Yleiskatsaus
Euroopan unioni on maailman johtava viinintuottaja. Vuosina 2020–2025 keskimääräinen vuosituotanto oli 157 miljoonaa hehtolitraa. Vuonna 2023 sen osuus maailman viininviljelyaloista oli 44 prosenttia, tuotannosta yli 60 prosenttia ja kulutuksesta 48 prosenttia. Viini on EU:n kolmanneksi suurin maatalouselintarvikeala viennin osalta. Vuonna 2024 sen osuus maatalouselintarvikkeiden viennin arvosta oli 7,3 prosenttia (EU:n maatalouselintarvikekaupan seuranta, helmikuu 2025). EU:n viinien viennin kokonaisarvo on kaksi kolmasosaa maailman viinikaupasta.
Viinialalla on keskeinen rooli EU:n maatalouselintarvikealalla, ja se tukee maaseutualueita sekä sosiaalisesti että taloudellisesti. Se auttaa torjumaan maaseudun väestökatoa luomalla vakaita työpaikkoja ja ylläpitämällä paikallista taloutta sekä edistää Euroopan kulttuuriperinnön ja maisemien säilyttämistä.
Viinimarkkinat ovat kehittyneet huomattavasti sen jälkeen, kun ensimmäinen yhteinen markkinajärjestely (YMJ) otettiin käyttöön vuonna 1962. Toimintakehys on myös kehittynyt tukemaan uutta kehitystä, vaatimuksia ja haasteita. Viimeisimmässä vuonna 2008 hyväksytyssä viinialan uudistuksessa, jota tarkistettiin ja joka sisällytettiin vuoden 2013 yhteiseen markkinajärjestelyyn, asetettiin seuraavat kolme tavoitetta, jotka saavutettiin suurelta osin:
- EU:n viinintuottajien kilpailukyvyn parantaminen – eurooppalaisten viinien johtajuuden ja maineen parantaminen ja markkinaosuuden palauttaminen sekä EU:ssa että sen ulkopuolella
- tehdään markkinoiden hallinnointisäännöistä yksinkertaisempia, selkeämpiä ja tehokkaampia paremman tasapainon saavuttamiseksi tarjonnan ja kysynnän välillä;
- eurooppalaisen viininviljelyn parhaiden perinteiden säilyttäminen ja sen sosiaalisen ja ekologisen roolin vahvistaminen maaseutualueilla.
Lainsäädännön yhdenmukaistamista, virtaviivaistamista ja yksinkertaistamista koskevien yleisten tavoitteiden lisäksi useissa säädöksissä säädetään säännöistä, jotka helpottavat EU:n viinimarkkinoiden toimintaa.
Komission delegoidulla asetuksella (EU) 2018/273 otettiin käyttöön EU:n viinitarhojen hallittua kasvua koskeva järjestelmä viini-istutusten lupajärjestelmän avulla vuosina 2016–2030, jotta kilpailukykyiset tuottajat voivat lisätä tuotantoaan tietyissä rajoissa. Asetuksella (EU) 2021/2117 jatkettiin lupajärjestelmän soveltamista vuoteen 2045. Komissio tekee vuosina 2028 ja 2040 kaksi väliarviointia, joissa arvioidaan järjestelmän toimintaa ja tehdään tarvittaessa ehdotuksia.
Komission delegoidulla asetuksella (EU) 2019/33 säännellään EU:n viinien ainutlaatuista yhdenmukaistettua merkintä- ja esittelyjärjestelmää sekä perinteisimpien viinien ja niiden tuotantoalueisiin ja -alueisiin liittyvien yhteyksien suojaa alkuperänimitysten, maantieteellisten merkintöjen ja perinteisten merkintöjen avulla.
Komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/934 tarkoituksena on varmistaa rypäletuotteiden laatu määrittelemällä sallitut viininvalmistusmenetelmät ja rajoitukset, joita sovelletaan rypäletuotteiden tuotantoon ja säilytykseen EU:ssa.
EU:n viinialan on nyt mukauduttava uusiin taloudellisiin, sosiaalisiin ja ympäristöä koskeviin realiteetteihin pysyäkseen kilpailukykyisenä ja kestävänä. Poliittista kehystä on myös mukautettava uudelleen vaaditun siirtymän tukemiseksi. Viinipolitiikkaa käsittelevä korkean tason työryhmä esitti vuoden 2024 lopussa suosituksia, joista oli sovittu kaikkien EU-maiden kanssa ja joihin ala suhtautui myönteisesti. Se ehdotti kohdennettuja politiikkatoimia viinialan haasteisiin vastaamiseksi ja keskittyi kolmeen viinialan keskeiseen haasteeseen:
- viinintuotannon mukauttaminen vähenevään ja muuttuvaan kysyntään,
- parannetaan alan kykyä selviytyä markkina- ja ilmastohaasteista ja
- ja mukautuminen kuluttajien suuntauksiin EU:ssa ja maailmanlaajuisesti uusien markkinamahdollisuuksien hyödyntämiseksi.
