Viini

Yleiskatsaus

Euroopan unioni on maailman johtava viinintuottaja. Vuosina 2020–2025 keskimääräinen vuosituotanto oli 157 miljoonaa hehtolitraa. Vuonna 2023 sen osuus maailman viininviljelyalueista oli 44 prosenttia, tuotannosta yli 60 prosenttia ja kulutuksesta 48 prosenttia. Viini on viennin perusteella EU:n kolmanneksi suurin maatalouselintarvikeala, jonka osuus maatalouselintarvikkeiden arvosta oli 7,3 prosenttia vuonna 2024 (EU:n maatalouselintarvikkeiden kaupan seuranta, helmikuu 2025). EU:n viinien viennin kokonaisarvo on kaksi kolmasosaa maailman viinikaupasta.

Viinialalla on keskeinen rooli EU:n maatalouselintarvikealalla, ja se tukee maaseutualueita sekä sosiaalisesti että taloudellisesti. Se auttaa torjumaan maaseudun väestökatoa luomalla pysyviä työpaikkoja ja ylläpitämällä paikallista taloutta ja edistää Euroopan kulttuuriperinnön ja maisemien säilyttämistä.

Viinimarkkinat ovat kehittyneet huomattavasti sen jälkeen, kun ensimmäinen yhteinen markkinajärjestely (YMJ) otettiin käyttöön vuonna 1962. Politiikkakehystä on myös kehitetty tukemaan uusia kehityskulkuja, vaatimuksia ja haasteita. Vuonna 2008 hyväksytyssä viimeisimmässä viinialan uudistuksessa, jota tarkistettiin ja joka sisällytettiin vuoden 2013 yhteiseen markkinajärjestelyyn, asetettiin seuraavat kolme tavoitetta, jotka saavutettiin yleisesti ottaen:

• EU:n viinintuottajien kilpailukyvyn parantaminen – eurooppalaisten viinien johtoaseman ja maineen vahvistaminen ja markkinaosuuden palauttaminen sekä EU:ssa että sen ulkopuolella
• yksinkertaistetaan, selkeytetään ja tehostetaan markkinoiden hallintaa koskevia sääntöjä kysynnän ja tarjonnan välisen tasapainon parantamiseksi
• säilytetään eurooppalaisen viininviljelyn parhaat perinteet ja vahvistetaan sen sosiaalista ja ympäristöön liittyvää roolia maaseutualueilla.

Lainsäädännön yhdenmukaistamista, virtaviivaistamista ja yksinkertaistamista koskevien yleisten tavoitteiden lisäksi useissa säädöksissä säädetään säännöistä, jotka helpottavat EU:n viinimarkkinoiden toimintaa.

Komission delegoidulla asetuksella (EU) 2018/273 on perustettu EU:n viinitarhojen hallittua kasvua koskeva järjestelmä viini-istutusten lupajärjestelmällä vuosina 2016–2030, jotta kilpailukykyiset tuottajat voivat lisätä tuotantoaan tietyissä rajoissa. Asetuksella (EU) 2021/2117 jatkettiin lupajärjestelmän soveltamista vuoteen 2045, ja komission on määrä tehdä vuosina 2028 ja 2040 kaksi väliarviointia, joissa arvioidaan järjestelmän toimintaa ja tehdään tarvittaessa ehdotuksia.

Komission delegoidulla asetuksella (EU) 2019/33 säännellään EU:n viinien ainutlaatuista yhdenmukaistettua merkintä- ja esittelyjärjestelmää sekä perinteisimpien viinien ja niiden ja niiden tuotantoalueiden välisten yhteyksien suojelua alkuperänimitysten, maantieteellisten merkintöjen ja perinteisten merkintöjen avulla.

Komission delegoidulla asetuksella (EU) 2019/934 pyritään varmistamaan rypäletuotteiden laatu määrittelemällä rypäletuotteiden tuotantoon ja säilyttämiseen EU:ssa sovellettavat sallitut viininvalmistusmenetelmät ja rajoitukset.

EU:n viinialan on nyt mukauduttava uusiin taloudellisiin, sosiaalisiin ja ympäristöön liittyviin realiteetteihin pysyäkseen kilpailukykyisenä ja kestävänä. Myös toimintapoliittista kehystä on mukautettava uudelleen tarvittavan siirtymän tukemiseksi. Vuoden 2024 lopussa viinipolitiikkaa käsittelevä korkean tason työryhmä esitti suosituksia, joista oli sovittu kaikkien EU-maiden kanssa ja joita viiniala piti myönteisinä ja joissa ehdotettiin kohdennettuja politiikkatoimia viinialan haasteisiin vastaamiseksi ja keskityttiin kolmeen viinialan keskeiseen haasteeseen:

• viinintuotannon mukauttaminen vähenevään ja muuttuvaan kysyntään,
• parantaa alan kykyä selviytyä markkina- ja ilmastohaasteista ja
• ja mukautuminen kuluttajien suuntauksiin EU:ssa ja maailmanlaajuisesti, jotta voidaan tarttua uusiin markkinamahdollisuuksiin.

