Ympäristön kestävyys ja yhteinen maatalouspolitiikka

Ympäristön kestävyyden huomioiminen yhteisessä maatalouspolitiikassa

Yhteisellä maatalouspolitiikalla on kolme selkeää ympäristötavoitetta, jotka näkyvät myös Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa. Tavoitteet ovat

• ilmastonmuutoksen torjunta
• luonnonvarojen suojelu
• luonnon monimuotoisuuden lisääminen.

Kaikkia näitä tavoitteita edistetään yhteisessä maatalouspolitiikassa muun muassa tukemalla luomuviljelyä sekä torjunta-aineiden ja lannoitteiden kaltaisten tuotantopanosten vastuullista hallintaa.

Yhteisen maatalouspolitiikan ympäristötavoitteet pyritään saavuttamaan tavalla, joka on viljelijöiden, maaseutuyhteisöjen ja koko EU:n kannalta sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä.

Yhteisen maatalouspolitiikan ympäristötoimet

Vihreää maataloutta edistävät ja ympäristösääntöjen noudattamisen varmistavat toimenpiteet ovat keskeinen osa yhteistä maatalouspolitiikkaa:

• ehdollisuusvaatimukset kytkevät rahoitustuen (suorat tuet) ympäristöön sekä ihmisten, kasvien ja eläinten terveyteen liittyvien EU:n sääntöjen noudattamiseen
• ekojärjestelmillä autetaan viljelijöitä omaksumaan tai ylläpitämään viljelymenetelmiä, jotka edistävät EU:n ympäristö- ja ilmastotavoitteiden saavuttamista
• maaseudun kehittämisen interventioilla tuetaan maatalouden ympäristö- ja ilmastositoumuksia, kestävää metsänhoitoa, investointeja, yhteistyötä, tietämyksen siirtoa ja muuta maataloustoimintaa, joka edistää ilmastotoimia, luonnonvarojen kestävää hallintaa ja luonnon monimuotoisuutta.

Yhteinen maatalouspolitiikka 2023–2027

Yhteinen maatalouspolitiikka 2023–2027 tuli voimaan 1.1.2023. Sen tavoitteena on siirtyä EU:ssa entistä lähemmäs vihreää ja kestävää maatalousjärjestelmää. Toteutuksessa kiinnitetään huomiota muun muassa seuraaviin:

• yksinkertaisempi, joustavampi ja kohdennetumpi lähestymistapa
• tiukennetut ympäristövaatimukset ja -normit, joita viljelijöiden on noudatettava
• laajennettu kirjo viljelijöiden käyttöön tarkoitettuja vapaaehtoisia ympäristötoimia ekojärjestelmien ja maaseudun kehittämispolitiikan kautta.

Lisätietoa

Ilmastonmuutoksen torjunta

Yhteinen maatalouspolitiikka on keskeinen väline maatalouden potentiaalin valjastamisessa ilmastonmuutoksen torjuntaan. Yhteensä noin 104 miljardia euroa (eli 25 %) vuosien 2014–2020 yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta suunnattiin ilmaston kannalta merkittäviin toimiin, joita ovat muun muassa

• kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen kannustamalla karjanhoidon ja -kasvatuksen parantamiseen sekä investoiminen lannan varastointiin ja käsittelyyn
• hiilen sitomisen ja varastoinnin lisääminen toimenpiteillä ja investoinneilla, jotka kohdistuvat maaperän suojelun ja metsien ennallistamisen kaltaisille osa-alueille
• viljelijöiden auttaminen sopeutumaan ilmastonmuutoksen mukanaan tuomiin haasteisiin ilmastonmuutosta paremmin kestävillä viljelykäytännöillä, investoinneilla sekä uusia menetelmiä ja teknologiaa koskevalla neuvonnalla.

