Maatalouselintarvikekauppa EFTA- ja ETA-maiden kanssa
Euroopan vapaakauppaliitto (EFTA) on Islannin, Liechtensteinin, Norjan ja Sveitsin hallitusten välinen organisaatio. Euroopan talousalueesta (ETA) tehty sopimus on kansainvälinen sopimus, joka mahdollistaa muun muassa EU:n sisämarkkinoiden osien ulottamisen Islantiin, Liechtensteiniin ja Norjaan.
Toisin kuin muilla teollisuudenaloilla, maataloustuotteiden kauppaa EU:n ja EFTA-maiden välillä ei ole vapautettu kokonaan. EU:lla on maataloustuotteiden kauppaa koskevien sopimusten myötä tiiviit suhteet EFTA- ja ETA-maiden maatalousaloihin. Norjan ja Islannin kanssa käytävää maataloustuotteiden kauppaa on hiljattain vapautettu entisestään maiden kanssa tehdyillä kahdenvälisillä sopimuksilla, joiden neuvottelut perustuivat ETA-sopimuksen 19 artiklaan.
Maataloustuotteiden osalta sopimuksen 19 artiklan mukaan
sopimuspuolet sitoutuvat jatkamaan ponnistelujaan maatalouskaupan vapauttamiseksi asteittain. Sitä varten sopimuspuolet tarkastelevat maataloustuotteiden kaupan edellytyksiä ennen vuoden 1993 loppua ja sen jälkeen kahden vuoden välein.
Sveitsin kanssa käytävää maatalouselintarvikkeiden kauppaa ei ole vielä vapautettu tässä mitassa, koska horisontaalisia kysymyksiä on ratkaisematta.
Kaiken kaikkiaan EU on näiden maiden tapauksessa maatalouselintarvikkeiden nettoviejä. Sveitsi oli vuonna 2019 EU:n maataloustuotteiden vientikohteista 4. sijalla ja Norja 6. sijalla.
Maat
Islanti
Islanti on Euroopan talousalueesta (ETA) tehdyn sopimuksen osapuoli. ETA-sopimuksessa määrätään tavaroiden vapaasta liikkuvuudesta maatalous- ja kalastustuotteita lukuun ottamatta.
Islanti ja EU käyvät kahdenvälisiä maatalouskauppaneuvotteluja ETA-sopimuksen 19 artiklan perusteella. Ensimmäinen Islannin kanssa tehty sopimus etuuksista maataloustuotteiden kaupassa tuli voimaan vuonna 2007. Viimeisin sopimus tuli voimaan vuonna 2018. Se neuvoteltiin yhdessä jalostettujen maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden kaupan vapauttamista ja maantieteellisiä merkintöjä koskevan sopimuksen kanssa.
Tärkeimpiä EU:n Islantiin viemiä maatalouselintarvikkeita ovat pasta, leivonnaiset, keksit ja leipä, vihannekset sekä suklaa, makeiset ja jäätelö.
Tärkeimpiä EU:n Islannista tuomia maatalousalan tuotteita ovat syötäväksi kelpaamattomat eläintuotteet, elävät eläimet sekä raakavuodat, -nahat ja turkisnahat.
Lisätietoa
Norja
ETA-sopimuksen ansiosta Norja hyötyy EU:n sisämarkkinoista. Vapaa liikkuvuus ei kuitenkaan koske maa- ja kalatalousalan tuotteita.
EU:n ja Norjan välistä maataloustuotteiden etuuskohtelukauppaa säännellään ETA-sopimuksen 19 artiklalla. Viimeisin 19 artiklaan perustuva sopimus tuli voimaan 1.10.2018.
Tärkeimpiä EU:n Norjaan viemiä maatalouselintarvikkeita ovat sikarit ja savukkeet, pasta, leivonnaiset, keksit ja leipä sekä viini, vermutti, siideri ja etikka.
Tärkeimpiä EU:n Norjasta tuomia maatalouselintarvikkeita ovat elintarvikevalmisteet, öljykakut sekä raakavuodat, -nahat ja turkisnahat.
Lisätietoa
Sveitsi
EU:n ja Sveitsin suhteita maatalouden alalla säännellään maataloustuotteiden kaupasta vuonna 2002 tehdyllä EU:n ja Sveitsin välisellä sopimuksella. Siinä määrätään tullien poistamisesta sekä tullittomien kiintiöiden käyttöönotosta useille tuotteille. Kauppaa ei kuitenkaan ole vielä vapautettu kokonaan.
Sopimus sisältää myös kaupan helpottamista koskevia määräyksiä useilla aloilla, esimerkiksi viinien ja väkevien alkoholijuomien, maantieteellisten merkintöjen, luomutuotteiden sekä hedelmien ja vihannesten osalta.
Sveitsi on yksi EU:n tärkeimmistä maataloustuotteiden kauppakumppaneista. Maatalouselintarvikkeiden alalla Sveitsi oli vuonna 2019 EU:n 4. tärkein vientikohde ja 6. tärkein tuoja.
Sveitsin tapauksessa EU on nettoviejä. Tärkeimpiä EU:n Sveitsiin viemiä tuotteita ovat viini, leipomotuotteet ja vihannekset.
Tärkeimpiä EU:n Sveitsistä tuomia tuotteita ovat paahdettu kahvi, kivennäisvedet ja suklaa.
