Maataloustuottajien neuvotteluvoiman kohentaminen
EU:ssa on 11 miljoonaa maataloustuottajaa, joista monet työskentelevät suhteellisen pienillä, toisistaan riippumattomilla perhetiloilla. Jalostajien ja vähittäismyyjien toiminta on sen sijaan huomattavasti keskitetympää. Tämä neuvotteluvoiman epätasapaino vaikeuttaa maataloustuottajien mahdollisuuksia puolustaa etujaan neuvotteluissa toimitusketjun muiden toimijoiden kanssa.
Maataloustuottajien kollektiivisen neuvotteluvoiman kohentamiseksi EU tukee tuottajia, jotka haluavat tehdä yhteistyötä tuottajaorganisaatioissa. EU tukee myös sellaisia maataloustuottajia, jotka haluavat tehdä toimialakohtaisissa organisaatioissa yhteistyötä elintarvikkeiden valmistuksessa ja kaupassa toimivien kumppaneiden kanssa.
Tuottajaorganisaatiot
Tuottajaorganisaatiot ja niiden yhteenliittymät auttavat maataloustuottajia vähentämään kaupankäyntikustannuksia ja tekemään yhteistyötä tuotteidensa jalostamisessa ja kaupan pitämisessä. Tuottajaorganisaatioiden avulla maataloustuottajien kollektiivinen neuvotteluvoima kohenee, koska organisaatiot
- keskittävät tarjonnan
- parantavat kaupan pitämistä
- tarjoavat teknistä ja logistista apua jäsenilleen
- auttavat laadunhallinnassa
- siirtävät osaamista.
EU tunnustaa tuottajaorganisaatioiden erityisaseman, minkä johdosta ne voivat hakea hyväksyntää siltä EU-maalta, jossa ne toimivat. Tuottajaorganisaatioiden oikeudellinen muoto voi vaihdella, ja ne voivat olla esimerkiksi maatalousosuuskuntia. Hyväksytyt tuottajaorganisaatiot voivat
- saada vapautuksia EU:n kilpailusääntöjen soveltamisesta tietyissä toiminnoissa, joita ovat esimerkiksi kollektiiviset neuvottelut jäsenten puolesta ja tuotannon suunnittelu, tai tiettyjen tarjonnan hallintatoimenpiteiden osalta
- saada hedelmä- ja vihannesalalla EU:n rahoitusta toimintaohjelmien puitteissa esimerkiksi kollektiivisiin logistiikkainvestointeihin, joista on hyötyä niiden jäsenille.
Numerotietoja
EU:ssa oli vuonna 2017 noin 3 400 hyväksyttyä tuottajaorganisaatiota, jotka toimivat pääasiassa kolmella alalla.
Ainoastaan kolmessa EU-maassa – Liettuassa, Luxemburgissa ja Virossa – ei ole yhtään hyväksyttyä tuottajaorganisaatiota.
Vuodesta 2017 alkaen tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymiä on hyväksytty yhteensä 80 kahdeksassa eri EU-maassa: Ranska (30), Italia (19), Saksa (9), Espanja (7), Unkari (7), Kreikka (4), Belgia (3) ja Puola (1).
Hyväksymiskriteerit
Millä tahansa maataloussektorilla toimivan tuottajaorganisaation on hyväksynnän saadakseen
- oltava tuottajien aloitteesta perustettu
- muodostuttava tietyn maataloussektorin tuottajista, joilla on organisaatiossa määräävä asema
- toimitettava hakemus sille EU-maalle, jossa se toimii
- harjoitettava vähintään yhtä EU:n lainsäädännössä lueteltua toimintoa, joita ovat esimerkiksi yhteinen jalostus, jakelu ja kuljetus tai yhteiset pakkaukset
- pyrittävä vähintään yhteen maatalouslainsäädännössä mainituista erityistavoitteista, joita ovat esimerkiksi tuotantokustannusten optimointi ja aloitteiden tekeminen menekinedistämisen ja kaupan pitämisen aloilla.
