Siirry pääsisältöön
Agriculture and rural development

Terve maaperä

Yhteisellä maatalouspolitiikalla varmistetaan maaperän suojelua koskevien sääntöjen noudattaminen ja kannustetaan viljelijöitä toteuttamaan lisätoimia maaperän hoidon parantamiseksi.

Maaperä ja maatalous EU:ssa

EU:n pinta-alasta noin 50 prosenttia on maatalousmaata. Siksi maatalouden ja maaperän terveyden välillä on kiinteä sidos. Maaperään kohdistuu EU:ssa kuitenkin monia uhkia, kuten eroosio, maaperän laadun heikkeneminen ja aavikoituminen sekä orgaanisen aineksen väheneminen ja luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen.

Monet maaperän terveyttä uhkaavista seikoista liittyvät maatalouteen ja paineeseen vastata kasvavaan elintarvikekysyntään. Uhkatekijöitä ovat muun muassa

  • voimaperäisten käytäntöjen aiheuttama maaperän laadun heikkeneminen ja maaperän köyhtyminen
  • raskaiden koneiden käytön sekä epäasianmukaisten viljelykäytäntöjen aiheuttama maaperän tiivistyminen
  • monokulttuuriviljelyn (jossa samaa kasvia viljellään pitkään samalla paikalla) ja muiden maankäyttö- ja hoitokäytänteiden aiheuttama vahinko luonnon monimuotoisuudelle
  • kemikaalien aiheuttama pilaantuminen (esim. torjunta-aineet, raskasmetallit, lääkkeet ja muovit)
  • maankäytöstä luopuminen ja maan hoitamatta jättäminen.

Jotta näihin haasteisiin voidaan vastata, yhteisellä maatalouspolitiikalla varmistetaan, että maatalous on maaperän suojelua koskevassa teemakohtaisessa strategiassa vahvistetun EU:n maaperänsuojelupolitiikan mukaista. Seuraavassa on joitakin esimerkkejä Euroopan vihreän kehityksen ohjelman strategioista ja painopisteistä, joiden kannalta kestävä maaperän hoito on myös tärkeää:

Yhteisen maatalouspolitiikan toimet

YMP:n tavoitteena on erilaisten sääntöjen ja toimenpiteiden avulla turvata maaperän asema EU:n kestävissä maatalousjärjestelmissä, minkä ansiosta viljelijät voivat

  • tuottaa turvallisia, terveellisiä ja vastuullisia elintarvikkeita
  • saavuttaa vakaan ja oikeudenmukaisen tulotason, kun otetaan huomioon heidän tuottamansa julkiset lisähyödykkeet
  • suojella luonnonvaroja, lisätä luonnon monimuotoisuutta ja torjua osaltaan ilmastonmuutosta.

Ehdollisuus

Ehdollisuussääntöjen mukaan kaikki yhteisen maatalouspolitiikan edunsaajille maksettavat tuet ovat sidoksissa lakisääteisiin hoitovaatimuksiin (SMR) sekä hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksiin (GAEC). Maaperän kannalta erityisen merkityksellisiä ehdollisuussääntöjä ovat muun muassa

  • vähimmäiskasvipeite
  • maan vähimmäismuokkaus eroosion vähentämiseksi
  • maan orgaanisen aineksen säilyttäminen.

Maaseudun kehittäminen

Maaseudun kehittämiseen (YMP:n ”toinen pilari”) kuuluu erityinen maaperää koskeva kohdeala, jonka tarkoituksena on ehkäistä eroosiota ja parantaa maaperän hoitoa.

EU-maat voivat maaseudun kehittämisohjelmissaan edistää tätä kohdealaa maatalouden ympäristö- ja ilmastotoimenpiteillä, joissa viljelijät sitoutuvat maaperän hoitokäytänteisiin, joiden tavoitteena on suojella ja parantaa maaperää.

