Uusi täytäntöönpanomalli

Uusi täytäntöönpanomalli on 1. tammikuuta 2023 voimaan tulleen uuden yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) kulmakivi. Se edustaa siirtymistä kohti tuloksellisuuden ja tulosten vahvaa painottamista ja vastuiden uudelleentasapainottamista EU-maiden ja komission välillä samalla, kun pidetään yllä YMP:n menojen vankkaa varmentamisjärjestelmää. Uusi täytäntöönpanomalli ottaa huomioon kunkin EU-maan tarpeet ja antaa maille runsaasti liikkumavaraa maatalouspolitiikan muokkaamiseen. Uudessa täytäntöönpanomallissa huomioidaan eri EU-maiden ominaispiirteet, mutta samanaikaisesti siinä varmistetaan niiden välinen yhtenevyys.

Uuden täytäntöönpanomallin perustana ovat EU-maiden YMP:n strategiasuunnitelmat ja niiden hyvin toimivat hallintojärjestelmät. YMP:n strategiasuunnitelmien tavoitteena on, että EU-maat suunnittelevat ja kohdentavat interventionsa vastatakseen tiettyihin tarpeisiin ja saavuttavat samanaikaisesti EU-tason tavoitteet.

Uuden täytäntöönpanomallin myötä YMP siirtyi sääntöjenmukaisuuteen perustuvasta mallista tuloksellisuuteen perustuvaan malliin, jonka lähestymistapa on selkeämpi. Siinä asetetaan toimintapolitiikkaa kokonaisuutena koskevia tavoitteita ja pyritään saavuttamaan tulokset ottamalla huomioon maakohtaiset tarpeet.

Tätä varten on vahvistettu vähemmän yksityiskohtaiset EU-tason säännöt, jotta EU-maat voivat pyrkiä saavuttamaan EU-tason yhteiset tavoitteet omien YMP:n strategiasuunnitelmiensa kautta, jotka soveltuvat paremmin niiden kansalliseen ja alueelliseen toimintaympäristöön.

YMP-lainsäädännössä on nyt tuloksellisuus-, seuranta- ja arviointikehystä koskevat yhteiset indikaattorit. Indikaattoreita seurataan vuotuisilla tuloksellisuuskertomuksilla, jotta voidaan arvioida EU-maiden edistymistä omien tavoitteidensa ja YMP:n tavoitteiden saavuttamisessa.

Vuotuisessa tuloksellisuuden tarkastamis- ja hyväksymismenettelyssä komissio tarkastaa, vastaavatko EU-maiden menot toteutuneita tuotoksia. Monivuotisessa menettelyssä sitä vastoin seurataan EU-maiden välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamista.

Tätä politiikan tuloksellisuuden painottamista kuvastaa myös uusi varmentamista koskeva lähestymistapa. Koska EU:n lainsäädännössä ei enää määritetä yksityiskohtaisia sääntöjenmukaisuutta koskevia sääntöjä tuensaajien tasolla, uusi varmentamisen lähde YMP:n täytäntöönpanon osalta on kansallisen tason tuloksellisuus.

YMP:n strategiasuunnitelmien mukaisten menojen tukikelpoisuus riippuu maiden hallintojärjestelmien hyvästä toimivuudesta, mukaan lukien EU:n perusvaatimusten noudattaminen sekä menojen ja tuotosten välinen vastaavuus.

Komissiolla on käytettävissään välineitä, joilla se voi suojata unionin talousarviota, jos EU-maiden menoilla ei ole niitä vastaavia tuotoksia tai jos maiden hallintojärjestelmät eivät toimi asianmukaisesti.

