Skip to main content
Agriculture and rural development

Maatalous laajentumisprosessissa mukana olevissa maissa

Laajentumisprosessissa mukana olevien maiden asema

EU on myöntänyt jäsenyysnäkymät kuudelle Länsi-Balkanin maalle ja Turkille. Unioniin liittyminen edellyttää liittymisperusteiden – joista tärkeimmät koskevat demokratiaa, ihmisoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta – täyttämistä ja toimivaa markkinataloutta.

Maat ovat liittymisprosessin eri vaiheissa.

  • Eurooppa-neuvosto on myöntänyt ehdokasmaan aseman liittymisperusteet täyttäville maille, joita tällä hetkellä ovat Albania, Montenegro, Pohjois-Makedonia, Serbia ja Turkki.
  • Maita, jotka eivät vielä ole osoittaneet täyttävänsä liittymisperusteita, kutsutaan mahdollisiksi ehdokasmaiksi. Niitä ovat tällä hetkellä Bosnia ja Hertsegovina ja Kosovo (nimitys ’Kosovo’ ei vaikuta asemaa koskeviin kantoihin, ja se on YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244 ja Kansainvälisen tuomioistuimen Kosovon itsenäisyysjulistuksesta antaman lausunnon mukainen).

Ehdokasmaat

Albania, Montenegro, Pohjois-Makedonia, Serbia ja Turkki ovat statukseltaan ehdokasmaita.

Maatalouden taloudellinen painoarvo (tilanne maaliskuussa 2019)
AlbaniaMontenegroPohjois-MakedoniaSerbiaTurkki
Kokonaispinta-ala (km2)28 75013 81225 71388 407783 562
Väkiluku (milj.)2,80,62,17,278,7

Asukastiheys (/km2)

974583,581,9100,4
BKT (mrd. USD)134,8410,942,5851,5

BKT/asukas (USD)

4 3207 7825 3115 90010 940
Maatalouden osuus BKT:stä (%)22,982,97,57,5

Albania

Albanian maatalous

Maatalous on yksi Albanian talouden tärkeimmistä sektoreista. Se tuottaa noin 23 prosenttia maan BKT:stä ja työllistää noin 43 prosenttia koko maan työllisistä.

Käytössä oleva maatalousmaa on suuruudeltaan 1,18 miljoonaa hehtaaria eli 40,5 prosenttia Albanian koko maapinta-alasta. Puolet käytössä olevasta maatalousmaasta on peltoa, 43 prosenttia pysyvää nurmea ja 7 prosenttia monivuotisia viljelmiä.

Vuodesta 2003 lukien maataloustuotanto on kasvanut keskimäärin 3–3,5 prosenttia vuodessa. Viinirypäleiden, perunoiden, lehmän- ja vuohenmaidon, munien, hedelmien ja rehun osalta tuotokset ovat kasvaneet huomattavasti. Aikavälillä 2000–2008 hedelmien (ml. viinirypäleet) tuotanto kasvoi 70 prosenttia, kotieläintuotanto 21 prosenttia ja peltokasvien tuotanto 10 prosenttia (siitäkin huolimatta, että vehnän viljelyala pieneni merkittävästi). Myös vihannesten tuotanto on kasvanut huomattavasti, varsinkin kasvihuonetuotanto.

Maatalouden suurimmat ongelmat Albaniassa ovat

  • maaseudun autioituminen
  • erittäin pieni tilakoko (keskimäärin 1,2 ha; EU:n keskiarvo 14 ha)
  • tuotteiden heikko markkinointi
  • alikehittyneet kastelu- ja ojitusjärjestelmät
  • alhainen teknologiataso
  • maataloustuottajien heikko järjestäytymisaste ja jalostusteollisuuden alhainen kehitystaso.

Lisätietoa

Albanian liittymisprosessi

EU:n ja Albanian maatalouselintarvikekauppa

Montenegro

Liittymisneuvottelut Montenegron kanssa aloitettiin kesäkuussa 2012, ja maataloutta ja maaseudun kehittämistä koskeva neuvotteluluku 11 avattiin joulukuussa 2016. Montenegron on täytettävä kyseisen luvun sulkemiseksi kaksi edellytystä: sen on laadittava yksi täytäntöönpanosuunnitelma yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän käyttöönottoa ja toinen maksajaviraston perustamista varten.

Montenegron maatalous

Montenegron pinta-ala on 13 812 km2, mikä on 0,35 prosenttia EU:n pinta-alasta. Maatalousmaan osuus koko alueesta on 38 prosenttia (517 000 ha). Montenegron maatalous on välimerellisen ilmaston ansiosta melko monipuolista siitä huolimatta, että siihen käytettävissä oleva alue on suhteellisen pieni. Rannikolla viljellään oliiveja ja sitrushedelmiä ja maan keskiosissa varhaisvihanneksia ja tupakkaa. Pohjoisessa harjoitetaan laajamittaista lampaankasvatusta.