EU-maat voivat toteuttaa useita muita maaseudun kehittämistoimenpiteitä kestävän maaperän hoidon edistämiseksi

  • luonnonmukaisen maatalouden tukemista koskevat toimenpiteet auttavat säilyttämään maaperän terveyttä ja monimuotoisuutta
  • metsätalouden kehittämistä tukevat toimenpiteet ovat tehokkaita maaperän eroosion torjunnassa
  • investointitoimenpiteillä voidaan rahoittaa säilyttävään maanmuokkaukseen tarkoitettuja koneita maaperän rikkoutumisen minimoimiseksi sekä kasvipeitteen säilyttämiseksi runsaana syksyllä ja talvella, millä voidaan mahdollisesti rajoittaa kasvihuonekaasupäästöjä, vähentää eroosiota ja kerryttää maaperän orgaanista ainesta
  • tietämyksen siirtoa, neuvontapalveluja ja yhteistyötä tukevat toimenpiteet voivat auttaa viljelijöitä torjumaan erilaisia maaperään kohdistuvia uhkia, kuten eroosiota, happamoitumista tai orgaanisen aineksen häviämistä, ja edistämään paikallisiin agroekologisiin ja viljelyolosuhteisiin mukautettuja kestäviä maaperän hoitokäytänteitä.

Eurooppalainen maaseudun kehittämisverkosto helpottaa myös ideoiden ja hyvien käytäntöjen jakamista resurssitehokkuutta sekä vesivarojen ja maaperän hoitoa koskevien temaattisten aihealueiden avulla.

Yhteinen maatalouspolitiikka 2023–2027

Yhteinen maatalouspolitiikka 2023–2027 tuli voimaan 1.1.2023. Siinä tuetaan tervettä maaperää entistä paremmin Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden mukaisesti.

Yhteisen maatalouspolitiikan erityistavoitteet

YMP 2023–2027 rakentuu kymmenen erityistavoitteen ympärille. Maaperän kestävä hoito on keskeisellä sijalla useissa tavoitteissa, erityisesti niissä, jotka keskittyvät maisemiin ja luonnon monimuotoisuuteen, luonnonvaroihin ja ilmastotoimiin.

Yhteisen maatalouspolitiikan strategiasuunnitelmat

EU-mailla on YMP:tä koskevissa strategiasuunnitelmissaan enemmän joustovaraa suunnitella interventioita, joilla vastataan maaperään kohdistuviin kiireellisimpiin haasteisiin ja edistetään samalla EU:n yhteisiä tavoitteita.

Uusi vihreä rakenne

YMP:n 2023–2027 uudessa vihreässä rakenteessa sääntöjä on tiukennettu mutta samalla tarjoutuu enemmän mahdollisuuksia viedä maataloutta ympäristöä säästävämpään suuntaan. Esimerkiksi merkittävä osa YMP:n 2023–2027 budjetista varataan ekojärjestelmiin, joilla voidaan tukea viljelijöiden vapaaehtoisesti toteuttamia käytäntöjä. Komissio julkaisi tammikuussa 2021 ohjeellisen luettelon ekojärjestelmistä ja maaperän kannalta suotuisista käytännöistä.

Maatilojen kestävää ravinnehuoltoa koskeva väline

Yhteiseen maatalouspolitiikkaan 2023–2027 kuuluu viljelijöiden käyttämä maatilojen kestävää ravinnehuoltoa koskeva väline. Välineestä viljelijät saavat neuvoja sellaisten lannoitteiden käytöstä, jotka on mukautettu vastaamaan viljelykasvien todellisiin tarpeisiin. Välineellä myös varmistetaan lannoitteiden käyttöä koskevan voimassa olevan lainsäädännön noudattaminen. Lisäksi sillä edistetään lannoitteiden käytön optimointia, mikä tuo sekä taloudellisia että ympäristöhyötyjä. Myös maatalouden digitalisaatio hyötyy, kun viljelijöitä opastetaan digitaalisten välineiden käytössä.

