Siirry pääsisältöön
Agriculture and rural development

Ravinteiden kestävä käyttö

Yhteinen maatalouspolitiikka auttaa viljelijöitä käyttämään ravinteita turvallisesti ja tehokkaasti.

Ravinteet EU:n maataloudessa

Ravinteet, kuten typpi, kalium ja fosfori, ovat oleellisen tärkeitä kasvintuotannossa. Ravinteita voidaan levittää kaupallisesti valmistettuina lannoitteina sekä orgaanisina aineina, kuten eläinlantana.

Liiallisesti käytettyinä ravinteet voivat kuitenkin olla merkittävä ilman, maaperän ja veden pilaantumisen aiheuttaja ja niillä voi olla epätoivottuja vaikutuksia sekä luonnon monimuotoisuuteen että ilmastoon.

Euroopan komissio pyrkii vähentämään ravinnehävikkiä vähintään 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Samalla varmistetaan, ettei maaperän hedelmällisyys heikkene. Nämä toimet ovat osa Pellolta pöytään -strategiaa, joka on yksi Euroopan vihreän kehityksen ohjelman keskeisistä pilareista. Toimenpiteiden seurauksena lannoitteiden käytön odotetaan vähenevän vähintään 20 prosenttia.

Yhteinen maatalouspolitiikka on keskeinen väline, jolla tuetaan lannoitteiden kestävää käyttöä maataloudessa. Yhteisellä maatalouspolitiikalla varmistetaan, että viljelijöiden työ pysyy tuottavana samalla kun lannoitteiden haitallisia vaikutuksia vähennetään.

Yhteisen maatalouspolitiikan toimet

Yhteisellä maatalouspolitiikalla edistetään kestäviä maatalousjärjestelmiä EU:ssa, jotta viljelijät voivat

  • tuottaa turvallista, terveellistä ja vastuullista ruokaa
  • ansaita vakaat ja oikeudenmukaiset tulot, kun otetaan huomioon kaikki heidän tuottamansa julkiset hyödykkeet
  • suojella luonnonvaroja, ylläpitää biologista monimuotoisuutta ja edistää ilmastonmuutoksen torjumista.

Yhteinen maatalouspolitiikka sisältää useita sääntöjä ja toimenpiteitä, joilla viljelijöitä ohjataan käyttämään ravinteita kestävällä tavalla.

Täydentävien ehtojen järjestelmä

Täydentäviä ehtoja koskevien sääntöjen mukaan kaikki yhteisen maatalouspolitiikan edunsaajille maksettavat tuet ovat sidoksissa lakisääteisiin hoitovaatimuksiin (SMR) sekä hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksiin (GAEC). Ravinteisiin sovellettavia täydentäviä ehtoja ovat

  • nitraattidirektiiviin (SMR 1) sidotut tuet
  • hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset, jotka on suunniteltu veden ja maaperän suojelemiseksi ja joihin kuuluu myös ravinteiden vastuullinen käyttö.

Maaseudun kehittäminen

Ravinteiden kestävää käyttöä voidaan tukea maaseudun kehittämistä koskevilla toimilla, jotka kuuluvat yhteisen maatalouspolitiikan niin kutsuttuun toiseen pilariin. EU-maat voivat ottaa maaseudun kehittämisohjelmiinsa mukaan useita hyödyllisiä toimenpiteitä.

  • Tietämyksen siirtoa, tiedotusta, neuvontapalveluja ja yhteistyötä tukevilla toimenpiteillä voidaan kehittää ja levittää tietämystä turvallisesta ja tehokkaasta ravinteiden käytöstä
  • Luonnonmukaista maataloutta tukevilla toimenpiteillä kannustetaan vähentämään epäorgaanisten lannoitteiden käyttöä.

Yhteinen maatalouspolitiikka 2023–2027

Yhteinen maatalouspolitiikka 2023–2027 tuli voimaan 1.1.2023. Sen tavoitteena on vähentää ravinnekuormitusta, ja tällä tavoin maatalouden toimenpiteet vastaavat entistä paremmin Pellolta pöytään -strategian tavoitteita.

Yhteisen maatalouspolitiikan erityistavoitteet

Ravinteiden kestävä hallinta edistää useita vuosien 2023–2027 yhteisen maatalouspolitiikan erityistavoitteita, erityisesti ilmastonmuutoksen torjuntaa sekä luonnonvarojen ja luonnon monimuotoisuuden säilymistä.

Yhteisen maatalouspolitiikan strategiasuunnitelmat

EU-maat voivat yhteisen maatalouspolitiikan strategiasuunnitelmissaan räätälöidä joustavasti omat kansalliset strategiansa ja toimenpiteensä, joiden avulla ravinteiden hallintaa ryhdytään parantamaan EU:n tason tavoitteiden saavuttamiseksi.

Uusi vihreä arkkitehtuuri

Yhteinen maatalouspolitiikka 2023–2027 sisältää vahvistettuja sääntöjä ja mahdollisuuksia ravinteiden tehokkaan käytön tukemiseksi. Esimerkiksi sen tehostettu ehdollisuus merkitsee sitä, että ravinteiden asianmukaista käyttöä koskevien pakollisten vaatimusten perustaso on aiempaa tiukempi. Merkittävä osa yhteisen maatalouspolitiikan budjetista osoitetaan ekojärjestelmiin. Niiden avulla tuetaan viljelijöitä, jotta he voivat vapaaehtoiselta pohjalta ryhtyä käyttämään ravinteita kestävällä ja oikeudellista perustasoa tavoitteellisemmalla tavalla.

Komissio julkaisi tammikuussa 2021 ohjeellisen luettelon ekojärjestelmistä. Viimeistään vuodesta 2024 alkaen EU-maat ottavat käyttöön maatilojen kestävää ravinnehuoltoa koskevan välineen (FaST), joka on osa maatiloille tarjottavia neuvontapalveluja. FaST on digitaalinen työkalu, jota voi käyttää älypuhelimella, tabletilla ja tietokoneella.

FaST yhdistää dataa viljelijöiden manuaalisesti syöttämiin tietoihin ja antaa viljelylannoitusta koskevia räätälöityjä suosituksia ravinteiden hallintasuunnitelmaa varten. Lisäksi maaseudun kehittämistuesta rahoitetaan jatkossakin ravinteiden hallintaan liittyviä maankäyttömaksuja, investointeja, tietämyksen kehittämistä, innovointia ja yhteistyötä.

Tietämys, tutkimus ja innovointi

Komissio tukee tutkimusta ja innovointia maa- ja metsätalouden aloilla. Painopistealoja ovat muu muassa kestävä alkutuotanto sekä vesi, ravinteet ja jätteet.

Maatilojen neuvontajärjestelmä jakaa tietoa uusista kehityssuunnista ja neuvoo viljelijöitä ravinteiden käyttöön liittyvien parhaiden käytäntöjen soveltamisessa.

Oikeusperusta

Täydentäviin ehtoihin sovelletaan yhteisen maatalouspolitiikan rahoitusta, hallinnointia ja seurantaa koskevia sääntöjä, jotka on vahvistettu asetuksessa (EU) N:o 1306/2013, komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 809/2014 ja komission delegoidussa asetuksessa (EU) N:o 640/2014.

Viherryttämistukia koskevat säännöt vahvistetaan asetuksessa (EU) N:o 1307/2013, komission delegoidussa asetuksessa (EU) N:o 639/2014 ja komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 641/2014.

EU tukee maaseudun kehittämistä Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahastosta), jota koskevat säännöt on vahvistettu asetuksessa (EU) N:o 1305/2013.

Uutiset