Torjunta-aineet ja kasvinsuojelu

Kasvinsuojelu EU:n maataloudessa

Kasvinsuojeluaineet eli torjunta-aineet ovat maa- ja metsätaloudessa käytettyjä kemikaaleja, joiden avulla viljely- ja muita kasveja suojellaan rikkakasveilta, tuholaisilta ja taudeilta. Kasvinsuojeluaineet ovat tärkeitä, koska niiden avulla Euroopan unioni voi saavuttaa tavoitteensa eli huolehtia kasvien terveydestä ja varmistaa elintarviketurvan.

Torjunta-aineiden liikakäytöllä ja muulla epäasianmukaisella käytöllä voi kuitenkin olla kielteisiä vaikutuksia maaperään, veteen ja maatalouden biologiseen monimuotoisuuteen. Sillä voi olla haitallisia vaikutuksia myös kasvien, eläinten ja ihmisten terveyteen. Tämän vuoksi kasvinsuojeluaineiden käyttöä säännellään useilla torjunta-aineita koskevilla EU-säännöillä.

Euroopan komissio on asettanut uusia tavoitteita, joiden avulla se haluaa varmistaa, että torjunta-aineita käytetään entistä vastuullisemmin. Nämä tavoitteet kuuluvat Pellolta pöytään -strategiaan, joka on yksi Euroopan vihreän kehityksen ohjelman keskeisistä pilareista. Yksi näistä tavoitteista on, että kemiallisten ja vaarallisempien torjunta-aineiden käyttö ja käytöstä aiheutuvat riskit vähenevät EU:ssa puolella vuoteen 2030 mennessä.

Yhteisellä maatalouspolitiikalla (YMP) halutaan varmistaa, että torjunta-aineita käytetään maataloudessa kestävästi. YMP auttaa viljelijöitä suojelemaan viljelykasvien terveyttä, ylläpitämään satomääriä ja samalla suojelemaan maatalouden ekosysteemejä.

YMP-toimet

YMP:llä edistetään kestäviä maatalousjärjestelmiä EU:ssa, jotta viljelijät voivat

• tuottaa turvallista, terveellistä ja vastuullista ruokaa
• ansaita vakaat ja oikeudenmukaiset tulot, kun otetaan huomioon kaikki heidän tuottamansa julkiset hyödykkeet
• suojella luonnonvaroja, ylläpitää biologista monimuotoisuutta ja edistää ilmastonmuutoksen torjumista.

YMP sisältää useita sääntöjä ja toimenpiteitä, jotka ohjaavat viljelijöitä käyttämään torjunta-aineita kestävällä tavalla.

Täydentävien ehtojen järjestelmä

Täydentäviä ehtoja koskevien sääntöjen mukaan kaikki YMP:n edunsaajille maksettavat tuet ovat sidoksissa lakisääteisiin hoitovaatimuksiin (SMR) sekä hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksiin (GAEC). Torjunta-aineisiin sovellettavia täydentäviä ehtoja ovat muun muassa seuraavat:

• lakisääteiset hoitovaatimukset, joiden kautta YMP-tuet on sidottu kasvinsuojeluaineita koskevan EU:n asetuksen ja tulevaisuudessa torjunta-aineiden kestävää käyttöä koskevan direktiivin säännöksiin, sekä
• hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset, jotka on suunniteltu veden ja maaperän suojelemiseksi ja joihin kuuluu torjunta-aineiden vastuullinen käyttö, sekä biologista monimuotoisuutta koskevat vaatimukset.

Maaseudun kehittäminen

Torjunta-aineiden kestävää käyttöä voidaan tukea myös maaseudun kehittämistä koskevilla toimilla, jotka kuuluvat YMP:n niin kutsuttuun toiseen pilariin. EU-maat voivat ottaa maaseudun kehittämisohjelmiinsa mukaan useita hyödyllisiä toimenpiteitä.

• Maatalouden ympäristö- ja ilmastotoimenpiteillä voidaan lisätä vaihtoehtoisten kasvinsuojelumenetelmien käyttöönottoa. Näihin kuuluvat esimerkiksi luonnonmukaiset torjuntamenetelmät ja integroitu torjunta.
• Luonnonmukaista maataloutta tukevilla toimenpiteillä kannustetaan luomaan maatalousjärjestelmiä, joissa käytetään vain vähän torjunta-aineita.
• Tietämyksen siirtoa ja tiedotusta, neuvontapalveluja ja yhteistyötä tukevilla toimenpiteillä voidaan levittää tietoa ja lisätä innovaatioita kasvinsuojelualalla.

Markkinatoimenpiteet

Tiettyihin alakohtaisiin toimenpiteisiin sisältyy asiaan liittyviin toimenpideohjelmiin kuuluvia ympäristötoimia. Näihin ympäristötoimiin voi kuulua torjunta-aineiden kestävän käytön edistäminen. Tämä koskee esimerkiksi hedelmä- ja vihannesalaa.

