Yhteinen maatalouspolitiikka (YMP) on keskeisessä asemassa siirtymisessä kohti kestävää elintarvikejärjestelmää, ja sillä tuetaan eurooppalaisten viljelijöiden osallistumista EU:n ilmastotavoitteiden edistämiseen ja ympäristönsuojeluun.
Ekojärjestelmät ovat uusi YMP:n väline, jolla tuetaan tätä siirtymää. EU:n jäsenvaltiot sisällyttävät ekojärjestelmät YMP:n strategiasuunnitelmiinsa. Komissio arvioi ja hyväksyy ekojärjestelmät. Ne on tarkoitettu keskeisiksi välineiksi, joiden avulla yhteisellä maatalouspolitiikalla voidaan saavuttaa vihreän kehityksen ohjelman tavoitteet.
Ekojärjestelmät pähkinänkuoressa
Ekojärjestelmistä tuettavien maatalouskäytäntöjen tulee täyttää seuraavat edellytykset:
- niiden on sisällettävä ilmastoon, ympäristöön, eläinten hyvinvointiin ja mikrobilääkeresistenssin torjumiseen liittyviä toimia
- niiden on perustuttava kansallisen/alueellisen tason tarpeisiin ja painopisteisiin
- niiden on oltava kunnianhimoisempia kuin perustason vaatimukset ja velvoitteet (mukaan lukien täydentävät ehdot)
- niiden on edistettävä EU:n vihreän kehityksen ohjelman tavoitteita.
EU:n vihreän kehityksen ohjelman tavoitteet
Vähennetään kemiallisten torjunta-aineiden kokonaiskäyttöä ja niistä aiheutuvaa riskiä 50 % ja vaarallisempien torjunta-aineiden käyttöä 50 % vuoteen 2030 mennessä
Viljellään vähintään 25:tä prosenttia EU:n maatalousmaasta luonnonmukaisesti, ja lisätään merkittävästi luonnonmukaista vesiviljelyä vuoteen 2030 mennessä
Vähennetään tuotantoeläimille tarkoitettujen ja vesiviljelyssä käytettävien mikrobilääkkeiden myyntiä 50 %:lla vuoteen 2030 mennessä
Pienennetään ravinnehävikkiä vähintään 50 % heikentämättä maaperän hedelmällisyyttä. Näin vähennetään lannoitteiden käyttöä vähintään 20 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.
YMP:n strategiasuunnitelmilla tiukennettiin täydentäviä ehtoja ja otettiin käyttöön ekojärjestelmät, maatilojen neuvontapalvelut ja maatalouden ympäristö- ja ilmastotoimenpiteitä ja -investointeja, joilla pyritään saavuttamaan EU:n vihreän kehityksen ohjelman tavoitteet – erityisesti Pellolta pöytään -strategian ja vuoteen 2030 ulottuvan EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteet – sekä YMP:n ilmasto- ja ympäristötavoitteet.
Yhteisen maatalouspolitiikan erityistavoitteita
Erityistavoite 4Ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen sekä kestävän energian edistäminen
Erityistavoite 5Kestävän kehityksen ja luonnonvarojen, kuten veden, maaperän ja ilman, tehokkaan hoidon edistäminen
Erityistavoite 6Luonnon monimuotoisuuden suojelemisen ja ekosysteemipalvelujen edistäminen sekä elinympäristöjen ja maisemien säilyttäminen
Erityistavoite 9Eläinten hyvinvoinnin parantaminen ja mikrobilääkeresistenssin torjuminen
YMP:n strategiasuunnitelmiin perustuvat toimet
EU-maiden YMP:n strategiasuunnitelmissa kuvatut toimenpiteet käsittävät erilaisia ympäristöön, ilmastonmuutokseen ja eläinten hyvinvointiin liittyviä toimia, jotka on jaettu seuraaviin osa-alueisiin:
a. Ilmastonmuutoksen hillintä – mukaan lukien maatalouskäytäntöjen kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen sekä hiilen varastoinnin pitäminen nykytasolla ja sen sitomisen lisääminen
b. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen – mukaan lukien maatalouskäytäntöjen kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen sekä hiilen varastoinnin pitäminen nykytasolla ja sen sitomisen lisääminen
c. Veden laadun suojelu tai parantaminen – ja vesivaroihin kohdistuvan paineen vähentäminen
d. Maaperän köyhtymisen estäminen – maaperän ennallistaminen sekä maaperän hedelmällisyyden ja ravinnehuollon parantaminen
e. Luonnon monimuotoisuuden suojelu – elinympäristöjen tai lajien säilyttäminen tai elvyttäminen, mukaan lukien maisemapiirteiden tai ei-tuotannollisten alueiden ylläpitäminen ja luominen
f. Toimet, joilla pyritään vähentämään torjunta-aineiden käyttöä ja tekemään käytöstä kestävämpää
g. Toimet, joilla parannetaan eläinten hyvinvointia – tai torjutaan mikrobilääkeresistenssiä
EU-maiden yhteisen maatalouspolitiikan strategiasuunnitelmat yhdistävät erilaisia kohdennettuja toimia, jotka vastaavat maiden erityistarpeisiin ja joiden avulla EU-tason tavoitteissa edistytään konkreettisesti. Samalla edistetään vihreän kehityksen ohjelmaa.
