Hampuntuotanto EU:ssa
Hamppua viljellään kaikkialla Euroopassa. Hampun viljelyala on viime vuosina kasvanut merkittävästi EU:ssa. Vuonna 2015 se oli 19 970 hehtaaria ja vuonna 2019 jo 34 960 hehtaaria, mikä merkitsee 75 prosentin lisäystä. Samalla ajanjaksolla hampun tuotantomäärät lisääntyivät 94 120 tonnista 152 820 tonniin (62,4 prosenttia). Suurin tuottajamaa on Ranska, jonka osuus EU:n tuotannosta on yli 70 prosenttia. Sen jälkeen tulevat Alankomaat (10 prosenttia) ja Itävalta (4 prosenttia).
Hampunviljely edistää Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamista
Hampulla on monenlaisia ympäristöhyötyjä.
- Hiilen varastointi: yhden hehtaarin hamppuviljelmä sitoo 9–15 tonnia hiilidioksidia, eli saman verran kuin nuori metsä, mutta sen kasvatus kestää vain viisi kuukautta.
- Kasvitautien leviämisen estäminen: hamppu auttaa estämään tautien leviämistä, kun sitä käytetään vuoroviljelyssä. Hamppu estää myös rikkakasvien kasvua, koska se kasvaa nopeasti ja varjostaa rikkakasveja.
- Maaperän eroosion ehkäiseminen: hampun tiheä kasvusto muodostaa luonnollisen maanpeitteen, mikä vähentää veden haihtumista ja suojaa maaperää eroosiolta. Hamppukasvusto peittää maanpinnan kolmessa viikossa itämisestä.
- Biodiversiteetti: hamppu kukkii yleensä heinä-syyskuussa, jolloin muiden viljelykasvien siitepölyä on vähemmän. Hamppu tuottaa paljon siitepölyä. Se tarjoaa myös suojaa linnuille, ja hampunsiemenet ovat monien eläinten ruokaa.
- Torjunta-aineita tarvitaan vähän tai ei lainkaan: hampulla ei ole juuri luontaisia tuholaisia, joten sen viljelyssä voidaan useimmiten välttää hyönteismyrkkyjen sekä rikkakasvien ja sienitautien torjunta-aineiden käyttöä.
Lisätietoja
Euroopan vihreän kehityksen ohjelma
Hampun käyttötarkoitukset
1. Tekstiiliteollisuus (hamppukuitu)
Hamppukuitu muistuttaa monessa suhteessa pellavaa, ja tekstiiliteollisuuden kiinnostus hamppukuidun käyttöön on lisääntymässä. Euroopan komissio pitää kiertotaloutta koskevassa toimintasuunnitelmassaan tekstiilialaa yhtenä keskeisenä tekijänä vihreämpään ja kestävämpään talouteen siirtymisessä ja on kannustanut sidosryhmiä etsimään uusia materiaaleja ja uusia talousmalleja. Tätä varten komissio aikoo ehdottaa EU:lle kattavaa kestävien tekstiilien strategiaa, jolla pyritään luomaan kestävämpi, innovatiivisempi ja kiertotalouteen perustuva talousmalli.
2. Elintarvikkeet ja rehu (hampunsiemenet)
Hampunsiemenissä on paljon proteiinia, kuituja, vitamiineja, omega-3-rasvahappoja ja kivennäisaineita. Kuorittuja hampunsiemeniä käytetään elintarvikkeina ja kokonaisia siemeniä eläinten rehuna.
3. Rakentaminen (hamppukuitu)
Rakentamisessa käytetään pääasiassa kolmea hamppupohjaista tuotetta: hamppubetonia, hamppuvillaa ja hamppukuitulevyjä. Rakennusalan osuus energiankulutuksesta on 40 prosenttia ja kasvihuonekaasupäästöistä 36 prosenttia, ja 75 prosenttia tästä energiasta menee hukkaan. Tämän vuoksi alalla pyritään kehittämään rakennuskäytäntöjä ja materiaaleja, jotka ovat hiilidioksidineutraaleja tai jotka sitovat hiiltä. Hamppubetoni sitoo hiiltä, sillä materiaaliin varastoituneen hiilen määrä on suurempi kuin sen tuotannossa syntyvät päästöt ja lisäksi se varastoi hiiltä rakennuksen koko elinkaaren ajan. Rakennusalan energiatehokkuuden parantaminen on keskeisessä asemassa pyrittäessä saavuttamaan hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa asetetun tavoitteen mukaisesti. Hampulla voi olla merkittävä rooli tämän tavoitteen saavuttamisessa.
4. Paperin tuotanto (hamppukuitu)
Hamppukuidun käytöstä paperin valmistukseen on monia etuja: hampun varret kasvavat täyteen mittaansa viidessä kuukaudessa, hamppupaperin valmistukseen ei välttämättä tarvita myrkyllisiä valkaisukemikaaleja, ja hamppupaperi voidaan kierrättää 7–8 kertaa.
5. Muut käyttötarkoitukset
Hampusta saatavia tuotteita käytetään eri teollisuudenaloilla ja eri tarkoituksiin. Muovin kielteiset ympäristövaikutukset ovat saaneet valmistajat etsimään sille vaihtoehtoja. Kevyestä ja kestävästä hampusta saatavia tuotteita käytetäänkin muovin korvikkeena eri aloilla, kuten autonvalmistuksessa, rautatieteollisuudessa ja ilmailu- ja avaruusalalla.
