Yhteinen seuranta- ja arviointikehys

Yhteinen seuranta- ja arviointikehys lyhyesti

Euroopan komissio on perustanut yhteisen seuranta- ja arviointikehyksen arvioidakseen yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) tuloksia kaudella 2014–2020 ja tehostaakseen sitä. Siirtymäasetuksella jatketaan useimpia kaudella 2014–2020 voimassa olleita yhteisen maatalouspolitiikan sääntöjä vuoden 2022 loppuun.

Seurannan ja arvioinnin tuloksista saadaan arvokasta tietoa. Tulokset

• tarjoavat vankan analyyttisen perustan politiikan tulevalle suunnittelulle
• ovat avuksi asetettaessa politiikan ja ohjelmien tavoitteita ja sen jälkeen mitattaessa kyseisten tavoitteiden saavuttamista pitkällä aikavälillä
• lisäävät julkisten varojen käytön vastuullisuutta, ja niillä on suuri merkitys vastattaessa kansalaisten huoliin ja kysymyksiin siitä, mihin veronmaksajien varoja käytetään.

Jotta voidaan varmistaa asianmukainen seuranta ja arviointi, poliittisten tavoitteiden on liityttävä suunniteltuihin toimenpiteisiin. Yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteet ovat:

• elinkelpoinen ruoan tuotanto, jossa keskitytään maataloustuloon, maatalouden tuottavuuteen ja hintatason vakauteen
• luonnonvarojen kestävä hoito ja ilmastotoimet, joissa keskitytään kasvihuonekaasupäästöihin, luonnon monimuotoisuuteen, maaperään ja veteen
• tasapainoinen aluekehitys, jossa keskitytään maaseudun työllisyyteen ja kasvuun sekä köyhyyden torjuntaan maaseutualueilla.

Yhteisen maatalouspolitiikan seuranta- ja arviointikehys 2014–2020

Seuranta

Yhteiseen seuranta- ja arviointikehykseen kuuluvan seurannan avulla saadaan tärkeää tietoa YMP:n täytäntöönpanosta. Komissio seuraa maatalousmarkkinoiden nykykehitystä, maaseudun kehittämistä ja YMP:n varojen käyttöä.

Yhteisen maatalouspolitiikan tuloksellisuuden arvioinnin tueksi on määritelty useita indikaattorityyppejä:

• taustaindikaattorit, jotka kuvaavat politiikan kannalta merkityksellisiä yleisiä tietoja (kuten käytettävissä olevan maatalousmaan määrä tai tiedot tilanhoitajien keski-iästä)
• tulotuen ja markkinatoimenpiteiden tuotosindikaattorit, jotka antavat tietoa esimerkiksi yhteisen maatalouspolitiikan tulotuen saajien lukumäärästä
• tuotosindikaattorit, joilla seurataan maaseudun kehittämispolitiikkaa koskevia EU:n toimia esimerkiksi julkisten investointimenojen osalta
• tulotukeen liittyvien yhteisen maatalouspolitiikan osa-alueiden tulosindikaattorit, joilla mitataan tukitoimien suoria ja välittömiä vaikutuksia (esimerkiksi kuinka suuri osuus viljelijöiden tuloista on peräisin tulotuesta)
• maaseudun kehittämistoimenpiteiden tulosindikaattorit, joilla arvioidaan maaseudun kehittämispolitiikan, kuten maaperän eroosion ehkäisemisen ja maaperän hoidon, vaikutuksia. Suurin osa näistä indikaattoreista on myös tavoiteindikaattoreita. Lisäksi maaseudun kehittämistoimenpiteiden täydentävillä tulosindikaattoreilla pyritään arvioimaan yhteisen maatalouspolitiikan tukitoimien nettovaikutusta (vuoden 2021 päivitetyt tiedot)
• määrällisten tavoitteiden asettamiseen käytettävät tavoiteindikaattorit maaseudun kehittämispolitiikkaa koskevan ohjelmakauden alussa (jotkin vastaavat tulosindikaattoreita)
• vaikutusindikaattorit, joilla mitataan poliittisten toimien pitemmän aikavälin vaikutuksia. Niitä käytetään myös, kun vaikutukset ulottuvat välittömiä vaikutuksia pidemmälle (näistä jotkin on sisällytetty myös taustaindikaattoreihin).

Valitut indikaattorit esitetään tulostaulussa visuaalisesti ja interaktiivisesti aiheittain. Niitä ovat muun muassa maataloustulotuki, ilmastonmuutos ja ilmanlaatu, markkinasuuntautuneisuus ja luomutuotanto.

Komissio päivittää vuosittain (saatavuuden mukaan) tiettyjen taustaindikaattorien tiedot, jotka kuvastavat yleisiin suuntauksiin liittyviä näkökohtia. Nämä seikat vaikuttavat todennäköisesti yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanoon, saavutuksiin ja tuloksiin.

Lisätietoa

Taustaindikaattorien vuosittaiset tiedot

Arviointi ja selvitykset

Yhteisen seuranta- ja arviointikehyksen puitteissa arviointi on väline, jolla tarkastellaan poliittisten toimien vaikutuksia. Sen avulla saadaan näyttöä päätöksentekoa varten ja parannetaan yhteisen maatalouspolitiikan toimien tuloksellisuutta, hyödyllisyyttä ja tehokkuutta. Sen avulla edistetään myös avoimuutta, oppimista ja vastuuvelvollisuutta.

Riippumattomat ulkopuoliset arvioijat tarkastelevat viljelijöiden tulotukeen, kestävien maatalouskäytäntöjen noudattamiseen ja markkinatukeen liittyviä toimenpiteitä. Arviointitoimeksiannon saajia ovat esimerkiksi tutkimuslaitokset, korkeakoulut ja konsulttiyritykset, ja arvioinnit tehdään komission alaisuudessa monivuotisen arviointisuunnitelman perusteella. Sopimukset tehdään julkisen tarjouskilpailumenettelyn perusteella. Tarjous- ja ehdotuspyynnöt julkaistaan TED-palvelussa.

