Yleistä
Euroopan unioni on maailman johtava viinintuottaja. Vuosina 2016–2020 sen vuosituotanto oli keskimäärin 165 miljoonaa hehtolitraa. Vuonna 2020 EU:n osuus koko maailman viininviljelyalueista oli 45 prosenttia, tuotannon osuus oli 64 prosenttia ja kulutuksen osuus 48 prosenttia. EU:n maatalous- ja elintarvikealoista viiniä viedään eniten (7,6 % vietyjen elintarvikkeiden arvosta vuonna 2020).
Viinimarkkinat ovat kehittyneet huomattavasti ensimmäisen, vuonna 1962 toteutetun yhteisen maatalouden markkinajärjestelyn jälkeen. Viimeisimmässä vuonna 2008 tehdyssä viinialan uudistuksessa, jota tarkistettiin vuoden 2013 yhdessä yhteisessä markkinajärjestelyssä, asetettiin seuraavat kolme tavoitetta:
- EU:n viinintuottajien kilpailukyvyn parantaminen – eurooppalaisten viinien maineen parantaminen ja markkinaosuuden lisääminen EU:ssa ja sen ulkopuolella;
- markkinoiden hallintaa koskevien sääntöjen yksinkertaistaminen ja tehostaminen kysynnän ja tarjonnan välisen tasapainon parantamiseksi;
- Euroopan viininviljelyn parhaiden perinteiden säilyttäminen ja sen sosiaalisen ja ympäristöön liittyvän aseman edistäminen maaseutualueilla.
EU:n delegoidulla asetuksella 2018/273 yksinkertaistettiin, virtaviivaistettiin ja yhdenmukaistettiin lainsäädäntöä. Sillä myös korvattiin istutusoikeusjärjestelmä vuosina 2016–2030 sovellettavalla viini-istutusten lupajärjestelmällä, minkä ansiosta kilpailukykyiset tuottajat voivat lisätä tuotantoaan tietyissä rajoissa. Asetuksella 2021/2117 lupajärjestelmien voimassaoloa jatkettiin vuoteen 2045 ja säädettiin kahdesta väliarvioinnista, jotka komission olisi tehtävä vuosina 2028 ja 2040, jotta se voi arvioida järjestelmää ja tarvittaessa esittää sitä koskevia ehdotuksia.
EU:n viinimarkkinoiden uudistukset
EU:n viinialan markkinajärjestely oli aluksi hyvin avoin, sillä istutuksia ei ollut rajoitettu eikä markkinasääntelyvälineitä juurikaan ollut. Tavoitteena oli tasoittaa vuotuisia tuotantovaihteluja. Myöhemmin markkinajärjestelyllä rajoitettiin istutusvapautta yhdistämällä se käytännöllisesti katsoen taattuun myyntiin, mikä johti huomattavaan rakenteelliseen ylijäämään.
- 2013
EU:n markkinajärjestelyn uudistuksella pyrittiin yhdenmukaistamaan, virtaviivaistamaan ja yksinkertaistamaan edellisten uudistusten yhteydessä hyväksyttyjä YMP:n säännöksiä.
- 2008
EU:n sääntöuudistuksessa asetettiin tavoitteeksi kilpailukyvyn parantaminen, EU:n viinien maineen parantaminen, markkinoiden hallinnointisääntöjen yksinkertaistaminen, EU:n viininviljelyn parhaiden käytäntöjen säilyttäminen sekä sen sosiaalisen ja ympäristöön liittyvän roolin vahvistaminen maaseutualueilla.
- 1999
Uudistuksella haluttiin edelleen parantaa kysynnän ja tarjonnan välistä tasapainoa, jotta tuottajat voivat mukauttaa tuotantonsa markkinoilla vaadittuun parempaan laatuun. Lisäksi pyrittiin parantamaan kilpailukykyä pitkällä aikavälillä, sillä globaali kilpailu oli lisääntynyt kansainvälisten kauppasopimusneuvottelujen seurauksena. Tätä varten tuettiin rakenneuudistusta, joka koski suurta osaa viinitarhoista.
