G20

G20-maiden rooli

Vuoden 2008 finanssikriisin myötä maailman johtavat maat alkoivat yhdessä etsiä globaaleihin ongelmiin monenvälisiä ratkaisuja. Ensimmäinen G20-maiden johtajien huippukokous järjestettiin Washingtonissa marraskuussa 2008. G20-maiden yhteinen osuus maailman BKT:stä on noin 90 %, maailmankaupasta 80 % ja maapallon väestöstä kaksi kolmasosaa. Lisäksi ne kattavat noin 60 % kaikesta maatalousmaasta ja vastaavat noin 80 %:sta maataloustuotteiden maailmankaupasta.

Vuoden 2008 jälkimainingeissa G20-maat päättivät yhdessä elvyttää talouksiaan ja pidättyä protektionistisista toimista, jotta taantuma päättyisi nopeammin. Päätös osoitti, että suuret toimijat voivat ratkaista nopeasti muuttuvan maailman haasteita vain yhteistyössä. Vain yhdessä toimien voidaan varmistaa talous- ja rahoitusjärjestelmien vakaus ja jatkuvuus, jotka ovat maailmanlaajuisen turvallisuuden ja vaurauden kulmakiviä.

G20-maita ovat

• Argentiina
• Australia
• Brasilia
• Kanada
• Kiina
• Ranska
• Saksa
• Italia
• Intia
• Indonesia
• Japani
• Meksiko
• Korean tasavalta
• Venäjä
• Saudi-Arabia
• Etelä-Afrikka
• Turkki
• Yhdistynyt kuningaskunta
• Yhdysvallat
• Euroopan unioni.

EU ja G20-ryhmä

Euroopan unioni on G20-ryhmän täysjäsen, samoin kuin kolme sen jäsenvaltiota: Ranska, Saksa ja Italia. Espanja on ryhmän pysyvä kutsuvieras.

EU:ta edustavat G20-huippukokouksissa Euroopan komission puheenjohtaja ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja.

EU:ssa on noin 6 % maailman väestöstä, ja G20-kokouspöydässä vain Kiina ja Intia edustavat sitä suurempaa määrää ihmisiä. EU on maailman toiseksi suurin talousmahti, joka tuottaa 18,5 % maailman bruttokansantuotteesta. Sen edellä on Yhdysvallat, jonka osuus on 24 %.

Maatalous keskiössä

G20-maiden maatalousministerit kokoontuvat aina ennen vuotuista huippukokousta. He nostavat julkilausumassaan esiin tärkeitä teemoja, joiden pohjalta käydään keskusteluja johtajien huippukokouksessa. Kuluneen vuosikymmenen aikana vahvasti esiin nousseita aiheita ovat olleet innovoinnin rooli maataloudessa (varsinkin tieto- ja viestintäteknologia), maaperän terveys, kestävä vesihuolto sekä maatalouskaupan ja investointien toimivuus.

Viime vuosina ja ennen kaikkea covid-19-pandemian myötä esille ovat nousseet seuraavat aiheet:

• elintarvikejärjestelmien kestävä muutos
• alueellisen ja maailmanlaajuisen elintarviketurvan suojaaminen tilapäisiltä häiriöiltä ja pitkän aikavälin haasteilta, kuten ilmastonmuutokselta
• ruokahävikin ja -jätteen torjunta
• digitaalinen innovointi maataloudessa ja laadukkaan datan parempi hyödyntäminen politiikan laadinnassa (esim. G20:n maatalousmarkkinatietojärjestelmä AMIS)
• YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelma ja yhteinen terveys -lähestymistapa, jolla torjutaan mikrobilääkeresistenssin kaltaisia terveysuhkia
• kestävä kauppa, vastuulliset investoinnit ja maatalous- ja elintarvikemarkkinoiden läpinäkyvyys.

Kokoukset

Huippukokousten äskettäisiä ja tulevia isäntämaita:

• Saudi-Arabia (2020)
• Italia (2021)
• Indonesia (2022)
• Intia (2023)
• Brasilia (2024).