Feta (suojattu alkuperänimitys, SAN) on suolainen ja hieman hapan juusto, jolla on rikas historia ja maku. Feta on ympäristönsä muovaama tuote, jonka resepti ja tuotantomenetelmä perustuvat Kreikan ainutlaatuiseen maastoon. Sen juuret ovat yli kahden vuosituhannen aikana kootussa osaamisessa.
Historia
Kovinkaan monen elintarvikkeen historia ei ole yli 2 000 vuoden mittainen. Ostaessasi fetajuustoa saat nauttia juustosta, jonka tunsivat jo Homeros ja Aleksanteri Suuri mutta joka on yhtä kotonaan modernissa salaatissa.
Nimi ”Feta” on peräisin 1600-luvulta ja viittaa juuston leikkaamiseen. Nimi esiintyy kuitenkin jo paljon vanhemmassa kirjallisuudessa. Fetan varhainen muoto mainitaan jopa Odysseiassa. Eepoksen sankari Odysseus vie mukanaan kyklooppien valmistamaa juustoa paetessaan kyklooppi Polyfemoksen luolasta. Nykyään fetajuusto on Kreikan maantieteellisten merkintöjen lippulaiva, ja sen osuus Kreikan elintarvikeviennistä on noin 10 prosenttia. Tämä on osoitus sen erinomaisesta kansainvälisestä maineesta.
Fetan perinteisillä tuotantomenetelmillä ja Kreikan erityisillä ilmasto-olosuhteilla on suora yhteys. Kreikan jyrkkien vuorenrinteiden sekä kuuman ja kuivan ilmaston vuoksi laajaan karjankasvatukseen soveltuvaa maata oli vain vähän. Kreikkalaiset alkoivatkin kasvattaa karaistuneita lampaita ja vuohia, jotka menestyivät hyvin näissä vaikeissa olosuhteissa.
Tämä saattoi vaikeuttaa muinaisten kansojen elämää, mutta nykypäivän kuluttajille siitä on iloa. Fetan erityinen maku syntyy vain, kun lampaat ja vuohet laiduntavat Kreikan ainutlaatuista kasvistoa. Kreikassa kasvaa yli 6 000 eri kasvilajia, joista 15 prosenttia on ainutlaatuisia. Prosenttiosuus on huomattavasti suurempi kuin monissa maantieteellisesti suuremmissa maissa. Luonnon monimuotoisuus sekä perinteiset tuotantomenetelmät ovat keskeinen syy siihen, miksi fetajuustoa voidaan valmistaa vain Kreikassa.
Tuotanto
Fetan valmistuksessa käytetään vain alkuperäisrotuisten lampaiden ja vuohien maitoa. Tämän ansiosta fetajuusto saa tutun valkoisen värinsä ja hieman pippurisen aromin. Fetan valmistuksessa käytetty maito kerätään vuodenajan mukaan. Maidon rasvapitoisuuden on oltava vähintään kuusi prosenttia. Fetaa voidaan valmistaa sekä pastöroidusta että pastöroimattomasta maidosta. Siihen ei kuitenkaan koskaan lisätä väriaineita, maitoproteiineja, kaseiineja, kondensoitua maitoa tai maitojauhetta.
Meijeriin toimittamisen jälkeen maito juoksetetaan ja asetetaan muotteihin siivilöimistä varten. Perinteisesti muoteissa on paljon pieniä reikiä, eikä juustoon kohdisteta painetta siivilöinnin aikana. Muoteista poistamisen jälkeen juusto siivutetaan ja sen pintaan ripotellaan karkearakeista suolaa. Tämän vaiheen aikana juustomassan pintaan kehittyy mikro-organismeja, jotka vaikuttavat osaltaan fetajuuston makuihin.
Fetan kypsytys toteutetaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa astioihin lisätään suolavettä ja ne siirretään huoneisiin, joiden lämpötilaa valvotaan tiukasti. Huoneen lämpötila saa olla enintään 18 °C, ja sen suhteellisen kosteuden on oltava vähintään 85 prosenttia. Lämpötilaa ja kosteutta tarkkaillaan huolellisesti. Tämä kypsytysvaihe kestää enintään 15 päivää.
Toinen kypsytysvaihe toteutetaan viileissä olosuhteissa, joissa lämpötila on koko ajan 2–4 °C. Juuston kypsytys kestää yhteensä vähintään kaksi kuukautta. Feta saa vasta tässä vaiheessa rikkaan maun ja tuoksun, jotka erottavat sen muista juustoista.