Suunnitelmien on oltava yhdenmukaisia EU:n lainsäädännön kanssa ja edistettävä ilmastoon ja ympäristöön liittyvien sitoumusten toteutumista. Esimerkkinä voidaan mainita biodiversiteetti- ja Pellolta pöytään -strategiat.
Esimerkkejä maatalouskäytännöistä
Ekojärjestelmistä tuettavia maatalouskäytäntöjä koskevan tiedon jakaminen antaa viljelijöille, viranomaisille, tutkijoille, sidosryhmille ja suurelle yleisölle mahdollisuuden saada lisätietoa ekojärjestelmistä ja jakaa kokemuksiaan. Luettelo on laadittu asiantuntijoiden kanssa käytyjen perusteellisten keskustelujen pohjalta.
Seuraavat käytännöt ovat yllä lueteltujen YMP:n strategiasuunnitelmien ympäristöön, ilmastonmuutokseen ja eläinten hyvinvointiin liittyvien toimien mukaisia.
EU:n toimintapoliittisissa välineissä vahvistetut käytännöt
- Luonnonmukaisen maatalouden käytännöt sellaisina kuin ne on määritelty asetuksessa (EU) 2018/848 (b, c, d, f, g)
- Siirtyminen luonnonmukaiseen maatalouteen (b, c, d, f, g)
- Luonnonmukaisen maatalouden ylläpito (b, c, d, f, g)
- Integroidun tuholaistorjunnan käytänteet sellaisina kuin ne on määritelty kestävää käyttöä koskevassa direktiivissä (b, c, d, e, f), mukaan lukien:
- Puskurivyöhykkeet, joilla on käytössä torjuntakäytänteet ja joilla ei käytetä torjunta-aineita (c, e, f)
- Mekaaninen rikkakasvien torjunta (c, e, f)
- Sietokykyisten, tuholaisille vastustuskykyisten viljelykasvilajikkeiden ja -lajien laajempi käyttö (b)
- Kesanto, jonka lajikoostumus tukee luonnon monimuotoisuutta (c, e, f)
Muut menetelmät
- Palkokasvien käyttö viljelykierrossa (a, b, d, f)
- Seosviljely – sekaviljely (b, d, e, f)
- Peitekasveja pysyvien viljelykasvien päällä puurivistöjen välissä (hedelmä-, viini- ja oliivitarhoilla) – laajemmassa mittakaavassa kuin täydentävät ehdot edellyttävät (a, c, d, e, f)
- Talviaikainen maapeite ja kerääjäkasvit – laajemmassa mittakaavassa kuin täydentävät ehdot edellyttävät (a, b, c, d)
- Laiduntamiseen perustuva alhaisen intensiteetin karjanhoitojärjestelmä (a, c, d, g)
- Ilmastonmuutosta paremmin kestävien viljelykasvien/kasvilajikkeiden käyttö (b, c, e, f)
- Seosnurmi luonnon monimuotoisuuden edistämiseen (pölyttäjiä, lintuja ja villieläimiä varten) (c, d, e, f)
- Riisinviljelyn kehittäminen metaanipäästöjen vähentämiseksi (esim. vuorottelemalla kosteissa ja kuivissa olosuhteissa kasvattamista) (a)
- Luonnonmukaisen viljelyn sääntöjen mukaiset käytännöt ja vaatimukset (b, c, d, f)
- Ruokintasuunnitelmat: Rehun ja veden soveltuvuus ja saatavuus, rehun ja veden laatuanalyysit (esim. mykotoksiinit), optimoidut rehustrategiat (g)
- Eläinten hyvinvointia edistävät pito-olosuhteet: eläinkohtaisten tilavaatimusten korottaminen, lattianpäällysteiden parantaminen (esim. päivittäiset olkikuivikkeet), vapaa porsiminen, virikkeiden tarjoaminen (esim. kuopimismahdollisuudet sioille, pesänrakennusmateriaalit, mahdollisuus istua orrella), lämpöstressin vähentäminen suojien/spriklerijärjestelmien/tuuletuksen avulla (b, g)
- Luonnonmukaisen viljelyn sääntöjen mukaiset käytännöt ja vaatimukset (g)
