Skip to main content
Agriculture and rural development

Historia

Viinit ja viininvalmistuksen toivat nykyisen Ranskan alueelle ensimmäisinä antiikin kreikkalaiset, mutta Bordeaux’n viiniteollisuuden valtavasta kasvusta voidaan kiittää sekä keskiajan politiikkaa että erästä ainutlaatuista naista.

Eleonoora Akvitanialainen oli ensin naimisissa Ranskan kuninkaan kanssa, mutta koska hän ei synnyttänyt kruununperillistä, avioliitto mitätöitiin. Eleonoora meni uudelleen naimisiin tulevan Englannin kuninkaan, Anjoun kreivin Henrik Plantagenet'n kanssa. Tämän romanttisen tuolileikin seurauksena Eleonoora oli osallisena useissa salajuonissa, kahdessa kidnappausyrityksessä ja jopa epäonnistuneessa yrityksessä syrjäyttää hänen miehensä ja kaapata valtaistuin poikansa nimissä. Eleonooran tarina on inspiroinut Hollywoodin elokuvantekijöitä (Katharine Hepburn sai jopa Oscar-palkinnon Eleonooran roolistaan).

Eleonooran valtapeli mahdollisti Bordeaux’n viininviejille monopolin tuottoisassa viininviennissä Englantiin. Eleonooran kotiseudun Akvitanian viinikauppa kukoisti, ja viinitilojen määrä kasvoi suuresti Gironden alueella. Tämä nopea kasvu oli kuitenkin vain tilapäistä, sillä kaupankäynti Englannin kanssa hiipui, kun Akvitania palautettiin Ranskan hallintaan satavuotisen sodan jälkeen.

Tämä takaisku ei kuitenkaan lopettanut Bordeaux’n viinien kukoistusta. Seuraavien vuosisatojen kuluessa luotiin uusia kauppasuhteita Alankomaihin ja Itämeren kauppakaupunkeihin. Nykyisin Bordeaux’n viinejä viedään yli 150 maahan eri puolille maailmaa.

Laatutakeilla on ollut iso merkitys Bordeaux’n viinien kansainvälisen maineen syntymisessä. Ranskassa järjestettiin vuonna 1855 Exposition Universelle -maailmannäyttely, joka houkutteli paikalle yli viisi miljoonaa vierailijaa eri puolilta maailmaa. Suojellakseen Gironden viinien mainetta tämän valtavan näyttelyn aikana Napoleon III vaati ottamaan käyttöön uuden luokitusjärjestelmän todistuksena Gironden viinien erinomaisesta laadusta. Järjestelmä on voimassa vielä tänäkin päivänä, ja sitä täydensi vuonna 1973 Bordeaux’n viineille myönnetty EU:n suojattu alkuperänimitys (SAN). Se auttaa suojelemaan edelleen Bordeaux’n kansainvälistä mainetta ja on tunnustus sen ainutlaatuisista ominaisuuksista ja paikallisesta merkityksestä.

Tuotanto

Bordeaux’n viiniteollisuus sijoittuu kokonaan Garonne- ja Dordogne-jokien estuaarille ulottuen Atlantin rannikolta noin sata kilometriä sisämaahan. Sorainen ja hiekkainen maaperä tarjoaa viinirypäleille täydelliset kasvuolosuhteet, ja lämpimät lämpötilat edistävät voimakasta kasvua. Tämä ympäristö (eli terroir) on Bordeaux’n viinien moninaisuuden salaisuus, sillä se mahdollistaa erilaisten rypälelajikkeiden kasvattamisen. Suojeltuja Bordeaux’n viinejä on saatavilla puna-, valko- ja roseeviineinä. Niissä käytetään monia eri rypälelajikkeita, mutta Merlot on yleisin punaviineissä käytetty lajike, kun taas valkoviinit valmistetaan useimmin Sauvignon Blanc- tai Semillon-rypäleistä.

Gironden viinitarhoilla työskennellään ympäri vuoden. Kausi alkaa lokakuussa. Ensimmäiseksi syksyllä tehdään kyntötyöt, minkä jälkeen viininviljelijä hoitaa huolellisesti viiniköynnöksiään läpi talvikuukausien varmistaakseen tasaisen laadukkaan sadon.

Kevään tullessa viiniköynnökset heräävät eloon, kun uudet nuput ilmestyvät ja lehdet kasvavat. Sukupolvien saatossa hankittua tietotaitoa tarvitaan kuitenkin eniten myöhään keväällä ja kesällä. Silloin viininviljelijät valitsevat huolellisesti oksat, jotka tuottavat laadukkaita rypäleitä, ja karsivat osan rypäleistä pois raakoina. Näin varmistetaan jäljelle jäävien rypäleiden korkea laatu ja voidaan määritellä sopivin ajankohta sadonkorjuulle. Kun rypäleet ovat kypsiä, ne poimitaan, murskataan ja fermentoidaan viiniksi.

Lisätietoa

Bordeaux SAN – oikeudellinen asiakirja

Suojattu alkuperänimitys

Laadukasta ruokaa Euroopasta