Skip to main content
Agriculture and rural development

Maailman kauppajärjestö ja EU:n maatalous

Yksityiskohtaista tietoa siitä, miten EU tukee WTO:n työtä, maataloussopimuksesta ja EU:n ensisijaisista tavoitteista maatalousneuvotteluissa. 

Yleistä Maailman kauppajärjestöstä

Vuonna 1995 perustettu Maailman kauppajärjestö (WTO) on sääntöpohjaisen, monenvälisen kauppajärjestelmän kulmakivi. WTO on jäsenjohtoinen järjestö, johon heinäkuussa 2019 kuului 164 jäsentä. Sen tärkeimpiin tehtäviin kuuluu:

  • käydä monenvälisiä neuvotteluja, joiden tavoitteena on markkinoiden asteittainen vapauttaminen
  • vahvistaa kauppaa koskevat oikeudelliset perussäännöt sopimusten muodossa
  • ratkaista valtioiden välisiä kauppakiistoja
  • seurata järjestön jäsenten kauppapolitiikkaa

Euroopan unioni on WTO:n jäsen ja maailman suurimpana kaupparyhmittymänä se on merkittävä toimija WTO:ssa. Euroopan komissio edustaa EU:ta ja osallistuu neuvotteluihin kaikkien EU-maiden puolesta. EU tukee aktiivisesti WTO:n monenkeskiseen sääntelyyn ja kaupan vapauttamiseen liittyvää työtä. Sen tavoitteena on:

  • säilyttää vapaat markkinat ja varmistaa uudet markkinat eurooppalaisille yrityksille
  • vahvistaa monenvälisiä sääntöjä ja varmistaa, että muutkin noudattavat niitä
  • edistää kestävää kehitystä kaupankäynnissä.

Voimassa olevat säännöt neuvoteltiin Uruguayn kierroksella vuosina 1986–1994, minkä seurauksena tehtiin Marrakeshin sopimus Maailman kauppajärjestön perustamisesta. Marrakeshin sopimus koostuu itse asiassa useista kauppasääntöjen eri näkökohtia koskevista sopimuksista. Niihin kuuluu vuonna 1947 tehdyn tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen (GATT) tarkastus, samoin kuin teollis- ja tekijänoikeuksia, riitojen ratkaisua, kaupan teknisiä esteitä, terveys- ja kasvinsuojelusääntöjä ja erityisesti maataloutta koskevat sopimukset.

Lisätietoa

EU:n kaupankäynti ja WTO

EU:n toiminta WTO:ssa

Riitojen ratkaisu

WTO tarjoaa jäsenmailleen mekanismin, jonka avulla ne voivat ratkaista WTO-sopimusten täytäntöönpanoa koskevat keskinäiset riitansa.

Riitojen ratkaisu ja tapaukset

WTO ja maatalous

Koska maataloudella on suuri merkitys maailmankaupassa, tehtiin erityinen maataloussopimus, jolla säännellään erityisesti kotimaista tukea, vientitukia ja markkinoille pääsyä.

Maataloussopimus

WTO:n maataloussopimuksen tavoitteena on luoda ”oikeudenmukainen ja markkinasuuntautunut maatalouskauppajärjestelmä”. Sopimuksessa vahvistetaan kaikkia WTO:n jäseniä koskevat säännöt, jotka velvoittavat jäseniä toteuttamaan huomattavia asteittaisia maataloustukea ja suojaa koskevia vähennyksiä. Sopimus oli osa Uruguayn kierroksella saavutettuja tuloksia. Se merkitsi ratkaisevaa askelta kohti markkinalähtöisempää globaalia maataloutta.

Sopimus koostuu yleisistä säännöistä, joita sovelletaan kaikkiin WTO:n jäseniin. Lisäksi yksittäisten jäsenten tekemät erityiset sitoumukset, jotka koskevat esimerkiksi maatalouskauppaa ja -tukia sekä tariffeja ja tariffikiintiöitä, esitetään ”luetteloissa”.

Maatalouskomitea valvoo sopimuksesta johtuvien sitoumusten täytäntöönpanoa. Kaikki WTO:n jäsenet ovat edustettuina komiteassa, ja ne voivat neuvotella keskenään sopimuksen täytäntöönpanosta. Jäsenet ilmoittavat sitoumusten täytäntöönpanosta ja vastaavat muiden jäsenten esittämiin kysymyksiin. Ilmoitusten tarkistaminen on osa komitean keskeistä vastuuta valvoa, että jäsenet noudattavat sitoumuksia.