- 1980-luku
1980-luvun lopulla vahvistettiin taloudellisia kannustimia, jotta viinitiloista luovuttaisiin tuotannon vähentämiseksi.
- 1976-78
Markkinajärjestelyssä otettiin käyttöön istutuskielto ja ylijäämän tislausta koskeva velvoite, ja siitä tuli erittäin interventionistinen.
- 1962
Ensimmäinen yhteinen maatalouden markkinajärjestely (YMJ)
Viinialan tukiohjelmat
Viinialan yhteisen maatalouden markkinajärjestelyn vuonna 2008 toteutetun uudistuksen myötä käyttöön otettuihin viinialan tukiohjelmiin sisältyi alun perin 13 toimenpidettä. Vuonna 2013 toteutetulla yhteisen maatalouden markkinajärjestelyn uudistuksella lopetettiin tuki viinin tislaamiselle alkoholijuomaksi, erityiselle tislaustoimenpiteelle sekä väkevöittämiselle tiivistettyä rypälemehua käyttämällä.
Tämän kompensoimiseksi otettiin uutena toimenpiteenä käyttöön viinialan innovointi, jolla pyritään kehittämään uusia tuotteita, menetelmiä ja viinialan tuotteisiin liittyviä tekniikoita. Lisäksi sen myötä EU-maissa on laajennettu edistämistoimia, joiden tarkoituksena on tiedottaa kuluttajille viinin vastuullisesta kulutuksesta sekä alkuperänimityksiä ja maantieteellisiä merkintöjä koskevista EU:n järjestelmistä.
Samalla viinitilojen rakenneuudistusta ja uusiin lajikkeisiin siirtymistä laajennettiin viinitilojen uudelleenistuttamiseen, kun se on tarpeen terveyteen tai kasvinterveyteen liittyvistä syistä.
Viiniä tuottavat EU-maat voivat tällä hetkellä tukea seuraavia toimia:
- edistämistoimet EU:n ulkopuolisissa maissa,
- kuluttajille suunnatut tiedotustoimet vastuullisesta kulutuksesta ja EU:n laatujärjestelmistä,
- viinitilojen rakenneuudistus ja uusiin lajikkeisiin siirtyminen, myös viinitarhojen uudelleenistutus terveyteen tai kasvinterveyteen liittyvistä syistä,
- rypäleiden korjaaminen raakana,
- keskinäiset rahastot,
- satovakuutus,
- investoinnit yrityksiin,
- innovointi uusien tuotteiden, menetelmien ja tekniikoiden kehittämiseksi,
- sivutuotteiden tislaus.
EU-maa vahvistaa EU:n talousarviosta myönnettävät vuotuiset määrärahat, joissa otetaan huomioon joidenkin EU-maiden siirrot tilatukijärjestelmään.
| 2009 | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 | 2014–16 | Vuodesta 2017 | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Bulgaria | 16 | 21 | 22 | 27 | 27 | 27 | 27 |
| Tšekki | 3 | 4 | 4 | 5 | 5 | 5 | 5 |
| Saksa | 23 | 31 | 32 | 39 | 39 | 39 | 39 |
| Kreikka | 14 | 19 | 20 | 24 | 24 | 24 | 24 |
| Espanja | 214 | 284 | 279 | 358 | 353 | 210 | 210 |
| Ranska | 172 | 227 | 224 | 284 | 280 | 281 | 281 |
| Kroatia | 12 | 11 | |||||
| Italia | 238 | 298 | 294 | 341 | 337 | 337 | 337 |
| Kypros | 3 | 4 | 4 | 5 | 5 | 5 | 5 |
| Liettua | 0,03 | 0,04 | 0,05 | 0,05 | 0,05 | 0,05 | 0,05 |
| Luxemburg | 0,3 | 0,5 | 0,5 | 0,6 | 0,6 | ||
| Unkari | 17 | 23 | 24 | 29 | 29 | 29 | 29 |
| Malta | 0,2 | 0,3 | 0,3 | 0,4 | 0,4 | ||
| Itävalta | 8 | 11 | 11 | 14 | 14 | 14 | 14 |
| Portugali | 38 | 52 | 53 | 66 | 65 | 65 | 65 |
| Romania | 42 | 42 | 42 | 42 | 42 | 48 | 48 |
| Slovenia | 4 | 5 | 5 | 6 | 6 | 6 | 6 |
| Slovakia | 3 | 4 | 4 | 5 | 5 | 5 | 5 |
| Yhdistynyt kuningaskunta | 0,2 | 0,2 | 0,2 | 0,3 | 0,3 |
Viini-istutuksia koskevat luvat
Viini-istutuksia koskevien lupien järjestelmää on sovellettu vuoden 2016 alusta. Sen avulla EU-maat voivat hallinnoida kansallisella tasolla vapaita istutuslupia, jotka eivät ole siirrettävissä.