Kunkin arvioinnin tavoitteet, laajuus ja aikataulu on vahvistettu arvioinnin etenemissuunnitelmissa, joista kansalaiset voivat antaa palautetta.

EU-maat tekevät maaseudun kehittämisohjelmia koskevat arvioinnit. Komissio laatii yhteenvetoja maiden laatimista ennakko- ja jälkiarvioinneista.

Komissio haluaa varmistaa, että arviointien tulokset otetaan huomioon poliittisessa päätöksenteossa, minkä vuoksi se on laatinut sääntelyn parantamista varten suuntaviivat ja välinepaketin, joissa esitetään yhteisen maatalouspolitiikan arviointien vaatimukset ja hyvät käytännöt.

Arviointien raportit ja tulokset on jaettu kuuteen kategoriaan:

• maatilat ja maanviljely
• ympäristö- ja ilmastokestävyys
• maaseutualueet
• tutkimus, innovointi ja teknologia
• tuotteet ja markkinat
• sääntely ja yksinkertaistaminen.

Yhteistä seuranta- ja arviointikehystä koskevat kertomukset

Komissio julkaisee kertomuksia yhteisen seuranta- ja arviointikehyksen toteuttamisesta ja yhteisen maatalouspolitiikan tuloksellisuutta koskevien arvioiden tulokset.

Ensimmäinen kertomus vuosien 2014–2020 yhteisen maatalouspolitiikan seurannasta ja arvioinnista esitettiin Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuonna 2018 (COM/2018/790 final). Sitä täydentää joulukuussa 2021 julkaistu toinen kertomus.

Kohti tuloksellisuuskehystä

Yhteisen maatalouspolitiikan strategiasuunnitelmien tukea koskevista säännöistä annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/2115 julkaistiin 6.12.2021. Asetuksella vahvistetaan yhteisen maatalouspolitiikan tuloksellisuus-, seuranta- ja arviointikehys (PMEF) kaudelle 2023–2027.

Tuloksellisuus-, seuranta- ja arviointikehys tukee politiikkatoimien painopisteen siirtämistä sääntöjen noudattamisesta tuloksellisuuteen ja tuloksiin. Tässä uudessa tuloksellisuuteen perustuvassa täytäntöönpanomallissa käytetään yhteisiä tuloksellisuusindikaattoreita.

Yhteisiä tuloksellisuusindikaattoreita ovat

• tuotosindikaattorit, joilla seurataan yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanoa
• tulosindikaattorit, joilla seurataan EU-maiden edistymistä ennalta asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa
• tausta- ja vaikutusindikaattorit, joilla arvioidaan politiikan yleistä tuloksellisuutta yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteisiin nähden.

Lisäohjeita tuotos- ja tulosindikaattoreiden suunnittelusta ja raportoinnista on saatemuistiossa.

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/1475 hyväksyttiin 6. syyskuuta 2022, ja siinä säädetään yhteisen maatalouspolitiikan strategiasuunnitelmien arvioinnin täytäntöönpanoa sekä seurantaa ja arviointia varten toimitettavia tietoja koskevista yksityiskohtaisista säännöistä. Asetuksessa vahvistetaan yhteiset säännöt sellaisten tietojen keräämiseksi, joita käytetään toimien seurannassa ja arvioinnissa yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanokaudella 2023–2027.

Seurantaa ja arviointia koskevat tiedot ovat keskeinen osa tuloksellisuuskehystä ja tuloksellisuuteen perustuvaa täytäntöönpanomallia. Seurannan ja arvioinnin yhteydessä kerätään viidentyyppisiä tietoja:

• tukitoimia ja tuensaajia koskevat eritellyt tiedot eli vuotuisen tuloksellisuuskertomuksen perustana olevat tiedot;
• komission delegoidun asetuksen (EU) 2022/126 48 artiklan 2 kohdan mukaisesti vuosittain vahvistettava pysyvän nurmen osuus;
• tiedot asetuksen (EU) 2021/2115 III osaston III luvussa tarkoitetuista tiettyjen alojen tukitoimista;
• tiedot asetuksen (EU) 2021/2115 127 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuista eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden toimijaryhmistä;
• tiedot asetuksen (EU) 2021/2115 3 artiklan 15 alakohdassa määritellyistä paikallisista toimintaryhmistä ja niiden Leader-toimista.

Seuraavissa asiakirjoissa annetaan lisäohjeita erityyppisten tietojen keräämisestä ja raportoinnista:

 

Seuranta- ja arviointikehykseen sovelletaan seuraavia sääntöjä:

• yhteisen seuranta- ja arviointikehyksen perustaminen (ks. asetuksen (EU) N:o 1306/2013 110 artikla)
• yhteisen seuranta- ja arviointikehyksen soveltaminen (komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 834/2014)
• Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI-rahastot) seurantaa ja arviointia koskevat seikat (asetus (EU) N:o 1303/2013)
• maaseudun kehittämispolitiikan seuranta ja arviointi (asetus (EU) N:o 1305/2013, komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 808/2014)

Tuloksellisuuskehykseen sovelletaan seuraavia sääntöjä:

• tuloksellisuus-, seuranta- ja arviointikehyksen perustaminen (ks. asetuksen (EU) N:o 2021/2115 128 artikla)
• tuotos- ja tulosindikaattoreiden laskenta (komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2021/2290)
• yhteisen maatalouspolitiikan strategiasuunnitelmien arviointi ja tietojen toimittaminen seurantaa ja arviointia varten (komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/1475)