Kotimainen tuki ja ”laatikot”

Uruguayn kierros muutti tapaa, jolla hallitukset voivat suunnitella kotimaansa maatalouspolitiikkaa. Maataloussopimuksessa kotimainen maataloustuki luokitellaan eri tyyppeihin, joita usein kuvaillaan erilaisiksi ”laatikoiksi”. Kauppaa vääristäviin tukitoimenpiteisiin (oranssi laatikko) sovelletaan rajoituksia: de minimis -rajaa sovelletaan kaikkiin jäseniin, ja lisäsummia (WTO:ssa näistä käytetään nimitystä kokonaistuen mittausmenetelmä tai AMS-sitoumukset) sovelletaan joihinkin jäseniin Uruguayn kierrosta edeltäneiden menojen perusteella. Muihin tukiin, joilla ei ole lainkaan tai on vain hyvin vähäisiä kaupankäyntiä tai tuotantoa vääristäviä vaikutuksia (vihreä laatikko), ja tiettyihin tuotantoa rajoittaviin ohjelmiin (sininen laatikko) ei sovelleta rajoituksia.

Markkinoille pääsy

Uruguayn kierroksen yhteydessä maatalousalan monet tullien ulkopuoliset toimenpiteet korvattiin tavallisilla tulleilla ja myös tullimaksuja alennettiin. Vastineeksi maataloussopimuksessa määrättiin erityisestä suojamekanismista, jonka nojalla tiettyjen maataloustuotteiden tuontiin voidaan erityistilanteissa, kuten tuonnin lisääntyessä äkillisesti, soveltaa väliaikaisia lisätulleja. WTO:n jäsenistä 38:lla, EU mukaan lukien, on oikeus käyttää erityisiä suojatoimenpiteitä siten, kuin niiden luetteloissa esitetään.

Vientikilpailu

Maataloussopimuksen nojalla rajoitettiin vientitukien ja joidenkin muiden vientitoimenpiteiden käyttöä. Joulukuussa 2015 järjestetyssä Nairobin ministerikokouksessa WTO:n jäsenet menivät kuitenkin vielä pidemmälle ja sopivat vientitukien poistamisesta. Kehittyneiden maiden oli tehtävä tämä välittömästi (joillekin myönnettiin siirtymäkausi vuoden 2020 loppuun saakka), kehitysmaiden vuoden 2023 loppuun mennessä ja vähiten kehittyneiden maiden vuoden 2030 loppuun mennessä. Nairobin päätöksellä myös määritetään vientiluottoja ja vientiluottotakuita, kansainvälistä elintarvikeapua ja maataloustuotteita vieviä valtionyrityksiä koskevat säännöt.

Lisätietoa

Tietoa vientikilpailusta ja vientituista

WTO:n ministerikokous

Ministerikokous on WTO:n korkein päätöksentekoelin. Kaikki WTO:n jäsenet, EU mukaan luettuna, voivat osallistua konferenssiin, joka yleensä järjestetään joka toinen vuosi. Viime vuosina kaksi konferenssia on johtanut merkittäviin muutoksiin maataloustuotteiden kaupassa.

  • Vuonna 2013 Balilla toteutettiin neljä merkittävää toimenpidettä. Jäsenet pääsivät sopimukseen väliaikaisesta ”rauhanlausekkeesta”, ja aikovat neuvotella pysyvästä ratkaisusta elintarviketurvallisuuteen liittyvään julkiseen varastointiin. Ne antoivat myös julkilausuman äärimmäisestä pidättyvyydestä kaikkien vientitukimuotojen käytössä ja laajensivat vihreän laatikon ”yleisten palvelujen” luetteloa. Lisäksi hyväksyttiin päätös, jolla lisätään tariffikiintiöiden hallinnoinnin avoimuutta ja johon sisältyy mekanismi järjestelmällisesti alikäytettyjä kiintiöitä varten.
  • Vuonna 2015 Nairobissa WTO:n jäsenet jatkoivat Balilla aloittamaansa työtä ja päättivät poistaa vientituet maataloustuotteiden vienniltä ja määrittää vientiluottoja ja vientiluottotakuita, kansainvälistä elintarvikeapua ja maataloustuotteita vieviä valtionyrityksiä koskevat säännöt. Ne myös sopivat jatkavansa neuvotteluja maataloudesta, elintarviketurvallisuuteen liittyvästä julkisesta varastoinnista, markkinoille pääsystä sekä tähän liittyvästä kehitysmaiden erityissuojamekanismista.

