Maatalous ja EU:n laajentuminen

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen rooli

EU:n laajentumisen näkökulmasta maatalous on yksi monimutkaisimmista, sensitiivisimmistä ja kriittisimmistä kysymyksistä, mikä johtuu sen

• painoarvosta (osuus BKT:stä ja maataloudesta elantonsa saavan väestön suuri osuus)
• rakenteellisista heikkouksista (omavaraisviljely ja osittainen omavaraisviljely).

Maatalouteen ja maaseudun kehittämiseen erikoistuneet Euroopan komission asiantuntijat avustavat ja opastavat ehdokasmaita ja mahdollisia ehdokasmaita niiden valmistautuessa tulevaan EU-jäsenyyteen ja erityisesti sen mukanaan tuomaan yhteiseen maatalouspolitiikkaan (YMP).

Maataloutta ja maaseudun kehittämistä koskevat edellytykset

Seuraavassa esitetyillä kriteereillä on erityistä painoarvoa.

Taloudelliset näkökohdat

• toimiva markkinatalous, jonka perustana ovat selkeät omistusoikeudet, toimivat markkinat, hintojen vapauttaminen ja makrotalouden vakaus
• kyky selviytyä kilpailupaineista ja markkinavoimista EU:ssa muun muassa maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden tuonnin osalta.

EU:n normit

• maataloushallinnon riittävät hallinnolliset valmiudet erityisesti politiikan suunnittelun, analyysien laatimisen, täytäntöönpanon, tukimaksujen ja valvonnan osalta
• riittävät hallinnolliset valmiudet suunnitella ja toteuttaa liittymistä valmistelevia maaseudun kehittämistoimia
• lainsäädännön lähentäminen ja hallinnollisten valmiuksien luominen luomuviljelyn, laatupolitiikan ja muiden horisontaalisten näkökohtien osalta
• seuraavien markkinamekanismien käyttöönotto markkinoilla: kaupan pitämistä koskevat vaatimukset, hintaraportointi, kiintiöiden hallinnointi, tuottajaorganisaatiot ja markkinatukitoimenpiteet, kuten julkiset interventiot tai poikkeustoimenpiteet.

Liittymisneuvottelut

Maatalouden osalta liittymisneuvotteluissa keskitytään tulevaa YMP-tukea (kuten suoria tukia, maaseudun kehittämistukea jne.) koskeviin menettelyihin ja siirtymätoimien tarpeellisuuteen. Viimeksi mainituilla helpotetaan EU:hun integroitumista ottamalla huomioon kunkin maan maataloussektorin erityispiirteet.

Yhteisen maatalouspolitiikan moitteeton toiminta edellyttää monia sitovia sääntöjä ja sitä, että julkishallinto huolehtii niiden tosiasiallisesta noudattamisesta.

Tähän kuuluvat hallinnointijärjestelmiä, esimerkiksi maksajavirastoja ja yhdennettyjä hallinto- ja valvontajärjestelmiä, sääntelevät lait sekä valmius panna täytäntöön YMP:n tukijärjestelmiä.

EU-jäsenyys edellyttää ehdokasmailta monenlaisten maataloustuotteiden, esimerkiksi peltokasvien, sokerin, eläintuotteiden ja erikoiskasvien, yhteisiin markkinajärjestelyihin mukautumista.

Lisätietoa

Liittymistä edeltävät vaiheet

Yhteinen maatalouden markkinajärjestely

Vakautus- ja assosiaatioprosessi

Vakautus- ja assosiaatioprosessin puitteissa asetetaan yhteiset poliittiset ja taloudelliset tavoitteet. Niitä tuetaan sopimuksilla sekä talous- ja rahoitusvälineillä uudistusten tehostamiseksi ja siirtymävaiheen tukemiseksi Länsi-Balkanin maissa.

Tärkeimmät välineet, joiden avulla EU pystyy vakauttamaan ehdokasmaita ja tuomaan ne vaiheittain lähemmäksi omia taloudellisia ja oikeudellisia järjestelmiään, ovat

• vakautus- ja assosiaatiosopimukset ja niihin sisältyvät kauppaetuudet
• liittymistä valmisteleva tukiväline (IPA).

Ehdokasmaat

Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Georgia, Moldova, Montenegro, Pohjois-Makedonia, Serbia, Turkki ja Ukraina ovat yhdeksän niin kutsuttua ehdokasmaata.

Lisätietoja ehdokasmaista

Mahdolliset ehdokasmaat

Kosovo on niin kutsuttu mahdollinen ehdokasmaa.

Lisätietoja mahdollisista ehdokasmaista

Laajentumisesta maataloudelle aiheutuvien vaikutusten arviointi

Laajentuminen on ansioihin perustuva prosessi, joka vie aikaa. Koska on vielä epävarmaa, milloin ja miten ehdokasmaat voivat liittyä EU:hun, on hyödyllistä pohtia laajentumisen mahdollisia vaikutuksia maatalouteen. Komissio käynnisti sisäisten työpajojen kautta ulkopuolisten asiantuntijoiden kuulemisen kerätäkseen näyttöä ja näkemyksiä mahdollisista vaikutuksista tiettyihin aloihin. Seuraavassa esitetään yhteenveto teknisissä työpajoissa käydyistä keskusteluista ja niihin osallistuneiden asiantuntijoiden esityksistä:

• Maataloustuotantoa ja maataloustuotteiden kauppaa käsitellyt työpaja 4. heinäkuuta 2024