Näiden lisäksi tuottajaorganisaatioiden on täytettävä eräitä muita kriteerejä. Niillä on esimerkiksi oltava vähimmäismäärä jäseniä ja/tai niiden on täytettävä tuotannon määrälle tai arvolle asetetut vähimmäisvaatimukset. Myös tuottajaorganisaatioiden perussäännölle on asetettu joitakin vaatimuksia. Yksi tärkeimpiä on se, että jäsenten on voitava valvoa organisaatiota demokraattisella tavalla.
EU-maat voivat hyväksyä tuottajaorganisaatioita hakemuksesta. EU-maiden on hyväksyttävä organisaatiot, jotka edustavat hedelmien ja vihannesten, oliiviöljyn ja syötäväksi tarkoitettujen oliivien, silkkiäistoukkien, humalan sekä maidon ja maitotuotteiden tuottajia.
EU-maat voivat hyväksyä myös tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymiä samoin kriteerein kuin tuottajaorganisaatioita.
Monikansalliset tuottajaorganisaatiot
Eri EU-maiden maataloustuottajat ja tuottajaorganisaatiot voivat muodostaa yhdessä kansainvälisiä tuottajaorganisaatioita. Niiden hyväksymisestä vastaa se EU-maa, jossa organisaation päätoimipaikka sijaitsee. Päätoimipaikan on sijaittava sellaisessa EU-maassa, jossa sillä on runsaasti jäseniä tai jäsenorganisaatioita taikka huomattava osuus kaupan pidettävästä tuotannosta.
Toimialakohtaiset organisaatiot
Maataloustuottajat ja toimitusketjun jalostajat ja kauppiaat voivat halutessaan tehdä yhteistyötä myös liittymällä toimialakohtaiseen organisaatioon. Tällaiset organisaatiot toteuttavat ketjua säänteleviä toimenpiteitä ilman, että ne itse osallistuvat tuotantoon, jalostukseen tai kauppaan. Toimialakohtaiset organisaatiot toimivat vuoropuhelufoorumina ja edistävät parhaita toimintatapoja ja markkinoiden läpinäkyvyyttä.
EU-maat voivat hyväksyä myös toimialakohtaisia organisaatioita, jos ne muodostuvat
- tuotantosektorin edustajista (eli maataloustuottajista)
- elintarvikeketjun vähintään yhden muun osan (esim. jalostus tai jakelu) edustajista.
Toimialakohtaisten organisaatioiden hyväksyminen on useimmilla aloilla vapaavalintaista, mutta oliiviöljyn, syötäväksi tarkoitettujen oliivien ja tupakan aloilla pakollista. Toimialakohtaiset organisaatiot, joilla on jäseniä useissa maissa, hyväksytään siinä maassa, jossa niiden päätoimipaikka sijaitsee.
Poikkeukset kilpailuoikeudesta
EU:n kilpailulainsäädäntö kieltää sellaiset kahden tai useamman riippumattoman markkinatoimijan väliset sopimukset, jotka rajoittavat kilpailua. Kielto koskee esimerkiksi sopimuksia, joilla pyritään rajoittamaan tai valvomaan tuotantoa, markkinoita, teknistä kehitystä, investointeja tai hankintalähteitä. Kilpailun rajoittamista koskeva kielto vahvistetaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 artiklassa, ja siihen on vain muutamia poikkeuksia.
Koska maataloustuottajien asema elintarvikeketjussa on suhteellisen heikko, EU:n maatalouslainsäädännössä maataloustuottajayhdistykset, tuottajaorganisaatiot ja toimialakohtaiset organisaatiot vapautetaan eräistä kilpailusäännöistä.
Poikkeuksia voidaan soveltaa tietyin edellytyksin, jotka vahvistetaan yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EU) N:o 1308/2013 artikloissa.
Tuottajaorganisaatioihin, maataloustuottajayhdistyksiin ja maataloustuottajiin sovellettavat poikkeukset
Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 152 artiklassa säädetään hyväksyttyihin tuottajaorganisaatioihin ja niiden yhteenliittymiin sovellettavasta poikkeuksesta edellyttäen, että ne täyttävät tietyt ehdot. Poikkeukset koskevat esimerkiksi tuotannon suunnittelua ja maataloustuotteiden tarjontaa koskevien sopimusten neuvottelemista.
