Tietoa kestävyysperusteisesta täydentävästä uudelleenjakotulotuesta
Kestävyysperusteinen täydentävä uudelleenjakotulotuki korvaa vuosina 2014–2022 käytössä olleen uudelleenjakotukijärjestelmän.
Kestävyysperusteinen täydentävä uudelleenjakotulotuki on yksi yhteisen maatalouspolitiikan välineistä, jolla varmistetaan tuen oikeudenmukaisuus uudelleenjakamalla tukea suurilta pienille tai keskisuurille tiloille.
Tuen oikeudenmukaisempi jakaminen on yksi YMP:n 2023–2027 keskeisistä tavoitteista. EU:n tasolla vuosityöyksikköä kohden lasketut tulot kasvavat yleensä suhteessa tilan fyysiseen kokoon. Tämä ilmiö kuvastaa pääasiassa mittakaavaetuja: mitä suurempi tila on kyseessä, sitä pienemmät ovat sen yksikkökustannukset ja sitä suuremmat sen tulot työntekijää kohden.
Uudelleenjakotulotuen tavoitteet
Uudelleenjakotulotuen päätavoitteena on edistää tulotuen tasapainoisempaa jakautumista pienille ja keskisuurille tiloille.
EU-maiden on osoitettava tähän interventioon vähintään 10 prosenttia mukautetuista suorien tukien määrärahoistaan. EU-maat voivat kuitenkin poiketa tästä pakollisesta vaatimuksesta (esimerkiksi osoittaa uudelleenjakotulotukeen vaadittua vähimmäisosuutta pienemmän osuuden suorien tukien määrärahoista tai jättää tukijärjestelmän kokonaan toteuttamatta), mutta vain siinä tapauksessa, että ne voivat osoittaa vastaavansa uudelleenjakotarpeisiinsa riittävästi muilla Euroopan maatalouden tukirahaston (EAGF) välineillä.
Yhteinen maatalouspolitiikka tukee maaseutuyhteisöjä ja auttaa maa- ja metsätaloutta täyttämään laajemman roolinsa yhteiskunnassa.
EU:n yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteena on torjua ilmastonmuutosta, suojella luonnonvaroja ja edistää luonnon monimuotoisuutta.
Maa- ja metsätalous voivat tarjota kestävää taloudellista hyötyä viljelijöille, metsänhoitajille ja koko EU:lle.
Uudelleenjakotulotuki käytännössä
Uudelleenjakotulotuki on
-
vuotuinen tuotannosta irrotettu maksu tukikelpoista hehtaaria kohden (”ensimmäiset hehtaarit”) kestävyysperusteiseen perustulotukeen oikeutetuille viljelijöille.
EU-mailla on YMP:n oikeudellisen kehyksen asettamissa rajoissa huomattavasti joustovaraa mukauttaa uudelleenjakotulotukijärjestelmä omiin uudelleenjakotarpeisiinsa ja tilarakenteeseensa esimerkiksi
-
asettamalla tuelle yläraja
-
käyttämällä eri hehtaariasteikkoja
-
laatimalla eri asteikkokohtaisia yksikkömääriä
-
eriyttämällä kestävyysperusteisen perustulotuen maksut jakamalla alueet eri ryhmiin
-
jättämällä uudelleenjakotulotuen ulkopuolelle suuret tilat, joiden fyysinen koko ylittää tietyn rajan.
Uudelleenjakotulotuki on lisämaksu ensimmäisistä hehtaareista kestävyysperusteiseen perustulotukeen oikeutetuille viljelijöille. Voidakseen kohdentaa paremmin tämän täydentävän tuen ja ottaakseen huomioon tilarakenteiden väliset erot koko EU:ssa, EU-maat voivat
-
antaa täydentävää tukea eri hehtaariasteikoille ja/tai
-
eriyttää kestävyysperusteisen perustulotuen määrän jakamalla alueet eri ryhmiin.
YMP:n 2023–2027 keskeisenä uutena ominaisuutena EU-maiden on osoitettava vähintään 10 prosenttia mukautetuista suorien tukien määrärahoistaan (rahastojen välisten siirtojen jälkeen) uudelleenjakotulotukeen, jotta pienten ja keskisuurten tilojen saaman tuen määrää saadaan lisättyä. Tähän sääntöön voidaan pyytää poikkeusta, jos EU-maat osoittavat, että uudelleenjakotarpeisiin vastataan riittävästi Euroopan maatalouden tukirahastosta (EAGF) rahoitetuilla muilla välineillä ja interventioilla, joita ovat muun muassa
-
sisäinen yhdenmukaistaminen
-
tukikatto ja tukien asteittainen aleneminen.
Oikeusperusta
Asetuksen (EU) 2021/2115 (II osaston 2 luku, 29 artikla) mukaisesti perustettu kestävyysperusteinen täydentävä uudelleenjakotulotuki korvaa asetuksen (EU) 1307/2013 mukaisesti perustetun uudelleenjakotuen.