YMP 2023–2027

YMP:llä 2023–2027 tuetaan kestävää torjunta-aineiden käyttöä, jotta maatalouden toimenpiteet vastaisivat entistä paremmin Pellolta pöytään -strategian tavoitteita.

YMP:n erityistavoitteet

Torjunta-aineiden kestävä käyttö edistää useita uuden YMP:n 2023–2027 erityistavoitteita, joita ovat erityisesti luonnonvarojen ja biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen.

Yhteisen maatalouspolitiikan strategiasuunnitelmat

EU-maat voivat YMP:n strategiasuunnitelmissaan räätälöidä joustavasti omat kansalliset strategiansa ja toimenpiteensä, joiden avulla riippuvuutta torjunta-aineista ryhdytään vähentämään EU:n tason tavoitteiden saavuttamiseksi.

Uusi vihreä arkkitehtuuri

YMP:hen 2023–2027 kuuluu uusi vihreä arkkitehtuuri, jonka avulla tuetaan vaihtoehtoisten torjunta-aineiden käyttöönottoa. Esimerkiksi YMP:n 2023–2027 tehostettu ehdollisuus tarkoittaa sitä, että torjunta-aineiden asianmukaisen käytön oikeudellinen perustaso on entistä tavoitteellisempi. Merkittävä osa YMP:n budjetista osoitetaan ekojärjestelmiin. Niiden avulla tuetaan viljelijöitä, jotta he voivat ottaa vapaaehtoiselta pohjalta käyttöön kestäviä – oikeudellista perustasoa tavoitteellisempia – kasvinsuojelukäytäntöjä. Komissio julkaisi tammikuussa 2021 ohjeellisen luettelon ekojärjestelmistä. Lisäksi maaseudun kehittämisen tuella rahoitetaan jatkossakin torjunta-aineiden kestävään käyttöön liittyviä maankäyttömaksuja, investointeja, tietämyksen kehittämistä, innovointia ja yhteistyötä.

Tietämys, tutkimus, neuvonta ja innovointi

Komissio tukee tutkimusta, innovointia ja neuvontaa maa- ja metsätalousalan uusien teknologioiden, tekniikoiden ja hallintajärjestelmien kehittämiseksi. Painopistealueita ovat kasvien terveys ja ekologiset lähestymistavat maatalouteen.

Maatilojen neuvontajärjestelmä jakaa tietoa uusista kehityssuunnista ja neuvoo viljelijöitä tuhoojien torjuntaan liittyvien parhaiden käytäntöjen soveltamisessa.

Tutkimustoiminta: integroitu torjunta

Jotta maatalouden riippuvuutta torjunta-aineista voidaan vähentää, komissio edistää integroitua torjuntaa.

Yksi EU:n rahoituksella tuetuista hankkeista on IWMPRAISE. Hankkeen tavoitteena on osoittaa, miten integroitu rikkakasvien torjunta toimii osana vastustuskykyisiä, kannattavia ja siten kestäviä viljelyjärjestelmiä. Hankkeeseen osallistuu 37 yhteistyökumppania kahdeksasta eri Euroopan maasta, mukaan lukien 11 korkeakoulua ja tutkimuslaitosta, 14 pk-yritystä ja teollisuuskumppania sekä 12 neuvontapalvelua ja käyttäjäorganisaatiota.

EU tuki myös integroidun torjunnan käytäntöjä koskevan ohjeiston laatimista viljelijöille. Tähän tietokantaan sisältyy noin 1 300 esimerkkiä käytännöistä, tekniikoista ja teknologioista EU:n ja kansainvälisellä tasolla vahvistettujen kahdeksan integroidun torjunnan periaatteen puitteissa. Siihen kuuluu myös 273 EU-maiden kansallisten viranomaisten ja julkisten elinten laatimaa ”viljelykasvikohtaista ohjetta” integroidun torjunnan vaatimusten täytäntöönpanemiseksi torjunta-aineiden kestävää käyttöä koskevan direktiivin mukaisesti. Ohjeistoon kuuluu hyviä käytäntöjä, jotka auttavat toisintamaan tiettyjä tekniikoita sen jälkeen, kun niitä on mukautettu paikallisiin tai alueellisiin maatilaolosuhteisiin sekä maatalous- ja ilmasto-oloihin. Sitä päivitetään säännöllisesti lisäesimerkeillä.

Oikeusperustat

Täydentäviin ehtoihin sovelletaan yhteisen maatalouspolitiikan rahoitusta, hallinnointia ja seurantaa koskevia sääntöjä, jotka on vahvistettu asetuksessa (EU) N:o 1306/2013, komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 809/2014 ja komission delegoidussa asetuksessa (EU) N:o 640/2014.

Viherryttämistukia koskevat säännöt vahvistetaan asetuksessa (EU) N:o 1307/2013, komission delegoidussa asetuksessa (EU) N:o 639/2014 ja komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 641/2014.

EU tukee maaseudun kehittämistä Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahastosta), jota koskevat säännöt on vahvistettu asetuksessa (EU) N:o 1305/2013.