Tietoa tuotantosidonnaisesta tulotuesta
Yhteisessä maatalouspolitiikassa (YMP) on asteittain poistettu tulotukimaksujen ja tiettyjen tuotteiden tuotannon välinen kytkös (ns. tuotannosta irrotettu tuki). Tarkoituksena on välttää tiettyjen tuotteiden ylituotantoa ja varmistaa, että viljelijöiden tuotanto vastaa todellista markkinakysyntää.
Joissakin tilanteissa saatetaan kuitenkin tukea vaikeuksissa olevia maatalouden tuotannonaloja tai alasektoreita, kun kyseiset alat ovat sosioekonomisista ja/tai ympäristöllisistä syistä tärkeitä.
Tuotantosidonnaisen tulotuen järjestelmän tavoitteena on estää näiden vaikeuksien paheneminen parantamalla
- kilpailukykyä
- kestävyyttä ja/tai
- laatua.
Tuotantosidonnaisen tulotuen järjestelmä soveltuu erityisesti tilanteisiin, joissa toisena vaihtoehtona voi olla tuotantotoiminnasta luopuminen, mikä taas voi vaikuttaa elintarvikeketjun muihin toimijoihin tai alaan liittyviin markkinoihin. Tämä saattaa lisätä työttömyyttä jo ennestään taloudellisesti taantuneilla maaseutualueilla.
Tukea maksetaan eläintä tai hehtaaria kohden (esimerkiksi tuotantosidonnaisesti) kyseisellä alalla, ja tukeen sovelletaan erilaisia tärkeitä ehtoja ja tiukkoja rajoituksia, joilla lievennetään markkinoiden vääristymisen riskiä.
Tuotantosidonnainen tulotuki käytännössä
Yleissääntönä on, että EU-maat eivät saa käyttää yli 13:a prosenttia suorien tukien määrärahoistaan tuotantosidonnaiseen tulotukeen. Tätä osuutta voidaan kuitenkin korottaa enintään kaksi prosenttiyksikköä, jotta voidaan tukea valkuaiskasvien tuotantoa tämän alan laaja-alaisten vaikeuksien ja merkittävän tuonnista riippuvuuden vuoksi.
Tuotantosidonnaista tulotukea voidaan myöntää vain tietyille aloille, jotka on määritelty asetuksessa (EU) 2021/2115, ja silloin, kun EU-maat ovat esittäneet
- perustelut tämän tukimuodon käytölle osana interventiostrategiaansa YMP:n 2023–2027 strategiasuunnitelmissaan
- perustelut kunkin kohdennetun alan vaikeuksille
- perustelut tuen pidemmän aikavälin tavoitteelle, kuten kilpailukyvyn, laadun ja/tai kestävyyden parantaminen
- perustelut kunkin kohdennetun alan sosioekonomiselle ja/tai ympäristölliselle tärkeydelle.
Uusi vuosien 2023–2027 YMP:n tulotukijärjestelmä sisältää toimenpiteitä, joilla varmistetaan viljelijöiden ja työntekijöiden saaman rahoitustuen oikeudenmukaisempi jakaminen EU:ssa.
EU-maiden olisi otettava huomioon myös tuen mahdollinen vaikutus sisämarkkinoihin.
Mahdollisesti tukikelpoisia tuotannonaloja ovat vilja, öljysiemenet (pois lukien syötäväksi tarkoitetut auringonkukansiemenet), valkuaiskasvit mukaan lukien palkokasvit ja palkokasvien ja heinäkasvien seokset, pellava, hamppu, riisi, pähkinät, tärkkelysperunat, maito ja maitotuotteet, siemenet, lampaan- ja vuohenliha, naudan- ja vasikanliha, oliiviöljy ja syötäväksi tarkoitetut oliivit, silkkiäistoukat, kuivarehu, humala, sokerijuurikas, sokeriruoko ja juurisikurit, hedelmät ja vihannekset sekä lyhytkiertoinen energiapuu.
Kaikki EU-maat Alankomaita lukuun ottamatta päättivät myöntää tuotantosidonnaista tulotukea tietyille aloille vuosina 2023–2027. Tuen määrä ja sen kattamat alat vaihtelevat kuitenkin suuresti maiden välillä.
Tuotantosidonnainen tuki vuosina 2014–2022: vapaaehtoinen tuotantosidonnainen tuki
Tuotantosidonnaista tukea oli mahdollista myöntää viljelijöille vuosien 2014–2022 ohjelmakaudella. Seuraavissa asiakirjoissa on tietoa EU-maiden tukipäätöksistä.
Aiheeseen liittyvää
Miksi viljelijöiden tulotuki on tärkeä – erilaiset suorien tukien järjestelmät