Seuraava ministerikokous pidetään kesäkuussa 2020 Nur-Sultanissa Kazakstanissa.

EU:n maatalous

EU on muuttanut maatalouden tukiohjelmaansa kehittääkseen edelleen markkinapohjaista, oikeudenmukaista ja avointa politiikkaa. Tämä prosessi alkoi jo ennen Uruguayn kierrosta ja jatkuu edelleen. Se edistää kauppaa vähemmän vääristävien politiikan välineiden käyttöä. Viljelijät saavat nykyisin tukea pääasiassa tuotannosta irrotettujen suorien tukien muodossa, ilman minkäänlaisia tuotantovelvoitteita. Seuraava kaavio kuvaa EU:n poliittista siirtymää oranssin laatikon toimenpiteistä kauppaa vääristämättömään vihreän laatikon tukeen. Muista kaavioista käyvät ilmi muiden tärkeimpien kauppakumppaneiden kehitystä kuvaavat tiedot.

EU:n kotimaisen tuen kehitys

Ilmoitetun kotimaisen tuen kehitys - muut jäsenet

Neuvottelut

Prosessi

Viimeisin neuvottelukierros käynnistettiin Dohassa Qatarissa marraskuussa 2001. Ns. ”Dohan kierroksella” tai ”Dohan kehitysohjelmassa” keskityttiin jatkamaan kaupan vapauttamista ja samalla helpottamaan kehitysmaiden, varsinkin vähiten kehittyneiden maiden, integroitumista WTO:n monenväliseen järjestelmään. EU:n ponnisteluista huolimatta maatalousneuvottelut eivät ole edistyneet. Muutokset taloudellisen kehityksen tasolla ovat lisänneet varsinkin eräiden kehitysmaiden merkitystä suurimpina viejinä ja toimijoina maataloustuotteiden kaupassa. Neuvottelut erityisesti ovat pysähdyksissä, koska eräät WTO:n jäsenet eivät ole valmiita uudistamaan maatalouspolitiikkaansa.

WTO:n jäsenet jatkavat kuitenkin neuvotteluja maataloustuotteiden kaupan uudistamiseksi. Tämä tapahtuu maatalouskomitean erityisistunnoissa, ja tarkoituksena on tehdä ehdotuksia joka toinen vuosi pidettävää WTO:n ministerikokousta varten.

EU:n ensisijaiset tavoitteet maatalousneuvotteluissa

EU pyrkii jatkossakin edistämään monenvälisyyttä ja kansainvälistä yhteistyötä. WTO ja sääntöihin perustuva ja osallistava kansainvälinen kauppajärjestelmä ovat olennaisen tärkeitä maailmanlaajuisen elintarviketurvan ja -kehityksen kannalta. Mitä tulee maataloustuotteiden kauppaan, EU jatkaa työskentelyä oikeudenmukaisemman ja avoimemman järjestelmän puolesta. Maataloussopimuksen kolmen pilarin osalta EU:lla on seuraavat ensisijaiset tavoitteet:

Kotimainen tuki: Kauppaa vääristävien toimenpiteiden vähentäminen on tärkeä askel kohti oikeudenmukaista maatalouskauppajärjestelmää. EU on muuttanut kansallista tukijärjestelmäänsä, joka nykyisin koostuu enimmäkseen kauppaa vääristämättömistä toimenpiteistä. Tämä on parantanut maataloustuotteiden markkinoiden ja kaupan toimintaa. EU aikoo jatkossakin painostaa muita jäseniä tekemään samoin.

Markkinoille pääsy: Maataloustuotteiden markkinoille pääsy on olennainen osa maailmanlaajuista kauppajärjestelmää. WTO:n markkinoille pääsyä voitaisiin parantaa parhaiten osallistavilla ja kattavilla neuvotteluilla, joihin sisältyisivät niin maataloustuotteiden kuin muidenkin tuotteiden markkinoille pääsy ja palvelut. Markkinoille pääsyyn liittyvät kysymykset ovat luonnollisesti keskeinen aihe myös vapaakauppasopimuksia koskevissa kahdenvälisissä neuvotteluissa.

Vientikilpailu: EU katsoo, että tulevien neuvottelujen tulisi perustua Nairobissa toteutettuihin toimiin, erityisesti mitä tulee vientiluottoja, vientiluottotakuita, kansainvälistä elintarvikeapua ja maataloustuotteita vieviä valtion kaupallisia yrityksiä koskeviin uusiin sääntöihin.