Asetuksen 222 artiklassa sallitaan hyväksyttyjen tuottajaorganisaatioiden poikkeavan tietyistä kilpailusäännöistä markkinoiden vakavien epätasapainotilojen aikana.
209 artikla ei koske pelkästään hyväksyttyjä tuottajaorganisaatioita, vaan sen nojalla myös yksittäiset maataloustuottajat tai maataloustuottajayhdistykset voivat tehdä yhteistyötä esimerkiksi maataloustuotteiden tuotannossa tai myynnissä. Osapuolet, jotka haluavat soveltaa tätä säännöstä, voivat pyytää Euroopan komissiolta lausuntoa siitä, ovatko niiden tekemät sopimukset Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 39 artiklassa esitettyjen tavoitteiden mukaisia. Tietoja voi pyytää sähköpostitse osoitteesta AGRI-NOTIFICATION-209-CMOec [dot] europa [dot] eu (AGRI-NOTIFICATION-209-CMO[at]ec[dot]europa[dot]eu).
Komissio julkaisee kaikki 209 artiklan nojalla pyydetyt lausunnot, jotka koskevat sopimusten yhteensopivuutta yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteiden kanssa.
Toimialakohtaisiin organisaatioihin sovellettavat poikkeukset
Yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen 210 artiklassa vahvistetaan tietyt edellytykset, joiden täyttyessä toimialakohtaisten organisaatioiden hyväksymät sopimukset, päätökset ja menettelytavat voidaan vapauttaa EU:n kilpailusääntöjen soveltamisesta.
Vapautuksen saamiseksi toimialakohtaisten organisaatioiden on ilmoitettava Euroopan komissiolle toimenpiteistään ja haettava hyväksyntää 210 artiklan mukaisesti.
Ilmoitukset lähetetään osoitteeseen AGRI-NOTIFICATION-209-CMOec [dot] europa [dot] eu (AGRI-NOTIFICATION-210-CMO[at]ec[dot]europa[dot]eu).
Komissio julkaisee kaikki 210 artiklan mukaisesti tehdyt päätökset.
Alakohtaiset poikkeukset
Asetuksen 149 artiklassa vahvistetaan hyväksyttyjen maitoalan tuottajaorganisaatioiden käymiä sopimusneuvotteluja koskevat säännöt.
150 artiklassa vahvistetaan edellytykset, joiden täyttyessä tuottajaorganisaatiot tai toimialakohtaiset organisaatiot voivat säännellä suojatulla alkuperänimityksellä tai suojatulla maantieteellisellä merkinnällä varustetun juuston tarjontaa.
167 artiklassa vahvistetaan kaupan pitämistä koskevat säännöt viinin yhteismarkkinoiden toiminnan tehostamiseksi ja vakauttamiseksi.
172 artiklassa vahvistetaan edellytykset, joiden täyttyessä tuottajaorganisaatiot tai toimialakohtaiset organisaatiot voivat säännellä suojatulla alkuperänimityksellä tai suojatulla maantieteellisellä merkinnällä varustetun kinkun tarjontaa.
Lisätietoa
Maatalous- ja elintarvikealan kilpailusäännöt
Oikeusperustat
Tuottajaorganisaatioita ja toimialakohtaisia organisaatioita sekä maataloustuotteiden yhteistä markkinajärjestelyä koskevien sääntöjen oikeusperustat vahvistetaan asetuksessa (EU) N:o 1308/2013 ja komission delegoidussa asetuksessa (EU) 2016/232.
EU:lla on myös erityisesti seuraavia aloja koskevia sääntöjä:
- hedelmät ja vihannekset – komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 543/2011
- humala – komission asetus (EY) N:o 1299/2007
- oliiviöljy ja syötäväksi tarkoitetut oliivit – komission delegoitu asetus (EU) N:o 611/2014, komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 615/2014
- maito ja maitotuotteet – komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 511/2012, komission delegoitu asetus (EU) N:o 880/2012, komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2016/1615.
Documents