Kaikki suositukset ovat joulukuussa 2024 julkaistuissa EU:n viinialan tulevaisuutta koskevissa toimintapoliittisissa suosituksissa.
- English
Viinipolitiikkaa käsittelevä korkean tason työryhmä antoi suosituksia viinintuotannon mukauttamiseksi kysyntään, häiriönsietokyvyn parantamiseksi, suuntauksiin sopeutumiseksi ja markkinamahdollisuuksien hyödyntämiseksi.
Keskeiset suositukset on muunnettu ehdotukseksi asetusten (EU) N:o 1308/2013, (EU) 2021/2115 ja (EU) N:o 251/2014 muuttamisesta tiettyjen markkinasääntöjen ja alakohtaisten tukitoimenpiteiden osalta viinialalla ja maustettujen viinituotteiden osalta.
EU:n viinimarkkinoiden uudistukset
EU:n viinialan markkinajärjestely käynnistyi hyvin avoimella tavalla ilman istutuksia koskevia rajoituksia ja hyvin harvoilla markkinasääntelyvälineillä, ja sen tavoitteena oli vastata tuotannon vuosittaisiin vaihteluihin. Myöhemmin se rajoitti istutusvapautta ja yhdisti sen käytännössä taattuun myyntiin, mikä synnytti vakavaa rakenteellista ylijäämää.
- 2013
EU:n hyväksymällä uudistuksella pyrittiin yhdenmukaistamaan, virtaviivaistamaan ja yksinkertaistamaan aiempien uudistusten yhteydessä hyväksyttyjä YMP:n säännöksiä.
- 2008
EU:n hyväksymään uudistukseen sisältyi tavoitteita kilpailukyvyn parantamisesta ja EU:n viinin maineen parantamisesta, markkinoiden hallinnointisääntöjen yksinkertaistamisesta ja EU:n viininviljelyn parhaiden perinteiden säilyttämisestä sekä EU:n sosiaalisen ja ympäristöön liittyvän roolin vahvistamisesta maaseutualueilla.
- 1999
Uudistuksella vahvistettiin tavoitetta saavuttaa parempi tasapaino tarjonnan ja kysynnän välillä, jotta tuottajat voivat saattaa tuotannon vastaamaan korkeampaa laatua vaativia markkinoita, ja parannettiin kilpailukykyä pitkällä aikavälillä – erityisesti maailmanlaajuisen kilpailun lisääntyessä kansainvälisten kauppasopimusneuvottelujen seurauksena – rahoittamalla suuri osa nykyisistä viinitarhoista.
- 1980-luku
Viinitarhoista luopumisen taloudellisia kannustimia vahvistettiin 1980-luvun lopulla tuotannon vähentämiseksi.
- 1976-78
Markkinajärjestelystä tuli hyvin interventionistinen istutuskiellon ja ylijäämän tislausvelvollisuuden myötä.
- 1962
Ensimmäinen yhteinen markkinajärjestely (YMJ)
Viinialan tukiohjelmat
Viinialan yhteisen markkinajärjestelyn vuoden 2008 uudistuksen yhteydessä käyttöön otettuihin viinialan tukiohjelmiin sisältyi alun perin 13 toimenpidettä. Vuonna 2013 toteutetulla yhteisen markkinajärjestelyn uudistuksella lopetettiin juotavaksi tarkoitetun alkoholin tislauksen, erityisen tislauksen ja tiivistetyn rypäleen puristemehun avulla tapahtuvan väkevöimisen tukeminen.
Korvauksena se otti käyttöön uutena toimenpiteenä viinialan innovaation, jonka tavoitteena on kehittää viinituotteisiin liittyviä uusia tuotteita, prosesseja ja teknologioita. Lisäksi siinä laajennetaan menekinedistämistoimia EU-maissa, jotta kuluttajille voidaan tiedottaa viinin vastuullisesta kulutuksesta sekä alkuperänimityksiä ja maantieteellisiä merkintöjä koskevista EU:n järjestelmistä.
Lisäksi siinä laajennettiin viinitilojen rakenneuudistus ja uusiin lajikkeisiin siirtyminen koskemaan viinitarhojen uudelleenistutusta silloin, kun se on tarpeen terveyteen tai kasvinterveyteen liittyvistä syistä tapahtuvan pakollisen raivauksen vuoksi.