Näiden toimenpiteiden ansiosta maatalouden kasvihuonekaasupäästöt vähenivät 28,9 prosenttia vuosina 1990–2021 ilman, että tuotantotasot laskivat. Yhteiseen maatalouspolitiikkaan 2023–2027 sisältyy ilmastonmuutoksen hillitsemisen entistä tehostetumpi tukeminen, millä edistetään vihreän kehityksen ohjelman ilmastonmuutostavoitetta eli kasvihuonekaasujen nettopäästöjen nollatason saavuttamista koko EU:ssa vuoteen 2050 mennessä.

Lisätietoa

Ilmastonmuutoksen torjunta

Luonnonvarojen suojelu

Yhteisellä maatalouspolitiikalla halutaan suojella maatalouden kannalta olennaisia luonnonvaroja ja

• turvataan maataloudessa käytettävän veden määrä ja laatu luomalla suojavyöhykkeitä vesistöjen varsille, tukemalla ympäristölle suotuisia tuotantomenetelmiä, tehokkaampia kastelujärjestelmiä ja tehostamalla sääntöjen täytäntöönpanoa vyöhykkeillä, jotka ovat alttiita nitraattien aiheuttamalle pilaantumiselle
• asetetaan maaperän vähimmäiskasvipeitettä koskevia velvoittavia vaatimuksia ja edistetään entisestään käytänteitä, joilla rajoitetaan maaperän eroosiota ja säilytetään orgaanista ainesta
• suojellaan ilmanlaatua kannustamalla ammoniakkipäästöjen vähentämiseen, rajoittamalla jätteiden polttamista ja kieltämällä torjunta-aineiden ruiskuttaminen tuulisella säällä.

Yhteinen maatalouspolitiikka edistää maaseudun kehittämisen interventioiden avulla myös EU:n metsästrategiaa tukemalla metsien suojelua, metsitystä sekä metsien ennallistamista ja kestävää hoitoa kaikkialla Euroopassa.

Suojelemalla maa- ja metsätalouden kannalta keskeisiä luonnonvaroja yhteinen maatalouspolitiikka myötävaikuttaa Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteeseen torjua ympäristön pilaantumista kaikkialla EU:ssa.

Lisätietoa

Luonnonvarojen suojelu

Luonnon monimuotoisuuden lisääminen

Maatalousmaan ekosysteemin suojelemiseksi yhteinen maatalouspolitiikka on kytketty EU:n luontodirektiiveihin ja sillä edistetään komission päivitetyn biodiversiteettistrategian tavoitteiden saavuttamista. Biodiversiteettistrategia on osa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa.

Yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteena on suojella luonnon monimuotoisuutta monin tavoin:

• ehdollisuussäännöt koskevat sekä luonnonsuojeludirektiivejä että toimenpiteitä, joiden tavoitteena on maisemapiirteiden säilyttäminen ja torjunta-aineiden käytön vähentäminen
• maisemapiirteiden ja kesantoalan luominen ja säilyttäminen hyödyttää luonnon monimuotoisuutta helpottamalla pölytystä ja suojelemalla elinympäristöjä, ja ekojärjestelmillä sekä maatalouden ympäristö- ja ilmastotoimilla voidaan tukea luonnon monimuotoisuutta edistäviä lisäkäytäntöjä
• luonnonmukaista maataloutta tuetaan joko ekojärjestelmien ja/tai maaseudun kehittämisen avulla
• maaseudun kehittämisen interventioilla kannustetaan toimiin, jotka säilyttävät ja lisäävät luonnon monimuotoisuutta, muun muassa tarjoamalla rahoitusta sellaisten luonnonarvoiltaan merkittävien viljelyjärjestelmien ja luonnon käyttöä koskevien suunnitelmien tukemiseen, joilla edistetään luonnonvaraisen kasviston ja eläimistön elinalueita sekä agroekologisia käytäntöjä.

Lisätietoa

Luonnon monimuotoisuuden lisääminen
Yhteisen tutkimuskeskuksen raportti maisemapiirteiden luokittelusta ja kvantifioinnista
Yhteisen tutkimuskeskuksen raportti EU-maiden maisemapiirremääritelmistä ja -strategioista

Vähäpanoksisen maataloustuotannon edistäminen

Torjunta-aineita, lannoitteita ja antibiootteja käytetään maataloudessa laajalti kaikkialla EU:ssa. Ne auttavat tuottamaan yhteiskunnan kannalta olennaisia elintarvikkeita ja muita perusaineksia. Niiden liiallisella ja epäasianmukaisella käytöllä voi kuitenkin olla kielteisiä vaikutuksia ympäristöön sekä kasvien, eläinten ja ihmisten terveyteen.

Yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteena on kannustaa näiden tuotantopanosten vähentämiseen ja vastuulliseen käyttöön

• edistämällä luomuviljelyä
• auttamalla viljelijöitä käyttämään torjunta-aineita ja lannoitteita vastuullisesti ja soveltamaan ympäristöystävällisiä hoitotekniikoita, vaihtoehtoisia menetelmiä ja uusia teknologioita
• vähentämällä antibioottien tarvetta eläinten terveyttä ja hyvinvointia edistävillä investoinneilla ja neuvonnalla.

Lisätietoa

Vähäpanoksinen maatalous

Ympäristötoimien arviointi

Euroopan komissio arvioi jatkuvasti, miten tehokkaasti yhteiselle maatalouspolitiikalle asetettujen ympäristötavoitteiden saavuttamisessa edistytään:

• yhteisen tuloksellisuus-, seuranta- ja arviointikehyksen puitteissa kerättyihin kattaviin indikaattoreihin sisältyy monenlaisia ympäristötietoja
• näiden lisäksi 28:lla maatalouden ympäristöindikaattorilla tarkastellaan ympäristönäkökohtien sisällyttämistä yhteiseen maatalouspolitiikkaan
• riippumattomat asiantuntijat tekevät tuloksellisuus-, seuranta- ja arviointikehyksen puitteissa komission puolesta ympäristön kestävyyttä koskevia arviointeja ja ulkoisia selvityksiä.

Komission keräämät tiedot sisältävät kattavasti tietoja muun muassa

• maaseutuympäristön tilasta EU:ssa ja kehityksestä ajan mittaan
• maatalouden vaikutuksesta ilmastoon, luonnonvaroihin ja luonnon monimuotoisuuteen
• yhteisen maatalouspolitiikan ympäristötoimenpiteiden täytäntöönpanosta kaikkialla EU:ssa
• ympäristötoimenpiteiden onnistumisesta niille asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa ja siitä, mitä laajempia vaikutuksia niillä on ollut asetettujen tavoitteiden lisäksi.

Yhteisen maatalouspolitiikan ympäristötoimenpiteiden arvioinnissa otetaan huomioon politiikkatoimien, maatalouskäytäntöjen muutosten ja ympäristöparannusten väliset monimutkaiset yhteydet sekä monia muita osatekijöitä, kuten sääilmiöt, markkinasuuntausten vaikutukset ja ympäristöolosuhteiden erot eri EU-maissa ja alueilla.

Osaamisen ja innovoinnin rooli

Tieto sekä tutkimus- ja innovointitoiminta luotsaavat ympäristön kannalta kestävää maataloutta EU:ssa:

• tutkimuksella ja innovoinnilla luodaan uusia ympäristöystävällisiä maataloustekniikoita ja -teknologioita
• maatilojen neuvontajärjestelmällä pidetään viljelijät ajan tasalla siitä, miten uutta tutkimusta ja teknologiaa sekä uusia menetelmiä voidaan hyödyntää ympäristöystävällisen maatalouden varmistamiseksi
• maatalouden tuottavuutta ja kestävyyttä koskeva eurooppalainen innovaatiokumppanuus (EIP-AGRI) pyrkii edistämään innovatiivisia ajatuksia, jotka kannustavat kestävään maa- ja metsätalouteen EU:ssa
• iMAP-hankkeen tavoitteena on tuottaa tieteellistä näyttöä viljelykäytäntöjen vaikutuksista ympäristöön ja ilmastoon, jotta voidaan tukea näiden tavoitteiden täytäntöönpanoa, seurantaa ja arviointia yhteisen maatalouspolitiikan strategiasuunnitelmissa.