Edistymisen seuranta

Komissio kerää yhteisen seuranta- ja arviointikehyksen avulla monenlaista indikaattoritietoa, jolla mitataan YMP:n edistymistä politiikkatavoitteidensa saavuttamisessa. Komission ylläpitämä maatalouden tietoportaali sisältää maaperää koskevan tulostaulun, jossa esitetään joitakin tärkeimpiä maaperää koskevia indikaattoreita.

Yleinen seuranta- ja arviointikehys tarjoaa myös puitteet arviointeja ja ulkoisia selvityksiä varten. Komissio julkaisi marraskuussa 2020 Alliance Environement GEIE:n tekemän riippumattoman selvityksen YMP:n vaikutuksista maaperän kestävään hoitoon.

Vuosien 2023–2027 yhteiseen maatalouspolitiikkaan sisältyy myös tehostettu tuloksellisuuden seuranta- ja arviointikehys, joka tukee kasvavaa vastuuvelvollisuutta ja siirtymistä tuloksellisuuteen perustuvaan täytäntöönpanomalliin.

Tietämys, tutkimus ja innovointi

Tietämyksen, tutkimuksen ja innovoinnin kehittämisellä on erittäin tärkeä merkitys maaperän kestävän hoidon mahdollisuuksien edistämisessä.

Maatilojen neuvontajärjestelmästä viljelijät saavat tietoa maaperän kestävästä hoidosta käytännössä ja maaperän suojelua koskevien sääntöjen noudattamisesta. Järjestelmästä viljelijät saavat myös opastusta tuesta, jota on saatavilla maaseudun kehittämiseen liittyvistä toimenpiteistä, sekä tietoa uusista menetelmistä ja teknologiasta.

Tutkimus ja innovointi

Komissio tukee myös tutkimusta ja innovointia, jotta voidaan saada parempi käsitys maa- ja metsätalouden vaikutuksista maaperään sekä kehittää uusia tekniikoita ja teknologioita, joilla voidaan edistää maaperää parantavia tuotantojärjestelmiä. Komissio ehdottaa erityisesti uusia tutkimukseen ja innovointiin sovellettavia toimintamalleja yhdistettynä koulutukseen ja investointeihin ja hyvien käytäntöjen esittelemiseen käyttämällä ”eläviä laboratorioita” ja kärkihankkeita Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan kuuluvan mission ”Euroopan maaperäsopimus” kautta.

Maatalouden tuottavuutta ja kestävyyttä käsittelevä eurooppalainen innovaatiokumppanuus

Maatalouden tuottavuutta ja kestävyyttä koskeva eurooppalainen innovaatiokumppanuus (EIP-AGRI) on keskeinen väline myös tulevassa YMP:ssä. Sillä edistetään toimijaryhmien työn avulla saavutettujen innovatiivisten ratkaisujen luomista, testausta ja levittämistä. Nämä toimijaryhmät kokoavat yhteen viljelijöitä, metsänomistajia, tutkijoita, neuvonantajia, yrityksiä ja ympäristöalan kansalaisjärjestöjä tekemään yhteistyötä maatalouden innovatiivisissa hankkeissa ja muissa maatalouteen ja maaseutualueisiin liittyvissä toimissa.

Tutkimustoiminta: digitalisaatio

Image: a farmer analysing soil health with a digital device

Digitalisaatiosta voi olla viljelijöille hyötyä, sillä he voivat edistyneiden hallintajärjestelmien avulla parantaa maaperän hedelmällisyyttä ja vähentää pilaantumista. Esimerkiksi täsmäviljelyssä digitaalinen sijainnin paikannus auttaa ravinne- ja torjunta-aineiden kohdennetussa levittämisessä. Satelliittiohjausjärjestelmät puolestaan mahdollistavat kiinteiden ajolinjojen käytön peltoviljelyssä (CTF-viljely). Maaperän pintakerroksen pysyessä kuohkeampana maaperän vesi- ja ilmatalous paranee, minkä ansiosta sadot pysyvät vakaampina kuivuuden ja rankkasateiden aikana.