Viiniä tuottavat EU-maat voivat tällä hetkellä tarjota tukea seuraaviin toimenpiteisiin:
- menekinedistäminen EU:n ulkopuolisissa maissa,
- tiedottaa kuluttajille vastuullisesta kulutuksesta ja EU:n laatujärjestelmistä,
- viinitilojen rakenneuudistus ja uusiin lajikkeisiin siirtyminen, mukaan lukien uudelleenistutus terveyteen tai kasvinterveyteen liittyvistä syistä,
- raakana korjaaminen,
- sijoitusrahastot,
- satovakuutus,
- investoinnit yrityksiin,
- uusien tuotteiden, prosessien ja teknologioiden kehittämiseen tähtäävä innovointi,
- sivutuotteiden tislaus.
EU:n talousarviosta myönnettävät vuotuiset määrärahat vahvistetaan EU-maittain ottaen huomioon joidenkin EU-maiden siirrot tilatukijärjestelmään.
| 2009 | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 | 2014-16 | Vuodesta 2017 alkaen | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Bulgaria | 16 | 21 | 22 | 27 | 27 | 27 | 27 |
| Tšekki | 3 | 4 | 4 | 5 | 5 | 5 | 5 |
| Saksa | 23 | 31 | 32 | 39 | 39 | 39 | 39 |
| Kreikka | 14 | 19 | 20 | 24 | 24 | 24 | 24 |
| Espanja | 214 | 284 | 279 | 358 | 353 | 210 | 210 |
| Ranska | 172 | 227 | 224 | 284 | 280 | 281 | 281 |
| Kroatia | 12 | 11 | |||||
| Italia | 238 | 298 | 294 | 341 | 337 | 337 | 337 |
| Kypros | 3 | 4 | 4 | 5 | 5 | 5 | 5 |
| Liettua | 0.03 | 0.04 | 0.05 | 0.05 | 0.05 | 0.05 | 0.05 |
| Luxemburg | 0.3 | 0.5 | 0.5 | 0.6 | 0.6 | ||
| Unkari | 17 | 23 | 24 | 29 | 29 | 29 | 29 |
| Malta | 0.2 | 0.3 | 0.3 | 0.4 | 0.4 | ||
| Itävalta | 8 | 11 | 11 | 14 | 14 | 14 | 14 |
| Portugali | 38 | 52 | 53 | 66 | 65 | 65 | 65 |
| Romania | 42 | 42 | 42 | 42 | 42 | 48 | 48 |
| Slovenia | 4 | 5 | 5 | 6 | 6 | 6 | 6 |
| Slovakia | 3 | 4 | 4 | 5 | 5 | 5 | 5 |
| Yhdistynyt | 0.2 | 0.2 | 0.2 | 0.3 | 0.3 |
Viiniköynnösten istutusluvat
Viiniköynnösten istutuslupia on sovellettu vuoden 2016 alusta. Niiden avulla EU-maat voivat hallinnoida ilmaisten, ei-siirrettävien istutuslupien järjestelmää kansallisella tasolla.
Säännöissä esitetään myös uusia istutuksia koskeva suojamekanismi: luvat rajoitetaan enintään yhteen prosenttiin EU-maan viiniköynnöksen pinnan kasvusta vuodessa siten, että maat voivat asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa soveltaa kasvurajoja kansallisella tai alueellisella tasolla tai alueilla, joilla on alkuperänimitys tai maantieteellinen merkintä tai joilla sitä ei ole.
Jos viininviljelijöiden hakemukset ylittävät EU-maan käyttöön asettaman pinta-alan, jako voidaan tehdä suhteessa ja/tai kyseisen maan valitseman yhden tai useamman ensisijaisuusperusteen mukaisesti. Edellisestä järjestelmästä jäljellä olevat istutusoikeudet voidaan muuntaa luviksi 31. joulukuuta 2022 saakka. Kyseisen päivämäärän jälkeen EU-maat voivat asettaa käyttöön lisäistutusluvina pinta-alan, joka vastaa jäljellä olevia muuntamattomia vanhoja istutusoikeuksia.
- English
Kauppasopimukset
EU:n ja EU:n ulkopuolisten maiden välisen kaupan helpottamiseksi Euroopan komissio käy kahden- ja monenvälisiä neuvotteluja Eurooppa-neuvoston kahden- ja vapaakauppasopimuksiin johtavan neuvotteluvaltuutuksen pohjalta.
