Luomutuotanto ja -tuotteet

EU:n luomusääntöjen piiriin kuuluvat tuotteet

EU:n luomuviljelysäännöt koskevat maataloustuotteita, joihin luetaan myös vesiviljelytuotteet ja hiiva. Säännöt kattavat kaikki tuotantoprosessin vaiheet siemenistä lopullisiin jalostettuihin elintarvikkeisiin. Omat erityissäännöt on laadittu monille tuoteryhmille:

• siemenet ja lisäysaineisto, kuten pistokkaat ja juurakot, joista viljelykasveja kasvatetaan
• elävät tai jalostamattomat maataloustuotteet
• rehut
• elintarvikkeina käytettävät jalostetut maataloustuotteet.

Lisäksi luomusääntöjä sovelletaan tiettyihin uusiin, maatalouteen läheisesti liittyviin tuotteisiin, jotka luetellaan asetuksen (EU) 2018/848 liitteessä I. Niihin kuuluvat muun muassa suolat, luonnonkorkkitulpat, eteeriset öljyt, raakapuuvilla, raakavilla ja mehiläisvaha.

EU:n luomutuotantoasetukset eivät kata kalastuksesta tai villieläinten metsästyksestä saatuja tuotteita. Asetuksia sovelletaan kuitenkin luonnonvaraisten kasvien satoon, jos luonnollinen elinympäristö täyttää tietyt edellytykset. Kasveja, tuotantoeläimiä, elintarvikejalosteita, viiniä, hiivaa, vesiviljelytuotteita ja muita tuoteryhmiä varten on omat erityissääntönsä.

Asetus (EU) 2018/848 luonnonmukaisesta tuotannosta ja luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden merkinnöistä

Luomualaa koskeva lainsäädäntö

Luomutuotannon säännöt

Luomutuotannoksi kutsutaan maataloustuotantoa, jossa noudatetaan luonnonmukaisen viljelyn sääntöjä. Näiden sääntöjen tavoitteena on edistää ympäristönsuojelua, säilyttää Euroopan biologinen monimuotoisuus ja lisätä kuluttajien luottamusta luomutuotteisiin. Niillä säännellään kaikkia luomutuotannon osa-alueita. Sääntöjen keskeisiä periaatteita ovat

• muuntogeenisten organismien käytön kieltäminen
• ionisoivan säteilyn käytön kieltäminen
• keinolannoitteiden sekä kasvi- ja tuholaismyrkkyjen käytön rajoittaminen
• hormonien käytön kieltäminen ja antibioottien käytön rajoittaminen yksinomaan eläinten terveyden kannalta välttämättömiin tilanteisiin.

Sääntöjen mukaan luomutuottajien on käytettävä tiettyjä toimintatapoja maaperän hedelmällisyyden sekä eläinten ja kasvien terveyden säilyttämiseksi. Näitä ovat muun muassa

• vuoroviljely
• typensitojakasvien ja muun viherlannoituskasvuston viljeleminen, jotta maa pysyy viljavana
• mineraalityppilannoitteiden käytön kieltäminen
• kestävien lajikkeiden ja eläinrotujen valinta ja luonnollista tuholaistorjuntaa edistävien menetelmien käyttö, jotta rikkakasvien ja tuholaisten vaikutus vähenee
• eläinten luonnollisen immuunijärjestelmän edistäminen
• ylilaiduntamisen ehkäiseminen eläinten hyvinvoinnin ja terveyden varmistamiseksi.

Luonnonmukainen kotieläintuotanto

Myös kotieläintuottajien on noudatettava tiettyjä sääntöjä, jos he haluavat markkinoida tuotteitaan luonnonmukaisina. Tuottajien on muun muassa varmistettava eläinten hyvinvointi ja ruokittava eläimiä niiden ravitsemustarpeiden mukaisesti. Sääntöjen tarkoituksena on suojella eläinten terveyttä ja ympäristöä. Niillä myös varmistetaan, että luonnonmukaisesti kasvatetut eläimet pidetään erillään muista tuotantoeläimistä. Samalla lisätään kansalaisten luottamusta luomutuotantoon. Esimerkkejä kotieläintuottajiin sovellettavista luomutuotantosäännöistä:

Luomutuotannon periaatteet

• Muita kuin luonnonmukaisesti kasvatettuja eläimiä saa tuoda tiloille vain jalostustarkoituksiin, ja silloinkin on noudatettava erityisiä sääntöjä.
• Eläimet on ruokittava täysin luonnonmukaisella rehulla, jotta niistä saatuja tuotteita voi markkinoida luonnonmukaisina.
• Rehun on oltava peräisin ensisijaisesti tilalta, jolla eläimiä pidetään, tai samalla alueella sijaitsevilta tiloilta.
• Eläinten kloonaus ja alkioiden siirto on ehdottomasti kielletty.
• Kasvunedistäjät ja synteettiset aminohapot ovat kiellettyjä.
• Vieroittamattomia nisäkkäitä on ruokittava luonnollisella, mielellään emän maidolla.
• Lisääntymismenetelmien on oltava luonnollisia, mutta keinosiemennys sallitaan.
• Muita kuin luonnonmukaisia kasviperäisiä rehuaineita, eläin- ja kivennäisperäisiä rehuaineita, rehun lisäaineita, tiettyjä eläinten ruokinnassa käytettyjä tuotteita ja valmistuksen apuaineita saa käyttää vain, jos niiden käyttö luomutuotannossa on nimenomaisesti sallittu.

Eläinten hyvinvointi

• Eläinten hoitajilla on oltava eläinten terveyttä ja hyvinvointitarpeita koskevat riittävät perustiedot ja -taidot.
• Tiloilla on kiinnitettävä erityishuomiota eläinsuojiin ja kotieläintuotannon käytäntöihin ja noudatettava eläintiheyteen ja sisä- ja ulkotilojen vähimmäispinta-aloihin liittyviä vaatimuksia.
• Kotieläinten lukumäärän on oltava rajattu ylilaiduntamisen, eroosion ja eläinten tai lannan levittämisen aiheuttaman saastumisen minimoimiseksi.
• Eläinten on päästävä ulkoilmaan tai laitumelle aina kun mahdollista.
• Kotieläinten pitäminen kytkettynä tai eristyksissä on kiellettyä. Yksittäistä eläintä voi kuitenkin pitää kytkettynä tai eristyksissä rajoitetun ajan yksinomaan turvallisuuteen, hyvinvointiin tai eläinlääkintään liittyvistä syistä.
• Hormonit tai vastaavat aineet ovat kiellettyjä, paitsi yksittäisen eläimen eläinlääkinnällisenä hoitomuotona.
• Sairaille eläimille saa tarvittaessa ja tiukoin edellytyksin antaa kemiallisesti syntetisoituja eläinlääkkeitä, myös antibiootteja. Tämä on sallittua vain, jos fytoterapeuttisten, homeopaattisten ja muiden tuotteiden käyttö ei tule kyseeseen.
• Immunologisten eläinlääkkeiden käyttö on sallittua.

Elintarvikeketju

Luomualan säännöt kattavat kaikki tuotannon, valmistuksen ja jakelun vaiheet (alkutuotannon, varastoinnin, jalostuksen, kuljetuksen, jakelun ja toimituksen lopulliselle kuluttajalle). Näin kaikkiin EU:n luomutuotteisiin sovelletaan tiukkoja sääntöjä maatilalta ruokapöytään asti.

Luonnonmukaisten elintarvikkeiden ja rehujen jalostusta koskevat muun muassa seuraavat säännöt:

• luonnonmukaiset jalostetut tuotteet on pidettävä ajallisesti ja paikallisesti erillään muista elintarvikkeista
• elintarvikejalosteessa voi käyttää luomutunnusta, jos sen ainesosista vähintään 95 prosenttia on luonnonmukaisesti tuotettuja ja myös muut ainesosat täyttävät tiukat ehdot
• säännöt tuotemerkinnöistä ja siitä, missä tuotteissa voi tai ei voi käyttää luomutunnusta
• säännöt siitä, mitä aineita elintarvikkeisiin ja rehuihin saa lisätä ja kuinka paljon, ja luettelo luomutuotannossa hyväksytyistä lisä- ja apuaineista.

Luomutuotannossa sallitut aineet

Yksi luomutuotannon tavoitteista on vähentää ulkoisten tuotantopanosten, kuten lannoitteiden, tuholaismyrkkyjen ja elintarvikelisäaineiden, käyttöä. Kaikille aineille, joita käytetään luonnonmukaisessa maataloudessa tuholaisten tai kasvitautien torjuntaan, tarvitaan Euroopan komission ennakkohyväksyntä.