Kaikki suositukset ovat joulukuussa 2024 julkaistuissa EU:n viinialan tulevaisuutta koskevissa toimintapoliittisissa suosituksissa.

• Uutisartikkeli
• 17. joulukuuta 2024

Viiniä käsittelevä korkean tason työryhmä esittää toimintapoliittisia suosituksia EU:n viinialan tulevaisuutta varten

Viinipolitiikkaa käsittelevä korkean tason työryhmä antoi suosituksia viinintuotannon mukauttamiseksi kysyntään, häiriönsietokyvyn parantamiseksi, suuntauksiin sopeutumiseksi ja markkinamahdollisuuksien hyödyntämiseksi.

Keskeiset suositukset on muunnettu ehdotukseksi asetusten (EU) N:o 1308/2013, (EU) 2021/2115 ja (EU) N:o 251/2014 muuttamisesta viinialan ja maustettujen viinituotteiden tiettyjen markkinasääntöjen ja alakohtaisten tukitoimenpiteiden osalta.

Viinialan tukiohjelmat

Viinialan yhteisen markkinajärjestelyn vuoden 2008 uudistuksen yhteydessä käyttöön otettuihin viinialan tukiohjelmiin sisältyi alun perin 13 toimenpidettä. Vuonna 2013 toteutetulla YMJ:n uudistuksella lopetettiin tuki juotavaksi tarkoitetun alkoholin tislaukselle, erityiselle tislaukselle ja väkevöimiselle käyttämällä tiivistettyä rypäleen puristemehua.

Korvauksena se otti käyttöön uutena toimenpiteenä viinialan innovaation, jonka tarkoituksena on kehittää viinialan tuotteita koskevia uusia tuotteita, prosesseja ja teknologioita. Lisäksi siinä laajennetaan menekinedistämistoimia EU-maissa, jotta kuluttajille voidaan tiedottaa vastuullisesta viininkulutuksesta ja alkuperänimityksiä ja maantieteellisiä merkintöjä koskevista EU:n järjestelmistä.

Siinä myös laajennettiin viinitilojen rakenneuudistus ja uusiin lajikkeisiin siirtyminen koskemaan viinitarhojen uudelleenistutusta silloin, kun se on tarpeen terveyteen tai kasvinterveyteen liittyvistä syistä tehdyn pakollisen raivauksen vuoksi.

Viiniä tuottavat EU-maat voivat tällä hetkellä tarjota tukea seuraaviin toimenpiteisiin:

• menekinedistäminen EU:n ulkopuolisissa maissa,
• kuluttajille tiedottaminen vastuullisesta kulutuksesta ja EU:n laatujärjestelmistä,
• viinitilojen rakenneuudistus ja uusiin lajikkeisiin siirtyminen, mukaan lukien uudelleenistutus terveyteen tai kasvinterveyteen liittyvistä syistä,
• raakana korjaaminen,
• sijoitusrahastot,
• satovakuutus,
• sijoitukset yrityksiin,
• innovointi, jolla pyritään kehittämään uusia tuotteita, prosesseja ja teknologioita,
• sivutuotteiden tislaus.

Vuosittaiset määrärahat EU:n talousarviosta vahvistetaan EU-maittain ottaen huomioon joidenkin EU-maiden siirrot tilatukijärjestelmään.

Viiniköynnösten istutusluvat

Viiniköynnösten istutuslupia on sovellettu vuoden 2016 alusta lähtien. Niiden avulla EU-maat voivat hallinnoida vapaiden, ei-siirrettävien istutuslupien järjestelmää kansallisella tasolla.

Säännöissä esitetään myös suojamekanismi uusia istutuksia varten: sallitaan enintään yhden prosentin kasvu EU-maan viiniköynnöspinta-alalla vuodessa, ja maat voivat asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa soveltaa kasvurajoituksia kansallisella tai alueellisella tasolla tai alueilla, joilla on tai ei ole alkuperänimitystä tai maantieteellistä merkintää.

Jos viininviljelijöiden hakemukset ylittävät EU-maan käyttöön asettaman pinta-alan, määrärahat voidaan jakaa suhteellisesti ja/tai kyseisen maan valitseman yhden tai useamman ensisijaisuusperusteen mukaisesti. Edellisen järjestelmän jäljellä olevat istutusoikeudet voidaan muuntaa luviksi 31 päivään joulukuuta 2022 saakka. Kyseisen päivämäärän jälkeen EU-maat voivat asettaa saataville lisäistutusluvina alueen, joka vastaa jäljellä olevia vanhoja istutusoikeuksia, joita ei ole muunnettu.

