Hampuntuotanto EU:ssa
Hamppua viljellään kaikkialla Euroopassa. Hampun viljelyala on viime vuosina kasvanut merkittävästi EU:ssa. Vuonna 2015 se oli 20 540 hehtaaria ja vuonna 2022 jo 33 020 hehtaaria, mikä merkitsee 60 prosentin lisäystä. Samalla ajanjaksolla hampun tuotantomäärät lisääntyivät 97 130 tonnista 179 020 tonniin (84,3 prosenttia). Suurin tuottajamaa on Ranska, jonka osuus EU:n tuotannosta on yli 60 prosenttia. Sen jälkeen tulevat Saksa (17 prosenttia) ja Alankomaat (5 prosenttia).
Hampunviljely edistää Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamista
Hampulla on monenlaisia ympäristöhyötyjä.
- Hiilen varastointi: yhden hehtaarin hamppuviljelmä sitoo 9–15 tonnia hiilidioksidia, eli saman verran kuin nuori metsä, mutta sen kasvatus kestää vain viisi kuukautta.
- Kasvitautien leviämisen estäminen: hamppu auttaa estämään tautien leviämistä, kun sitä käytetään vuoroviljelyssä. Hamppu estää myös rikkakasvien kasvua, koska se kasvaa nopeasti ja varjostaa rikkakasveja.
- Maaperän eroosion ehkäiseminen: hampun tiheä kasvusto muodostaa luonnollisen maanpeitteen, mikä vähentää veden haihtumista ja suojaa maaperää eroosiolta. Hamppukasvusto peittää maanpinnan kolmessa viikossa itämisestä.
- Biodiversiteetti: hamppu kukkii yleensä heinä-syyskuussa, jolloin muiden viljelykasvien siitepölyä on vähemmän. Hamppu tuottaa paljon siitepölyä. Se tarjoaa myös suojaa linnuille, ja hampunsiemenet ovat monien eläinten ruokaa.
- Torjunta-aineita tarvitaan vähän tai ei lainkaan: hampulla ei ole juuri luontaisia tuholaisia, joten sen viljelyssä voidaan useimmiten välttää hyönteismyrkkyjen sekä rikkakasvien ja sienitautien torjunta-aineiden käyttöä.
Lisätietoja
Euroopan vihreän kehityksen ohjelma
Hampun käyttötarkoitukset
1. Tekstiiliteollisuus (hamppukuitu)
Hamppukuitu muistuttaa monessa suhteessa pellavaa, ja tekstiiliteollisuuden kiinnostus hamppukuidun käyttöön on lisääntymässä. Euroopan komissio pitää kiertotaloutta koskevassa toimintasuunnitelmassaan tekstiilialaa yhtenä keskeisenä tekijänä vihreämpään ja kestävämpään talouteen siirtymisessä ja on kannustanut sidosryhmiä etsimään uusia materiaaleja ja uusia talousmalleja. Tätä varten EU on hyväksynyt kestävien ja kiertotalouteen perustuvien tekstiilien strategian, jolla pyritään luomaan kestävämpi, innovatiivisempi ja kiertotalouteen perustuva talousmalli.
2. Elintarvikkeet ja rehu (hampunsiemenet)
Hampunsiemenissä on paljon proteiinia, kuituja, vitamiineja, omega-3-rasvahappoja ja kivennäisaineita. Kuorittuja hampunsiemeniä käytetään elintarvikkeina ja kokonaisia siemeniä eläinten rehuna.
3. Rakentaminen (hamppukuitu)
Rakentamisessa käytetään pääasiassa kolmea hamppupohjaista tuotetta: hamppubetonia, hamppuvillaa ja hamppukuitulevyjä. Rakennusalan osuus energiankulutuksesta on 40 prosenttia ja kasvihuonekaasupäästöistä 36 prosenttia, ja 75 prosenttia tästä energiasta menee hukkaan. Tämän vuoksi alalla pyritään kehittämään rakennuskäytäntöjä ja materiaaleja, jotka ovat hiilineutraaleja tai jotka sitovat hiiltä. Hamppubetoni sitoo hiiltä, sillä materiaaliin varastoituneen hiilen määrä on suurempi kuin sen tuotannossa syntyvät päästöt, ja lisäksi se varastoi hiiltä rakennuksen koko elinkaaren ajan. Rakennusalan energiatehokkuuden parantaminen on keskeisessä asemassa pyrittäessä saavuttamaan hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa asetetun tavoitteen mukaisesti. Hampulla voi olla merkittävä rooli tämän tavoitteen saavuttamisessa.
4. Paperin tuotanto (hamppukuitu)
Hamppukuidun käyttöön paperin valmistuksessa liittyy monia etuja: hampun varret kasvavat täyteen mittaansa viidessä kuukaudessa, hamppupaperin valmistukseen ei välttämättä tarvita myrkyllisiä valkaisukemikaaleja, ja hamppupaperi voidaan kierrättää 7–8 kertaa.
5. Muut käyttötarkoitukset
Hampusta saatavia tuotteita käytetään eri teollisuudenaloilla ja eri tarkoituksiin. Muovin kielteiset ympäristövaikutukset ovat saaneet valmistajat etsimään sille vaihtoehtoja. Kevyestä ja kestävästä hampusta saatavia tuotteita käytetäänkin muovin korvikkeena eri aloilla, kuten autonvalmistuksessa, rautatieteollisuudessa ja ilmailu- ja avaruusalalla.