Hampun muita käyttötarkoituksia ovat kosmetiikka (öljyt, voiteet, shampoot jne.) ja energiantuotanto (biopolttoaineet). Hamppu-uutteiden tuotanto ja markkinointi on herättänyt kiinnostusta erityisesti kannabidiolin (CBD) osalta, koska sitä voidaan käyttää kosmeettisissa valmisteissa, terveystuotteissa ja elintarvikkeissa. Näiden mahdollisten käyttötarkoitusten suhteen on kuitenkin noudatettava asiaa koskevia EU-säännöksiä. Euroopan unionin tuomioistuin totesi marraskuussa 2020, että laillisesti tuotetun CBD:n kaupan pitäminen on sallittua EU:n lainsäädännön nojalla.
Määritelmä ja säännökset
Hamppu (Cannabis sativa Linn.) on Cannabaceae-heimoon kuuluva laji. Viljeltävän hampun tetrahydrokannabinoli- eli THC-pitoisuuden on EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) säännösten mukaan oltava hyvin alhainen. Hamppua viljellään pääasiassa teolliseen käyttöön, ja EU:n kasvilajikeluetteloon on rekisteröity 75 erilaista hamppulajiketta. YMP:n säännösten mukaista hamppua ei käytetä huumausaineiden valmistukseen, koska sen THC-pitoisuus on hyvin alhainen.
Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 189 artiklan mukaisesti kaikki hampun tuonti edellyttää tällä hetkellä tuontitodistusta. Tämän lisäksi
- CN-koodiin 5302 10 kuuluvan raa’an hampun THC-pitoisuus saa olla enintään 0,3 prosenttia
- kylvettäviksi tarkoitettujen hampunsiementen mukana on oltava todisteet siitä, että asianomaisen lajikkeen THC-pitoisuus ei ylitä 0,3:a prosenttia
- hampunsiemeniä, joita ei ole tarkoitettu kylvettäviksi, saavat tuoda vain tuontimaan luvan saaneet tuojat. Niiden on esitettävä todisteet siitä, että siemenet on saatettu tilaan, jossa niitä ei voida käyttää kylvämiseen.
- EU-maat voivat myös soveltaa tiukempia sääntöjä EU:n perussopimusten ja kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti.
EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) puitteissa annettava tuki
Hampunviljelijät voivat saada EU:n yhteiseen maatalouspolitiikkaan (YMP) perustuvia pinta-alaperusteisia suoria tukia. Viljelijöiden on täytettävä suorien tukien yleiset tukikelpoisuusedellytykset sekä hamppua koskevat erityiset lisävaatimukset, joilla varmistetaan, ettei YMP-tukea myönnetä laittomille viljelmille.
- Viljeltävän hamppulajikkeen THC-pitoisuus saa olla enintään 0,3 prosenttia.
- Viljelijöiden on käytettävä EU:n viljelykasvilajien yleisessä lajikeluettelossa lueteltujen lajikkeiden varmennettuja siemeniä. Luetteloon on rekisteröity 75 erilaista hamppulajiketta.
EU-maat voivat tietyin edellytyksin myöntää hampunviljelijöille vapaaehtoista tuotantosidonnaista tukea. Tätä nykyä tällaista tukea myöntävät Ranska, Puola ja Romania.
Hampunviljelijät voivat saada tukea myös YMP:n toisessa pilarissa käytettävissä olevien maaseudun kehittämistoimenpiteiden kautta. Soveltuvilla tukimuodoilla edistetään investointeja, tietämyksen lisäämistä, yritysten perustamista, innovointia, toimitusketjun organisointia, luonnonmukaista maataloutta, ympäristönsuojelua ja ilmastotoimia.
Komiteat ja asiantuntijaryhmät
Maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn komitea kokoontuu säännöllisesti käsittelemään muun muassa markkinahintojen kehitystä, tuotantoa ja kauppaa EU:ssa ja sen ulkopuolella. Komitea myös avustaa komissiota sen hyväksyessä täytäntöönpanosäädöksiä.
Komissio käy säännöllistä vuoropuhelua sidosryhmien kanssa puuvillan, pellavan ja hampun viljelyä käsittelevässä kansalaisvuoropuheluryhmässä kaikista kuitukasveihin, myös hamppuun, liittyvistä kysymyksistä.
Oikeusperustat
Asetus (EU) 2021/2115 jäsenvaltioiden yhteisen maatalouspolitiikan nojalla laadittavien strategiasuunnitelmien (YMP:n strategiasuunnitelmat) tukea koskevista säännöistä
Asetus (EU) N:o 1308/2013 maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä
Komission delegoitu asetus (EU) N:o 639/2014 – säännökset viljelykasvilajien yleisessä lajikeluettelossa lueteltujen lajikkeiden varmennettujen siementen käyttövaatimuksesta
Komission delegoitu asetus (EU) 2016/1237 ja EU:n täytäntöönpanoasetus (EU) 2016/1239 – säännökset hampun tuontitodistuksista
Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2016/1239 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 soveltamista koskevista säännöistä tuonti- ja vientitodistusjärjestelmän osalta
Komission asetus (EU) 2022/1393 delta-9-tetrahydrokannabinolin (Δ9-THC) enimmäismääristä hampunsiemenissä ja niistä saatavissa tuotteissa
Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/1173 yhteisen maatalouspolitiikan yhdennetystä hallinto- ja valvontajärjestelmästä
Neuvoston direktiivi 2002/53/EY viljelykasvilajien yleisestä lajikeluettelosta
Neuvoston direktiivi 2002/57/EY öljy- ja kuitukasvien siementen pitämisestä kaupan
Neuvoston päätös 2003/17/EY kolmansissa maissa siemenviljelmillä tehtyjen viljelystarkastusten vastaavuudesta ja kolmansissa maissa tuotettujen siementen vastaavuudesta