Kauppasopimukset

EU:n ja EU:n ulkopuolisten maiden välisen kaupan helpottamiseksi Euroopan komissio käy kahden- ja monenvälisiä neuvotteluja kahden- ja vapaakauppasopimuksiin johtavien Eurooppa-neuvoston neuvotteluohjeiden pohjalta.

Viinin viejien määrä

Vuonna 2024 EU oli edelleen maailman suurin viininviejä, ja sen osuus maailman kokonaisviennistä oli puolet. Viime vuosina tapahtuneesta hienoisesta laskusta huolimatta EU:n osuus maailman viinin kokonaisviennistä on edelleen keskimäärin 50 prosenttia. Seuraavina tulevat Chile (13,5 %) ja Australia (11,43 %).

Suojatut viinien nimitykset

eAmbrosia-tietokanta koostuu EU:ssa suojattujen alkuperänimitysten ja maantieteellisten merkintöjen rekisteristä sekä luetteloista EU:n ulkopuolisten maiden maantieteellisistä merkinnöistä ja alkuperänimityksistä, jotka on suojattu EU:ssa viinikauppaa koskevien kahdenvälisten sopimusten mukaisesti.

EU:n viinitarhoista 88 prosenttia on tarkoitettu suojatulla alkuperänimityksellä (SAN) ja suojatulla maantieteellisellä merkinnällä (SMM) varustettujen viinien tuotantoon.

EU:ssa viinien osalta suojatut perinteiset merkinnät

Perinteiset merkinnät ovat merkintöjä, joita perinteisesti käytetään välittämään kuluttajille tietoa suojatulla alkuperänimityksellä tai maantieteellisellä merkinnällä varustetun viinin tuotanto- tai vanhentamismenetelmistä, väristä, paikasta tai tietystä historiallisesta tapahtumasta. Joitakin perinteisiä merkintöjä käytetään perinteisesti osoittamaan, että viinillä on suojattu alkuperänimitys tai maantieteellinen merkintä.

EU:ssa suojattuja perinteisiä merkintöjä koskevat eritelmät ovat perinteisiä merkintöjä koskevassa eAmbrosia-tietokannan osiossa.

Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 112 ja 113 artiklassa vahvistetaan perinteisten merkintöjen käyttöä ja suojaa koskevat yleiset säännöt. Asetuksessa (EU) 2019/33 ja asetuksessa (EU) 2019/34 vahvistetaan menettelyt perinteisten merkintöjen suojaamiseksi EU:ssa.

Asiaan liittyvät tiedot

Maantieteelliset merkinnät ja laatujärjestelmät

Markkinoiden seuranta

Viinimarkkinoiden seurantakeskus sisältää viimeisimmän markkinaseurannan tuotannosta, varastoista, kaupasta, alueista ja kulutuksesta. Se sisältää myös tietoja EU:n ja kansallisista viinialan tukiohjelmista analysointia ja arviointia varten.

Viinin ja rypäleen puristemehun tuotanto

EU:n viinintuotanto on viime vuosina kärsinyt merkittävästä epävakaudesta ilmastonmuutoksen vaikutusten vuoksi. Määrät ovat vaihdelleet vuosien 2020–2021 huipusta 170 miljoonasta hehtolitrasta (mHl) 143 miljoonaan hehtolitraan vuosina 2024–2025, mikä on 10,4 prosenttia alle edellisen viiden vuoden keskiarvon. Näistä haasteista huolimatta EU on edelleen maailman johtava viinintuottaja, jonka osuus maailmanlaajuisesta tuotannosta on yli 60 prosenttia (OIV-tiedot: Maailmanlaajuinen tuotannon keskiarvo 2019–2023 (255 mHl)).

Valiokunnat

Alakohtaiset hallintokomiteat on korvattu yhdellä maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn hallintokomitealla.

Kansalaisvuoropuheluryhmät avustavat Euroopan komissiota ja auttavat käymään säännöllistä vuoropuhelua sidosryhmien kanssa kaikista yhteiseen maatalouspolitiikkaan, myös maaseudun kehittämiseen, ja sen täytäntöönpanoon liittyvistä asioista.

Viinipolitiikkaa käsittelevä korkean tason työryhmä perustettiin vastauksena Euroopan viinialan pyyntöihin. Se toimii foorumina, jolla voidaan vastata alan uusien realiteettien asettamiin haasteisiin ja tutkia mahdollisia ratkaisuja.