Hampun muita käyttötarkoituksia ovat kosmetiikka (öljyt, voiteet, shampoot jne.) ja energiantuotanto (biopolttoaineet). Hamppu-uutteiden tuotanto ja markkinointi on herättänyt kiinnostusta erityisesti kannabidiolin (CBD) osalta, koska sitä voidaan käyttää kosmeettisissa valmisteissa, terveystuotteissa ja elintarvikkeissa. Näiden mahdollisten käyttötarkoitusten suhteen on kuitenkin noudatettava asiaa koskevia EU-säännöksiä. Euroopan unionin tuomioistuin totesi marraskuussa 2020, että laillisesti tuotetun CBD:n kaupan pitäminen on sallittua EU:n lainsäädännön nojalla.
Määritelmä ja säännökset
Hamppu (Cannabis sativa Linn.) on Cannabaceae-heimoon kuuluva laji. Viljeltävän hampun tetrahydrokannabinoli- eli THC-pitoisuuden on EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) säännösten mukaan oltava hyvin alhainen. Hamppua viljellään pääasiassa teolliseen käyttöön. YMP:n säännösten mukaista hamppua ei käytetä huumausaineiden valmistukseen, koska sen THC-pitoisuus on hyvin alhainen.
Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 189 artiklan mukaisesti kaikki hampun tuonti edellyttää tuontitodistusta. Tämän lisäksi
- CN-koodiin 5302 10 kuuluvan raa’an hampun THC-pitoisuus saa olla enintään 0,3 prosenttia
- kylvettäviksi tarkoitettujen hampunsiementen mukana on oltava todisteet siitä, että asianomaisen lajikkeen THC-pitoisuus ei ylitä 0,3:a prosenttia
- hampunsiemeniä, joita ei ole tarkoitettu kylvettäviksi, saavat tuoda vain tuontimaan luvan saaneet tuojat. Niiden on esitettävä todisteet siitä, että siemenet on saatettu tilaan, jossa niitä ei voida käyttää kylvämiseen.
- EU-maat voivat myös soveltaa tiukempia sääntöjä EU:n perussopimusten ja kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti.
EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) puitteissa annettava tuki
Hampunviljelijät voivat saada EU:n yhteiseen maatalouspolitiikkaan (YMP) perustuvia pinta-alaperusteisia suoria tukia. Viljelijöiden on täytettävä suorien tukien yleiset tukikelpoisuusedellytykset sekä hamppua koskevat erityiset lisävaatimukset, joilla varmistetaan, ettei YMP-tukea myönnetä laittomille viljelmille.
- Viljeltävän hamppulajikkeen THC-pitoisuus saa olla enintään 0,3 prosenttia.
- Viljelijöiden on käytettävä EU:n viljelykasvilajien yleisessä lajikeluettelossa lueteltujen lajikkeiden varmennettuja siemeniä. Vuonna 2024 tähän luetteloon on rekisteröity 116 erilaista hamppulajiketta.
EU-maat voivat tietyin edellytyksin myöntää hampunviljelijöille tuotantosidonnaista tulotukea osana YMP:n strategiasuunnitelmaansa. Tätä nykyä tällaista tukea myöntävät Ranska, Puola ja Romania. Jotkin ekojärjestelmät, joita EU-maat ovat sisällyttäneet strategiasuunnitelmiinsa, voivat myös tarjota lisätulomahdollisuuksia hampunviljelijöille.
Hampunviljelijät voivat saada tukea myös maaseudun kehittämistoimenpiteiden kautta. Soveltuvilla tukimuodoilla edistetään investointeja, tietämyksen lisäämistä, yritysten perustamista, innovointia, toimitusketjun organisointia, luonnonmukaista maataloutta, ympäristönsuojelua ja ilmastotoimia.
Hampunviljelyyn voidaan myöntää myös alakohtaista interventiotukea. Toistaiseksi yksikään EU-maa ei ole päättänyt sisällyttää tätä mahdollisuutta strategiasuunnitelmiinsa.
Komiteat ja asiantuntijaryhmät
Maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn komitea kokoontuu säännöllisesti käsittelemään muun muassa markkinahintojen kehitystä, tuotantoa ja kauppaa EU:ssa ja sen ulkopuolella. Komitea myös avustaa komissiota sen hyväksyessä täytäntöönpanosäädöksiä.
Komissio käy maatalousmarkkinoita käsittelevään kansalaisvuoropuheluun osallistuvassa ryhmässä säännöllistä vuoropuhelua sidosryhmien kanssa kaikista kuitukasveihin, myös hamppuun, liittyvistä kysymyksistä.
Oikeusperustat
Asetus (EU) 2021/2115 jäsenvaltioiden yhteisen maatalouspolitiikan nojalla laadittavien strategiasuunnitelmien (YMP:n strategiasuunnitelmat) tukea koskevista säännöistä
Komission delegoitu asetus (EU) 2022/126 lisäsäännöistä, jotka koskevat hampun viljelyyn käytettäville pinta-aloille myönnettäviä suoria tukia, alan THC-tarkastuksia ja hampun käyttöä kerääjäkasvina
Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/1173 yhteisen maatalouspolitiikan yhdennetystä hallinto- ja valvontajärjestelmästä
Asetus (EU) N:o 1308/2013 maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä
Komission delegoitu asetus (EU) 2016/1237 ja komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2016/1239 – säännökset hampun tuontitodistuksista
Neuvoston direktiivi 2002/53/EY viljelykasvilajien yleisestä lajikeluettelosta
Neuvoston direktiivi 2002/57/EY öljy- ja kuitukasvien siementen pitämisestä kaupan
Neuvoston päätös 2003/17/EY kolmansissa maissa siemenviljelmillä tehtyjen viljelystarkastusten vastaavuudesta ja kolmansissa maissa tuotettujen siementen vastaavuudesta
Komission asetus (EU) 2023/915 delta-9-tetrahydrokannabinolin (Δ9-THC) enimmäismääristä hampunsiemenissä ja niistä saatavissa tuotteissa