Maatilojen keskikoko on 4,6 hehtaaria, mutta merkille pantavaa on, että 72 prosenttia tiloista on enintään 2 hehtaarin kokoisia. Yleisimpiä ovat pienet perheviljelmät, joiden tuotanto menee pääasiassa omaan kulutukseen.

Maatalous on maaseutuväestön ylivoimaisesti yleisin elinkeino: yli 60 000 kotitaloutta saa tulonsa kokonaan tai osittain maataloudesta.

Lisätietoa

Montenegron liittymisprosessi

EU:n ja Montenegron maatalouselintarvikekauppa

Pohjois-Makedonia

Pohjois-Makedonian maatalous

Pohjois-Makedonia on sisämaavaltio, jonka maastoa hallitsevat suurten laaksojen erottamat vuoret. Maapinta-alasta iso osa (noin 79 %) on mäkiä ja vuoria, loput tasankoa (19 %) ja luonnonjärviä (2 %)

Maan kokonaisalueesta

  • 50,1 prosenttia eli 1,261 miljoonaa hehtaaria on maatalousmaata (viljelysmaata, pysyvää laidunta ja niittyä, monivuotisten kasvien viljelyyn käytettyä maata ja kotipuutarhoja)
  • 44,3 prosenttia on metsää
  • 4 prosenttia on vettä ja muita pinnanmuotoja.

Viljellyn maan osuus oli vuonna 2013 noin 509 000 hehtaaria eli noin 40 prosenttia koko maatalousmaasta. Kokonaisviljelyalasta 81 prosenttia on peltoja ja puutarhoja, 3 prosenttia hedelmätarhoja, 4 prosenttia viinitarhoja ja 11 prosenttia niittyä.

Maa on yleisesti mäkinen ja vuoristoinen. Mannerilmaston ja osittain välimerellisen ilmaston sekoitus, jolle on tyypillistä pitkät, lämpimät kesät ja lyhyet, suhteellisen leudot talvet, ja hedelmällinen maaperä luovat yhdessä yleisesti ottaen erinomaiset olosuhteet monenlaisten elintarvikkeiden tuottamiselle.

Maatalouden rungon muodostavat pienet, joko viljelijän omistuksessa olevat tai vuokraamat perheviljelmät, joiden palstat ovat pieniä ja tyypillisesti hajallaan. Valtion maatilat ovat yleensä paljon suurempia.

Iso osa (noin 70 %) maataloustuotannosta on kasvintuotantoa, pääasiassa vehnää ja vihanneksia. Eniten viljeltyjä vihanneksia ovat perunat, tomaatit ja paprikat; niiden ansiosta Pohjois-Makedonia on jalostettujen vihannesten nettoviejä. Muita tärkeitä maataloustuotteita ovat hedelmät, viljat ja tupakka sekä viinintuotantoon ja syötäväksi tarkoitetut rypäleet. Karjatalouden merkitys on vähäisempi; sen pääpaino on lehmänmaidon tuotannossa.

Maatalouden osuus BKT:stä on suhteellisen vakio, lähes 10 prosenttia. Monien Länsi-Balkanin maiden tapaan lähes puolet pohjoismakedonialaisista asuu maaseudulla. Virallisten tilastojen mukaan lähes viidesosa työvoimasta saa elantonsa maataloudesta. Maatalous on aina toiminut iskunvaimentimen tavoin sosioekonomisissa muutoksissa sekä teollisuuden ja talouden muiden sektoreiden rakennemuutoksissa.

Elintarviketeollisuus on aina ollut keskeisessä asemassa Pohjois-Makedoniassa. Yksityistämiskehityksen viimeisten 10 vuoden aikana se on kärsinyt poliittisista muutoksista ja markkinatalouteen sopeutumiseen liittyvistä vaikeuksista. Tilanne on kuitenkin parantunut viime vuosina, ja markkinasuuntautuneisuus on yleistymässä.

EU:n ja Pohjois-Makedonian väliset suhteet

Pohjois-Makedonia allekirjoitti alueen maista ensimmäisenä vakautus- ja assosiaatiosopimuksen vuonna 2001. EU-jäsenyyshakemuksensa se jätti 22.3.2004. Vuoden 2009 lopussa komissio katsoi, että maa täytti jäsenyyskriteerit riittävässä määrin, ja suositteli näin ollen liittymisneuvottelujen aloittamista, ja toisti suosituksensa seuraavina vuosina.