Viininviejien määrä
Vuonna 2024 EU oli edelleen maailman suurin viininviejä, jonka osuus maailman kokonaisviennistä oli puolet. Viime vuosien hienoisesta laskusta huolimatta EU:n osuus maailman viinin kokonaisviennistä on edelleen keskimäärin 50 prosenttia. Seuraavina tulevat Chile (13,5 %) ja Australia (11,43 %).
Suojatut viinien nimitykset
eAmbrosia-tietokanta koostuu EU:ssa suojattujen alkuperänimitysten ja maantieteellisten merkintöjen rekisteristä sekä EU:n ulkopuolisten maiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten luetteloista, jotka on suojattu EU:ssa viinikauppaa koskevien kahdenvälisten sopimusten mukaisesti.
EU:n viinitarhoista 88 prosenttia on tarkoitettu suojatun alkuperänimityksen (SAN) ja suojatun maantieteellisen merkinnän (SMM) viinien tuotantoon.
EU:ssa viinille suojatut perinteiset merkinnät
Perinteiset merkinnät ovat ilmaisuja, joita käytetään perinteisesti antamaan kuluttajille tietoa suojatulla alkuperänimityksellä tai maantieteellisellä merkinnällä varustetun viinin tuotanto- tai vanhentamismenetelmistä, väristä, paikan tyypistä tai tietystä historiallisesta tapahtumasta. Joitakin perinteisiä merkintöjä käytetään perinteisesti osoittamaan, että viinillä on suojattu alkuperänimitys tai maantieteellinen merkintä.
EU:ssa suojattuja perinteisiä merkintöjä koskevat eritelmät ovat eAmbrosia-tietokannan perinteisiä merkintöjä koskevassa osiossa.
Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 112 ja 113 artiklassa vahvistetaan perinteisten merkintöjen käyttöä ja suojaa koskevat yleiset säännöt. Asetuksessa (EU) 2019/33 ja asetuksessa (EU) 2019/34 vahvistetaan menettelyt perinteisten merkintöjen suojaamiseksi EU:ssa.
Aiheeseen liittyvät tiedot
Maantieteelliset merkinnät ja laatujärjestelmät
Markkinoiden seuranta
Viinimarkkinoiden seurantakeskus sisältää viimeisimmän markkinaseurannan tuotannosta, varastoista, kaupasta, alueista ja kulutuksesta. Se sisältää myös tietoja EU:n ja kansallisista viinialan tukiohjelmista analysointia ja arviointia varten.
Viinin ja rypäleen puristemehun tuotanto
EU:n viinintuotanto on viime vuosina vaihdellut merkittävästi ilmastonmuutoksen vaikutusten vuoksi. Määrät ovat vaihdelleet vuosien 2020–2021 huipusta, joka oli 170 miljoonaa hehtolitraa (mHl), 143 miljoonaan hehtolitraan vuosina 2024–2025, mikä on 10,4 prosenttia vähemmän kuin edellinen viiden vuoden keskiarvo. Näistä haasteista huolimatta EU on edelleen maailman johtava viinintuottaja, jonka osuus maailmanlaajuisesta tuotannosta on yli 60 prosenttia (OIV:n tiedot: Globaali tuotanto keskimäärin vuosina 2019–2023 (255 mHl).
Valiokunnat
Alakohtaiset hallintokomiteat on korvattu yhdellä maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn hallintokomitealla.
Kansalaisvuoropuheluryhmät avustavat Euroopan komissiota ja auttavat käymään säännöllistä vuoropuhelua sidosryhmien kanssa kaikista yhteiseen maatalouspolitiikkaan, myös maaseudun kehittämiseen, ja sen täytäntöönpanoon liittyvistä kysymyksistä.
Viinipolitiikkaa käsittelevä korkean tason työryhmä perustettiin vastauksena Euroopan viinialan pyyntöihin. Se toimii foorumina, jolla käsitellään alan uusien realiteettien aiheuttamia haasteita ja tutkitaan mahdollisia ratkaisuja.
Oikeusperustat
Viinialaa säännellään lainsäädännöllä, joka koostuu perusasetuksesta, delegoiduista asetuksista, täytäntöönpanoasetuksista sekä suuntaviivoista ja oikeudellisista tulkinnoista.
Viiniluettelot ovat taulukoita, jotka sisältävät:
- viinialan toimivaltaisten viranomaisten ja viranomaisten yhteystiedot;
- tiedot viinitarhojen pinta-alasta ja rekisteri;
- tuotantoon ja merkintöihin hyväksytyt viiniköynnöslajikkeet.
Näiden luetteloiden julkaisemista edellytetään EU:n lainsäädännössä, ja ne on suunnattu sidosryhmille EU:ssa ja sen ulkopuolella.
Aiheeseen liittyvät tiedot
- English