Jos EU-maiden tulokset eivät ole tavoitteiden mukaisia, komissio on niiden kanssa läheisessä yhteistyössä toimintasuunnitelmien kautta, jotta tulokset saadaan vastaamaan tavoitteita ja varmistetaan YMP:n EU:n laajuisten tavoitteiden saavuttaminen. Unionin talousarviosta jäsenvaltiolle maksettava korvaus voidaan myös keskeyttää, jos toimintasuunnitelmaa ei toteuteta tai se on selvästi riittämätön tilanteen korjaamiseksi. 

Uudessa täytäntöönpanomallissa EU-maat voivat mukauttaa maatalouden tukea tarpeidensa ja viljelijöidensä tarpeiden mukaan YMP:n tavoitteiden saavuttamiseksi. Näin myös vähennetään monimutkaisuutta ja hallinnollista taakkaa.

Uudella täytäntöönpanomallilla edistetään yksinkertaistamista antamalla EU-maille mahdollisuus mukauttaa omia valvonta- ja seuraamusjärjestelmiään.

YMP:n aiempi kehys perustui yksityiskohtaisiin EU:n tason vaatimuksiin, ja siihen kuului tiukkaa valvontaa, seuraamuksia ja tarkastusjärjestelyitä. Aiemmat säännöt olivat hyvin normatiivisia ja ulottuivat tilatasoon asti. EU:n hyvin erilaisten viljely- ja ilmasto-olojen vuoksi ylhäältä alaspäin suuntautuvilla tai kaikkia koskevilla lähestymistavoilla ei kuitenkaan enää saavuteta haluttuja tuloksia eikä EU:n tason lisäarvoa.

Uudessa täytäntöönpanomallissa EU:n lainsäädännössä vahvistetaan politiikan perusparametrit (YMP:n tavoitteet, monentyyppiset interventiot, perusvaatimukset), ja EU-maat kantavat enemmän vastuuta ja saavat enemmän joustavuutta siihen, miten ne edistävät YMP:n tavoitteita ja saavuttavat sovitut päämäärät.

EU-maat toimivat YMP:n strategiasuunnitelmissa toteutuneen jäsennellyn prosessin puitteissa tuottaakseen lisäarvoa ja säilyttääkseen toimivat maatalouden sisämarkkinat. YMP:n strategiasuunnitelmat kattavat interventiot suorien tukien, alojen ja maaseudun kehittämisen osalta, ja varmistavat politiikan johdonmukaisuuden. Täytäntöönpanomallin avulla varmistetaan näin edelleen tasapuoliset toimintaedellytykset ja säilytetään politiikan yhteinen luonne ja kaksi pilaria. Komission hyväksymien YMP:n strategiasuunnitelmien tavoitteena on maksimoida YMP:n vaikutus EU:n prioriteetteihin ja tavoitteisiin sekä EU-maiden ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamiseen. Tämä on tärkeää, koska näin varmistetaan ympäristö- ja ilmastotavoitteiden saavuttamista kaikissa EU-maissa koskevan yhteisen lähestymistavan ylläpitäminen.

Yhteisen maatalouspolitiikan oikeusperusta on vahvistettu Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa.

YMP:stä 2023–2027 on annettu kolme asetusta, joita sovelletaan 1.1.2023 alkaen:

• asetus (EU) 2021/2116 yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta sekä asetuksen (EU) N:o 1306/2013 kumoamisesta
• asetus (EU) 2021/2115 jäsenvaltioiden laatimien YMP:n strategiasuunnitelmien tukea koskevista säännöistä sekä asetusten (EU) N:o 1305/2013 ja (EU) N:o 1307/2013 kumoamisesta
• asetus (EU) 2021/2117 maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EU) N:o 1308/2013, maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä annetun asetuksen (EU) N:o 1151/2012, maustettujen viinituotteiden määritelmästä, kuvauksesta, esittelystä, merkinnöistä ja maantieteellisten merkintöjen suojasta annetun asetuksen (EU) N:o 251/2014 sekä unionin syrjäisimpien alueiden hyväksi toteutettavista maatalousalan erityistoimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 228/2013 muuttamisesta.