Ulkoisten tuotantopanosten käyttö hyväksytään tiettyjen eritysperiaatteiden mukaisesti, ja luomutuotannossa voidaan käyttää vain erityislainsäädännössä hyväksyttyjä aineita ja yhdisteitä.

Jalostetut elintarvikkeet on tuotettava pääasiassa maatalousperäisistä ainesosista (lisättyä vettä ja keittosuolaa ei oteta huomioon).

• Elintarvikkeet saavat sisältää mikro-organismi- ja entsyymivalmisteita, kivennäisaineperäisiä hivenainejäämiä, lisäaineita, valmistuksen apuaineita. aromiaineita ja vitamiineja. Lisäksi saa käyttää aminohappoja ja muita mikroravintoaineita, joita lisätään ravintopitoisuuden parantamiseksi, jos ne on sallittu luomutuotantosäännöissä.
• Sellaisten aineiden ja tekniikoiden käyttö, joilla palautetaan jalostuksessa tai varastoinnissa menetettyjä ominaisuuksia, korjataan tuotteiden huolimatonta käsittelyä tai annetaan muutoin harhaanjohtava käsitys tuotteiden todellisesta laadusta, on kielletty.
• Muita kuin luonnonmukaisia maatalousperäisiä ainesosia saa käyttää vain, jos niiden käyttö sallitaan säädösten liitteissä tai jos asianomainen EU-maa on tilapäisesti antanut siihen luvan.

Kaikkien luomumaataloudessa käytettävien aineiden on oltava horisontaalisten EU-sääntöjen mukaisia, ja Euroopan komission on hyväksyttävä ne luomutuotantokäyttöön perusteellisen arvioinnin jälkeen.

Viininvalmistus, vesiviljely ja ravinneliuosviljely

Viini

Luonnonmukaista viininvalmistusta varten on erityissäännöt, joissa luomuviinin määritelmä on linjassa luomutuotannon tavoitteiden ja periaatteiden kanssa.

Luomuviini on valmistettava luonnonmukaisista viinirypäleistä ja hiivasta. Lisäksi sovelletaan useita muita rajoituksia, joita ovat muun muassa seuraavat:

• sorbiinihapon käyttö ja rikinpoisto on kielletty
• sulfiittien määrän on oltava alhaisempi kuin vastaavissa tavanomaisissa viineissä (jäännössokeripitoisuudesta riippuen).

Vesiviljely

Myös luonnonmukaiseen vesiviljelyyn sovelletaan erityissääntöjä, joista tärkeimmät ovat seuraavat:

• eläinten enimmäistiheys ei saa ylittyä
• veden laadun on täytettävä tietyt vaatimukset
• biologista monimuotoisuutta on kunnioitettava, ja kutemisen käynnistäminen keinotekoisten hormonien avulla on kielletty
• eläinten käsittely on vähennettävä minimiin, jotta niille ei aiheudu stressiä ja fyysisiä vaurioita
• ruokintaan on käytettävä luonnonmukaista rehua, jonka lisänä voidaan käyttää kestävästi tuotettua kalanrehua
• simpukoiden ja merilevien tuotantoa koskevat erityissäännökset.

Hydro- ja akvaponinen viljely

EU-säännöissä ei sallita ravinneliuoksessa viljeltyjen (hydroponinen viljely) kasvien markkinoimista luonnonmukaisina, paitsi jos kasvit elävät luonnostaan vedessä. Tämä perustuu siihen, että luomutuotannoksi katsotaan vain sellaisten kasvien viljely, jotka kasvavat luontaisesti maaperässä. Samaa asetusta sovelletaan myös kasveihin, jotka kasvatetaan akvaponisissa viljelyjärjestelmissä (kalankasvatuksen ja kasvien vesiviljelyn yhdistävä järjestelmä).

Akvaponisissa järjestelmissä kasvatettuja kaloja voi kuitenkin myydä luonnonmukaisina, jos noudatetaan luonnonmukaista vesiviljelyä koskevaa lainsäädäntöä.

Kasvien luonnonmukaisen lisäysaineiston tietokannat

Kaikki luonnonmukaisina myytävät kasvit ja viljelykasvit on kasvatettava luomutuotantovaatimukset täyttävästä lisäysaineistosta (siemenet, juurakot yms.).

Tällaisia lisäysaineiston lähteitä ei kuitenkaan ole aina helppo löytää. Siksi EU-maat ylläpitävät luonnonmukaisen lisäysaineiston tietokantoja, jotta viljelijät saavat yhteyden luomuaineiston toimittajiin.