- Eläinten vastustuskykyä, lisääntymiskykyä, elinikää ja sopeutumiskykyä lisäävät käytännöt, esim. lypsylehmien elinajan pidentäminen; vähemmän päästöjä tuottavien eläinten kasvatus, geneettisen monimuotoisuuden ja selviytymiskyvyn edistäminen (a, b, g)
- Eläintautien torjuntaa ja tarkastuksia koskevat suunnitelmat: yleissuunnitelma mikrobilääkkeitä edellyttävien infektioriskien vähentämiseksi, joka kattaa kaikki asiaankuuluvat kotieläintalouden käytännöt, kuten rokotukset ja hoidot, bioturvallisuuden tehostamisen ja rehun lisäaineiden käytön (g)
- Eläinten päästäminen laitumelle ja laiduneläinten laiduntamisajan pidentäminen (a, b, g)
- Ulkojaloittelualueille pääsyn mahdollistaminen ja ylläpitäminen (g)
- Maisemapiirteiden perustaminen ja ylläpito – laajemmassa mittakaavassa kuin täydentävät ehdot edellyttävät (a, c, d, e)
- Maisemapiirteiden hoito- ja leikkaussuunnitelmat (e, f)
- Biologisesti monimuotoisten metsälaidunjärjestelmien luominen ja ylläpitäminen
- Kesanto, jossa luonnon monimuotoisuutta tukeva lajikoostumus (pölyttäjiä, lintuja ja villieläimiä varten) (c, e, f)
- Paimentaminen avoimilla alueilla sekä pysyvien viljelykasvien välissä, vuodenaikojen mukainen siirtyminen laitumelta toiselle ja yhteislaiduntaminen (b, d, e, f, g)
- Osittain luonnontilaisten elinympäristöjen luominen ja parantaminen (a, b, c, d, e, f, g)
- Lannoitteiden käytön vähentäminen, peltokasvien matalan intensiteetin hoito (a, b, c, d, e, f, g)
- Maan kasvukuntoa ylläpitävä viljely (a, d)
- Kosteikkojen/turvemaiden uudelleenvettäminen, kosteikkoalueen viljely (a, c, d, e)
- Pohjaveden vähimmäiskorkeus talvella (a, c, d)
- Jätteiden asianmukainen huolto, eli maatalousjätteiden maatalousjätteiden hyödyntäminen maa-aineksena ja kylvöpohjana (a, c, d)
- Pysyvän nurmen perustaminen ja ylläpito (a, c, d, e, f)
- Pysyvän nurmen laajamittainen käyttö (a, c, d)
- Ravinnehuoltosuunnitelma, innovatiiviset tavat vähentää ravinnepäästöjä, ravinteidenoton kannalta optimaalisen pH:n määrittäminen, kiertotalous (a, c, d, f)
- Viljelykasvien täsmäviljely tuotantopanosten tarpeen vähentämiseksi (lannoitteet, vesi, kasvinsuojeluaineet) (e, f)
- Kastelun tehokkuuden parantaminen (b)
- Nitraatteihin liittyvien toimenpiteiden toteuttaminen laajemmassa mittakaavassa kuin täydentäviä ehtoja koskevat velvoitteet edellyttävät (c, d, e)
- Liiallisten ravinteiden aiheuttaman veden, ilman ja maaperän pilaantumista vähentävät ja estävät toimenpiteet, kuten näytteenotto maaperästä (jos se ei ole jo pakollista), sekä ravinnesiepparien luominen (c, d, e)
- Viljelykasvien vedentarpeen hallinta (vähemmän vettä vaativiin kasveihin siirtyminen, istutusaikojen muuttaminen, kasteluaikataulujen optimointi) (b)
- Eroosiota estävät suojakaistat ja tuulisuojat (b, d, e)
- Penger- ja kaistaviljelyn käyttöönotto tai ylläpito (b, d, e)
- Kotieläinten ruoansulatuksesta aiheutuvia päästöjä vähentävät rehun lisäaineet (a)
- Lannan käsittelyn ja varastoinnin parantaminen (a)
Oikeusperusta
Asetus (EU) 2018/848 luonnonmukaisesta tuotannosta ja luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden merkinnöistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 834/2007 kumoamisesta.