Säännöissä vahvistetaan myös suojamekanismi uusille istutuksille: lupajärjestelmän mukaan EU-maan viininviljelyala voi kasvaa vain yhden prosentin vuodessa, ja mailla on mahdollisuus soveltaa – asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa – kasvulle asetettuja rajoja kansallisella tai alueellisella tasolla. Tämä koskee sekä alueita, joilla on suojattu alkuperänimitys tai maantieteellinen merkintä että alueita, joilla ei ole näitä.
Jos viininviljelijöiden hakemukset ylittävät EU-maan käyttöön antaman alueen, alat voidaan jakaa määräsuhteessa ja/tai kyseisen maan valitseman yhden tai useamman ensisijaisen kriteerin perusteella. Aikaisemmasta järjestelmästä jäljelle jääneet istutusoikeudet voidaan muuttaa luviksi 31.12.2022 asti. Kyseisen ajankohdan jälkeen EU-maat voivat antaa uusia istutuslupia varten käyttöön alueen, joka vastaa luviksi muuttamattomia entisiä istutusoikeuksia.
Kauppasopimukset
Euroopan komissio käy EU:n ja kolmansien maiden kaupan helpottamiseksi Eurooppa-neuvoston neuvotteluvaltuutuksen pohjalta kahden- ja monenvälisiä neuvotteluja kahdenvälisistä ja vapaakauppasopimuksista.
Viinien suojatut nimitykset
eAmbrosia-tietokanta sisältää EU:ssa suojatut alkuperänimitykset ja maantieteelliset merkinnät sekä luettelot EU:n ulkopuolisten maiden maantieteellisistä merkinnöistä ja alkuperänimityksistä, jotka on suojattu EU:ssa viinikauppaa koskevien kahdenvälisten sopimusten mukaisesti.
Lisätietoa
Oikeusperustat
Viinialaa säännellään lainsäädännöllä, joka koostuu perusasetuksesta, delegoiduista asetuksista ja täytäntöönpanoasetuksista ja jota on täydennetty suuntaviivoilla ja oikeudellisilla tulkinnoilla.
Viiniluettelot ovat taulukoita, joihin sisältyy
- viinialan viranomaisten ja vastuussa olevien elinten yhteystietoja,
- tietoa viininviljelyaloista ja viinitilarekisteristä,
- viiniköynnöslajikkeet, joille on myönnetty tuotanto- ja merkintälupa.
Näiden luetteloiden julkaisemista edellytetään EU:n lainsäädännössä. Ne on suunnattu sidosryhmille EU:ssa ja sen ulkopuolella.
Lisätietoa
Viinialaa koskeva lainsäädäntö
Markkinoiden valvonta
Viinimarkkinoiden seurantakeskus kattaa tuoreimman markkinoiden seurannan tuotannon, varastojen, kaupan, alueiden ja kulutuksen osalta. Se sisältää myös tietoja EU:n ja jäsenvaltioiden viinialan tukiohjelmista analysointia ja arviointia varten.
Komiteat
Alakohtaiset hallintokomiteat on korvattu yhdellä yhtenäisellä maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn komitealla.
Kansalaisvuoropuheluryhmät avustavat Euroopan komissiota ja auttavat käymään sidosryhmien kanssa säännöllistä vuoropuhelua yhteiseen maatalouspolitiikkaan ja sen täytäntöönpanoon liittyvistä kysymyksistä, kuten maaseudun kehittämisestä.