YMP:n maksajavirastot

Maksajavirastojen tehtävät

Maksajavirastot ovat EU-maiden ja, tapauksen mukaan, niiden alueiden yksikköjä tai elimiä, jotka vastaavat yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) kahden rahaston – Euroopan maatalouden tukirahaston (maataloustukirahasto) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) menojen hallinnosta ja valvonnasta.

Maksajavirastojen on maksettava tukia tuensaajille ja annettava riittävät takeet siitä, että

haettu tuki hyväksytään maksettavaksi vasta sen jälkeen, kun on suoritettu riittävät tarkastukset sen varmistamiseksi, että EU:n sääntöjä¹ on noudatettu;
kaikki maksut on kirjattu kirjanpitoon asianmukaisesti;
pyydetty asiakirja-aineisto toimitetaan määräaikoihin mennessä ja EU:n sääntöjen mukaisesti.

Yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin periaatteen mukaisesti maksajavirastot maksavat tuet komission valvonnassa. Kaikkiin maksajavirastojen hallinto- ja valvontajärjestelmien osa-alueisiin kohdistetaan komission ja todentamisviranomaisten suorittamia tarkastus- ja tilintarkastustoimia varmentamisprosessin mukaisesti.

¹_{Mukaan lukien YMP:n strategiasuunnitelmissa määritetyt säännöt tapauksen mukaan.}

Tukien maksaminen

Vaikka maksajavirasto voi osoittaa tiettyjä osia työstään valtuutetuille laitoksille, tukien maksaminen kuuluu suoraan maksajaviraston vastuulle.

Tuet maksetaan tiivistettynä seuraavasti:

Viljelijät ja muut mahdolliset tuensaajat hakevat tukea YMP:n talousarviosta asianmukaisten tietojen avulla ja kansallisten viranomaisten tarjoamien verkkoalustojen kautta.
Tarkastusten jälkeen maksajavirasto maksaa tuensaajien tuet ja ilmoittaa maksetut määrät komissiolle.
Komissio korvaa asianmukaiset määrät EU-maille, kuukausittain maataloustukirahaston ja neljännesvuosittain maaseuturahaston tapauksessa.
Kaikki menot kirjataan maksajavirastojen tilinpäätöstietoihin ja niihin kohdistetaan valvonta-, tarkastus- ja tilintarkastustoimia maatalousmenojen tilien tarkastamis- ja hyväksymisprosessin mukaisesti.

Maksajavirastojen hyväksyminen

EU-maat hyväksyvät ministeriötason viranomaisen kautta maksajaviraston, jos se noudattaa tiettyjä unionin tasolla vahvistettuja vähimmäiskriteerejä. Vaikka EU-maat voivat vapaasti asettaa ylimääräisiä hyväksymisperusteita, niiden on noudatettava komission vahvistamia COSO-kehykseen perustuvia kriteereitä seuraavasti:

sisäinen ympäristö
valvontatoimet
tieto ja viestintä
seurantatoimet.

Kansallisten viranomaisten olisi jatkuvasti valvottava maksajaviraston toimia todentamisviranomaisten ja muiden elimien laatimien tarkastuslausuntojen ja -kertomusten avulla. Jos todetaan, että jokin virasto ei täytä hyväksymisperusteita, EU-maiden on toteutettava toimia puutteiden korjaamiseksi. Toimiin voi kuulua viraston asettaminen koeajalle tai hyväksynnän peruminen. Jos EU-maa ei toteuta asianmukaisia toimia, komissio voi määrätä rahoitusoikaisuja.

EU-maa voi hyväksyä yksittäisen kansallisen maksajaviraston tai useita alueellisia maksajavirastoja. Jos hyväksytään useampia maksajavirastoja, on perustettava koordinointielin, joka varmistaa, että EU:n sääntöjä sovelletaan yhdenmukaisesti, ja joka toimii yhteyspisteenä komission kanssa erityisesti vuotuisen tuloksellisuuskertomuksen toimittamisen osalta.

Vahvistuslausuma

Hyväksymisperusteiden mukaisesti organisaatiorakenteen ja maksajavirastojen sisäisten valvontajärjestelmien on noudatettava tiettyjä komission käyttöönottamia sisäisiä valvontaperiaatteita.

Maksajavirastot pitävät perusteellista ja täsmällistä kirjaa toimistaan varainhoitovuoden aikana ja esittävät ne komissiolle viimeistään seuraavan vuoden helmikuun 15. päivänä. Maksajaviraston johtajan on esitettävä

vuotuinen tilinpäätös: täydelliset, täsmälliset ja todenmukaiset tilit niistä menoista, joita on toteutettu kyseisen maksajaviraston tehtävissä, ja siihen on liitettävä tiedot, jotka komissio tarvitsee tilien tarkastamista ja hyväksymistä varten;
vuotuinen tuloksellisuuskertomus, jossa esitetään keskeiset laadulliset ja määrälliset tiedot YMP:n strategiasuunnitelman täytäntöönpanosta, ja joka osoittaa, että menot on suoritettu asetuksen (EU) 2021/2116 37 artiklan mukaisesti;
vuotuinen yhteenveto lopullisista tarkastuskertomuksista ja suoritetuista valvontatoimista;
johdon vahvistuslausuma, jossa vahvistetaan, että tilitykset ja tiedot ovat täydelliset, täsmälliset ja paikkansapitävät, ja että käyttöön otetut hallintojärjestelmät toimivat moitteettomasti.