Ehdokasmaana Pohjois-Makedonian on mahdollista saada tukea liittymistä valmistelevan tukivälineen (IPA) viidellä osa-alueella, joista yksi on maaseudun kehittämisen osa-alue (IPARD). IPARD-ohjelmassa esitetään maatalousalan yksityiskohtaiset tavoitteet ja kuvataan toimenpiteet, joilla ne pyritään saavuttamaan.

Lisätietoa

Pohjois-Makedonian liittymisprosessi

EU:n ja Pohjois-Makedonian maatalouselintarvikekauppa

Serbia

Liittymisneuvottelut Serbian kanssa aloitettiin tammikuussa 2014, mutta maataloutta ja maaseudun kehittämistä koskevaa neuvottelulukua ei ole vielä avattu.

Serbian maatalous

Käytössä oleva maatalousmaa käsittää 3,44 miljoonaa hehtaaria eli 43 prosenttia Serbian pinta-alasta. Valtaosa siitä on peltoa (73 %), seuraavaksi yleisimpiä käyttömuotoja ovat pysyvä nurmi ja viljelykasvit. Runsaiden maavarojen ja suotuisan ilmaston ansiosta maatalous on yksi Serbian talouden elinvoimaisimmista sektoreista.

Maan 631 552 maatilasta lähes puolet on alle 2 hehtaarin tiloja, joiden yhteenlaskettu osuus maatalousmaasta on vain 8 prosenttia. Serbian pinnanmuodostus vaihtelee pohjoisessa sijaitsevan Vojvodinan tasaisista ja hedelmällisistä, viljelykasvien ja vihannesten tuotantoon soveltuvista alangoista maan keskiosan mäkiseen maastoon ja itä-, länsi- ja etelärajoilla kohoaviin korkeisiin vuoriin. Ne tarjoavat suotuisat olosuhteet lampaiden ja nautojen kasvatukseen sekä hedelmien ja viinin tuotantoon.

Serbialla on maatalouden alalla merkittäviä suhteellisia etuja: runsaasti hyvälaatuista maatalousmaata, kaupankäynnin kannalta strateginen sijainti ja yleisesti korkea koulutustaso.

Lisätietoa

Serbian liittymisprosessi

EU:n ja Serbian maatalouselintarvikekauppa

Turkki

Turkin maatalous

Maatalous on Turkille äärimmäisen tärkeää niin sosiaalisesta kuin taloudellisestakin näkökulmasta. Noin puolet Turkin maa-alasta on maatalouden käytössä, mikä on hieman EU:n keskiarvoa enemmän. Turkin jäsenyyden myötä EU:n maatalousmaa laajentuisi noin 39 miljoonalla hehtaarilla, mikä merkitsisi 20 prosentin lisäystä. Turkin työvoimasta 21 prosenttia sai vuonna 2014 toimeentulonsa maataloudesta.

Turkin maatalouden rakenteessa on yhtäläisyyksiä eräiden uusien EU-maiden kanssa. Vuonna 2011 suoritetun laskennan mukaan maassa on noin 3 miljoonaa maatilaa (koko EU:ssa noin 12 miljoonaa), joista suurin osa on perheenjäseniä työllistäviä perheviljelmiä. Tilakoko on pienempi kuin EU:ssa keskimäärin: 6 hehtaaria, kun EU:n keskiarvo on 13 hehtaaria.

Turkin maataloudelle on leimallista omavaraisviljely ja osittainen omavaraisviljely. Tällaista viljelyä harjoittaville tiloille on tyypillistä tuotannontekijöiden heikko tuottavuus, ja vain pieni osa tuotannosta menee myyntiin.

Turkki on merkittävä peltokasvien tuottaja. Vuonna 2017 maassa tuotettiin viljaa (riisi mukaan lukien) 36 miljoonaa tonnia. Pähkinäntuotannossa Turkki on maailmanluokan toimija, muun muassa maailman suurin hasselpähkinöiden viejä. Ilmastonsa ja alhaisten työvoimakustannusten ansiosta maa on erittäin kilpailukyinen hinta-laatusuhteella mitattuna.

Muiden viljelykasvien osalta Turkki on kilpailukykyinen (EU:n näkökulmasta ja maailmanlaajuisesti) tiettyjen palkokasvien (esim. kikherneet ja linssit), puuvillan sekä eräiden sokeri-, tupakka- ja oliiviöljylaatujen tuotannossa. Eläinten ja eläinperäisten tuotteiden markkinoita suojellaan Turkissa erittäin tiukasti muun muassa tuontirajoituksin. Lihan kulutus on henkeä kohden laskettuna viidesosa EU:n keskiarvosta, mutta lampaanlihan kulutus on suurempaa kuin EU:ssa. Lehmänmaidon kulutus on puolet EU:n kulutuksesta ja kananmunien hieman vähäisempää kuin EU:ssa.

