keskeinen tavoite: parannetaan EU:n maatalouden keinoja vastata ruokaa ja terveyttä koskeviin yhteiskunnan vaatimuksiin, mukaan lukien korkealaatuinen, turvallinen ja ravitseva kestävällä tavalla tuotettu ruoka, ruokahävikin vähentäminen sekä eläinten hyvinvoinnin parantaminen ja mikrobilääkeresistenssin torjuminen.
Aihetta koskevassa katsauksessa keskitytään mikrobilääkeresistenssin aiheuttamiin haasteisiin kotieläintaloudessa, eläinten hyvinvoinnin, eläinten terveyden ja elintarvikevälitteisten tautien läheisiin kytköksiin sekä EU:n toimiin, joilla voidaan tukea viljelijöitä ja EU-maita mikrobilääkeresistenssin torjumisessa.
Tietämyksen ja innovoinnin lisääminen
”Tietämyksen vaihdon, koulutuksen, neuvonnan ja innovoinnin tukeminen on olennaisen tärkeää, kun tavoitteena on turvata älykäs ja kestävä maa- ja metsätalous ja maaseutualueet.”
Keskeinen tavoite: uudenaikaistetaan maataloutta ja maaseutualueita lisäämällä ja jakamalla tietämystä, innovointia ja digitalisaatiota sekä edistämällä niiden käyttöönottoa viljelijöiden keskuudessa parantamalla tutkimuksen, innovoinnin, tietämyksen vaihdon ja koulutuksen saatavuutta.
Aihetta koskevassa katsauksessa tarkastellaan, miten maataloutta voidaan nykyaikaistaa lisäämällä yhteistyötä ja tietämyksen jakamista sekä parantamalla maatalousalan koulutusta.