Kun jossakin EU-maassa hyväksytään useampia maksajavirastoja, vuotuisen tuloksellisuuskertomuksen toimittaa koordinointielin, ja se on toimitettava siihen liitetyn, koko kertomuksen kokoamisen kattavan, johdon vahvistuslausuman kanssa.

Näiden tietojen oikeellisuuden todentaa todentamisviranomainen ja myöhemmin komissio tilien tarkastamis- ja hyväksymismenettelyn puitteissa.

Unionin taloudellisten etujen suojaaminen

Unionin taloudellisten etujen suojaaminen on keskeistä, ja se on EU-maiden velvollisuus asetuksen (EU) 2021/2116 59 artiklan mukaisesti.

EU-maiden on hyväksyttävä kaikki lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset sekä toteutettava mitä tahansa muita toimia, jotka ovat välttämättömiä tehokkaan suojan varmistamiseksi.

Tämä tavoite on määrä saavuttaa

maataloustukirahastosta tai maaseuturahastosta rahoitettujen toimenpiteiden laillisuutta ja sääntöjenmukaisuutta koskevilla tarkastuksilla,
tehokkaalla petostentorjunnalla sääntöjenvastaisuuksia ja petoksia ehkäisemällä, havaitsemalla ja korjaamalla,
soveltamalla seuraamuksia, jotka ovat tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia unionin tai kansallisen lain mukaisesti ja
perimällä takaisin aiheettomasti suoritettuja maksuja.

Taloudellisten etujen suoja on varmistettava myös perustamalla asianmukaisesti toimivia tehokkaita hallinto- ja valvontajärjestelmiä EU-maissa.

Tarkastukset

Maksajavirastot tarkastavat jokaisen maataloustukirahastosta tai maaseuturahastosta rahoitetun tukijärjestelmän noudattaen tiukkaa tarkastusten järjestelmää varmistaakseen sääntöjen noudattamisen.

Kunkin tukijärjestelmän hallinto- ja valvontajärjestelmillä on joitakin yhteisiä ominaisuuksia sekä erityisiä järjestelmän erityispiirteisiin mukautettuja sääntöjä. Järjestelmät tekevät yleensä järjestelmällisiä tarkastuksia, jotka kohdistuvat muun muassa niihin alueisiin, joilla virheiden riski on suurin.

Maksajavirastot hallinnoivat useimpia maksuja ja tarkastuksia yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän (IACS) avulla, joka muodostuu hakemusten arviointiin ja maksujen seurantaan käytettävistä yhteenliitetyistä tietokannoista. Varainhoitovuonna 2022 IACS kattoi 79,7 prosenttia YMP:n kokonaismenoista. IACS-interventioiden osalta EU-maiden on perustettava valvonta- ja seuraamusjärjestelmä ja todennettava niiden laillisuus ja sääntöjenmukaisuus suorittamalla tukihakemusten ja maksupyyntöjen hallinnollisia tarkastuksia vuosittain. Näitä tarkastuksia on täydennettävä paikalla tehtävillä tarkastuksilla, jotka voidaan toteuttaa etäjärjestelyin teknologiaa käyttäen.

Lisäksi IT-tietokannoissa olevia IACS:n menoja koskevia tietoja käytetään automaattisiin ristiintarkastuksiin.

Sekä etäjärjestelyin että paikalla tehtävien tarkastusten avulla todennetaan, että tuensaajat noudattavat kaikkia sovellettavia sääntöjä. Maataloustoiminnan luonnollinen sykli määrittää usein sen, miten ja milloin tarkastukset tehdään. Esimerkiksi monet paikalla tehtävät tarkastukset, joilla todennetaan tukikelpoisuusedellytykset, voidaan toteuttaa vain tiettyinä aikoina vuodesta. IACS:n ulkopuolisiin toimenpiteisiin saatetaan soveltaa myös maksun jälkeisiä tarkastuksia (jälkitarkastukset), jotka tekee tietty valvontaelin (maataloustukirahaston osalta) tai maksajavirasto itse (maaseuturahaston osalta).

Jos havaitaan noudattamatta jättäminen tuensaajan osalta, on sovellettava varoittavia seuraamuksia.

Pinta-alamonitorointijärjestelmä

Pinta-alamonitorointijärjestelmä on yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän pakollinen osa. Se on säännöllisen ja järjestelmällisen havainnoinnin menettely, jossa maatalousmaalla harjoitettavaa toimintaa ja käytäntöjä seurataan ja arvioidaan satelliittien avulla.

Tammikuun 1. päivästä 2023 alkaen EU-maiden on käytettävä pakollista pinta-alamonitorointijärjestelmää, joka kattaa alueeseen liittyvät interventiot ja jonka tarkoituksena on estää virheitä, ja joka arvioi politiikan tuloksellisuutta painottuen maataloustoimintaan. EU-maiden on arvioitava pinta-alamonitorointijärjestelmän laatua vuosittain ja, jos puutteita todetaan, toteutettava asianmukaisia korjaavia toimia.

Oikeusperusta

Asetus (EU) 2021/2116 – yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta (9 artikla)

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/128 – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/2116 soveltamissäännöistä maksajavirastojen ja muiden elinten, varainhoidon, tilien tarkastamisen ja hyväksymisen, tarkastusten, vakuuksien ja avoimuuden osalta.

Komission delegoitu asetus (EU) 2022/127 – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/2116 täydentämisestä maksajavirastoja ja muita elimiä, varainhoitoa, tilien tarkastamista ja hyväksymistä, vakuuksia sekä euron käyttöä koskevien sääntöjen osalta.