Lisätietoa

Turkin liittymisprosessi

EU:n ja Turkin maatalouselintarvikekauppa

Mahdolliset ehdokasmaat

Bosnia ja Hertsegovina ja Kosovo ovat statukseltaan mahdollisia ehdokasmaita.

Maatalouden taloudellinen painoarvo (tilanne maaliskuussa 2019)
Bosnia ja HertsegovinaKosovo
Kokonaispinta-ala (km2)51 20910 908
Väkiluku (milj.)3,81,8
Asukastiheys (/km2)75,1165
BKT (mrd. USD)17,37,2
BKT/asukas (USD)5 0933 900
Maatalouden osuus BKT:stä (%)3,310

Bosnia ja Hertsegovina

Bosnia ja Hertsegovinan maatalous

Maatalous on yksi Bosnia ja Hertsegovinan talouden avainsektoreista. Maan kokonaispinta-alasta (5,113 milj. ha) 2,2 miljoonaa hehtaaria oli vuonna 2016 maatalousmaata ja siitä 1,6 miljoonaa hehtaaria peltoa ja 600 000 hehtaaria laidunta.

Bosnia ja Hertsegovinan maatalousresurssit ovat suhteellisen heikot: suuri osa (66 %) maasta on vuoristoista ja vain 20 prosenttia (noin 1 milj. ha) soveltuu tehoviljelyyn. Nurmien ja vuoristolaidunten runsaudesta johtuen edellytykset karjan ja maitotuotteiden tuotannolle ovat hyvät. Hedelmä- ja viinitarhojen pinta-ala on noin 100 000 hehtaaria.

Maatalouden rungon muodostavat pienet perheviljelmät, joiden tuotanto menee pääasiassa omaan käyttöön; yli puolet maatiloista on arvioiden mukaan alle 3 hehtaarin suuruisia.

Bosnia ja Hertsegovinan maatalous nojaa pitkälle kasvintuotantoon; hyvistä edellytyksistä huolimatta karjatalouden osuus on alle kolmannes kokonaistuotannosta. Osuus on kasvanut hieman viime vuosina lisääntyneen lehmänmaidontuotannon ansiosta. Talouden kannalta vihannekset ovat maatalouden tärkein alasektori. Muita merkittäviä alasektoreita ovat tuore lehmänmaito, maissi ja peruna.

EU:n ja Bosnia ja Hertsegovinan väliset suhteet

Bosnia ja Hertsegovina osallistuu vakautus- ja assosiaatioprosessiin, ja se on sitoutunut toteuttamaan välttämättömät poliittiset, taloudelliset ja sosiaaliset uudistukset, jotka johtavat tiiviimpiin suhteisiin EU:n kanssa ja mahdollisesti jäsenyyteen.

Neuvottelut vakautus- ja assosiaatiosopimuksesta aloitettiin marraskuussa 2005. Sopimus allekirjoitettiin 16.6.2008, mutta se tuli voimaan vasta kesäkuussa 2015.

EU on myöntänyt Bosnia ja Hertsegovinalle 690 miljoonaa euroa liittymistä valmistelevaa rahoitusta, mikä tekee siitä maan suurimman avunantajan.

Lisätietoa

Bosnia ja Hertsegovinan liittymisprosessi

EU:n ja Bosnia ja Hertsegovinan maatalouselintarvikekauppa

Kosovo*

*Tämä nimitys ei vaikuta asemaa koskeviin kantoihin, ja se on YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244 ja Kansainvälisen tuomioistuimen Kosovon itsenäisyysjulistuksesta antaman lausunnon mukainen.

Kosovon maatalous

Useimmat kosovolaiset maatilat ovat hyvin pieniä ja harjoittavat enimmäkseen osittaista omavaraisviljelyä. Perheviljelmien keskikoko on noin 3,2 hehtaaria. Siitä keskimäärin 1,6 hehtaaria on peltoa, joka on yleensä jaettu 6–8 palstaan. Tiloista 97 prosenttia on alle 5 hehtaarin suuruisia ja alle 1 prosentti on suurempia kuin 10 hehtaaria.

Myös karjat ovat kooltaan pieniä. Valtaosalla niistä tiloista, joilla pidetään karjaa, on 1–3 lehmää. Sen lisäksi, että maatalous on yksi Kosovon talouden tärkeimmistä sektoreista, se tarjoaa sosiaalisen turvaverkon monille köyhille ja vanhuksille, jotka elättävät itsensä omavaraisviljelyllä. Kotitalouksien kokonaismenoista hyvin iso osa menee ruokaan.

Lisätietoa

Kosovon liittymisprosessi

EU:n ja Kosovon maatalouselintarvikekauppa