Pellava

Pellavantuotanto EU:ssa

Pellavaa viljellään Euroopan unionissa siitä saatavien kuitujen ja siementen takia. Se on kestävä raaka-aineen lähde monille teollisuudenaloille, kuten tekstiili- ja elintarviketeollisuudelle sekä muille biotalouden aloille. Pellavanviljely EU:ssa keskittyy pääasiassa Länsi- ja Pohjois-Eurooppaan. Merkittävimmät tuottajamaat ovat Ranska, Belgia ja Alankomaat.

Kymmenen viime vuoden aikana pellavan viljelyala EU:ssa on kasvanut merkittävästi pääasiassa markkinaolosuhteiden vuoksi. Vuosina 2014–2024 kuitupellavan kokonaisviljelyala EU:ssa yli kaksinkertaistui 80 000 hehtaarista 182 000 hehtaariin.

Pellavan viljely ja jalostus

Viljely

Pellava kylvetään yleensä varhain keväällä, maalis-huhtikuussa. Pellava on melko nopeakasvuinen, ja se on EU:n alueella korjattavissa noin sadan päivän kuluttua kylvöstä sen mukaan, kuinka pohjoisessa ollaan. Pellava kasvaa noin metrin korkuiseksi. Lyhyen kukinnan jälkeen pellava korjataan nyhtämällä se maasta juurineen sen sijaan, että se niitettäisiin. Siten saadaan mahdollisimman pitkiä kuituja, joita tekstiilintuotannossa tarvitaan.

Liotus

Nyhdetyt pellavanvarret kootaan huolellisesti pellolle aumoiksi ja jätetään sinne useaksi viikoksi. Niitä käännellään välillä, jolloin ne alkavat maatua luonnostaan. Kuituja ja varren puisia osia koossa pitävä pektiini alkaa hajota kosteuden vaikutuksesta.

Loukutus ja lihtaus

Liotuksen jälkeen pitkät pellavakuidut voidaan erotella pellavan varsista. Liotetut pellavanvarret loukutetaan ja lihdataan, eli varsien puumaiset osat murskataan mekaanisesti, jotta kuidut saadaan eroteltua. Prosessissa kasvin kaikki osat (pitkät ja lyhyet kuidut, siemenet, päistäreet, tappurat, pöly) erotellaan ja kerätään talteen jatkojalostusta varten.

Pellavan käyttö

Pellava ja siitä valmistetut tuotteet edistävät biotaloutta, ja niitä hyödynnetään monilla teollisuudenaloilla:

Tekstiilit
Pitkistä pellavakuiduista valmistetaan pellavakangasta, joka on laadukas materiaali vaatteisiin, kodintekstiileihin ja teolliseen käyttöön. Loukutuksen ja lihtauksen jälkeen pitkät pellavakuidut häkilöidään, kehrätään langaksi ja kudotaan kankaaksi.
Elintarvikkeet
Pellavansiemenissä on runsaasti omega-3-rasvahappoja ja ravintokuitua. Niitä käytetään elintarviketeollisuudessa esimerkiksi leipien, aamiaishiutaleiden ja ravintolisien valmistukseen. Pellavansiemenistä puristettava pellavansiemenöljy on elintarvikekäyttöön soveltuva, runsaasti omega-3-rasvahappoja sisältävä öljy.
Biopohjaiset tuotteet
Lyhyistä pellavakuiduista jalostetaan muita biopohjaisia materiaaleja. Pellavakuiduilla voidaan korvata lasikuidut muovikomposiittimateriaaleissa, joita käytetään kulutushyödykkeissä ja autoteollisuudessa. Lyhyitä kuituja käytetään myös komposiittihuonekaluissa ja talojen eristeissä.
Pellavaöljy muodostaa polymeerirakenteita, joten se soveltuu puun pintakäsittelyaineeksi, öljymaalien sideaineeksi ja linoleumin tuotantoon.
Rehu
Pellavansiemenöljyn tuotantoprosessissa syntyy sivutuotteena proteiinipitoista pellavansiemenrouhetta, jota käytetään eläinten rehuksi. Kuitupellavan tuotannosta ylijääneet pellavansiemenet toimivat luontaisena valkuais- ja energialähteenä eläinten rehussa.

Pellava yhteisessä maatalouspolitiikassa

Yhteisessä maatalouspolitiikassa pellavaa kasvattaville maataloustuottajille voidaan myöntää suoria tukia. EU-maat voivat halutessaan tarjota viljelijöille lisätukea suunnittelemalla pellavanviljelyä edistäviä ekojärjestelmiä tai myöntämällä tuotantosidonnaisia tukia. Puola tarjoaa ohjelmakaudella 2023–2027 pellavanviljelijöille tällaista tuotantosidonnaista tukea.

EU-maiden on jaettava komissiolle tuotteiden hintoja ja pellavan tuotantoa koskevia markkinatietoja. Komissio käyttää näitä tietoja markkinoiden seurantaan, analysointiin ja hallintaan.

Markkinahäiriötilanteessa komissio voi panna täytäntöön pellavakuidun yksityisen varastoinnin tuen markkinoiden vakauttamiseksi ja kohtuullisen elintason varmistamiseksi maatalousyhteisölle (asetuksen (EU) 1308/2013 17 artikla).

Pellavan merkitys kestävälle maataloudelle

Vaikutukset ympäristöön: Pellavanviljely tukee hyviä, kestäviä maatalouskäytäntöjä. Se vaatii vain vähän lannoitteita eikä edellytä keinokastelua. Pellavan suositeltava viljelykierto on 6–7 vuotta. Pellava parantaa maaperän rakennetta syvälle ulottuvalla juuristollaan ja maaperää köyhdyttävän vaikutuksen vähäisyyden ansiosta. Pellavalla on pienempi kielteinen vaikutus luonnon monimuotoisuuteen kuin muilla peltokasveilla.
Yhteiskunnalliset vaikutukset: Maaseutualueilla erityisesti pellavan tuotanto ja ensijalostus luovat työpaikkoja. Pellavan kehruu ja kutominen tapahtuvat pääasiassa kolmansissa maissa, mutta pellavan jalostuskapasiteetti EU:ssa on jälleen kasvussa, mikä lisää työllistymismahdollisuuksia maaseudulla.
Taloudelliset vaikutukset: Pellavanviljely takaa osaltaan viljelijöille riittävät tulot. Lisäksi se tuottaa arvokkaita resursseja biotalouteen.

Oikeusperustat

Asetus (EU) 2021/2115 jäsenvaltioiden yhteisen maatalouspolitiikan nojalla laadittavien strategiasuunnitelmien (YMP:n strategiasuunnitelmat) tukea koskevista säännöistä.

Asetus (EU) N:o 1308/2013 maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä.

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/1185 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) N:o 1307/2013 ja (EU) N:o 1308/2013 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä komissiolle toimitettavien tietojen ja asiakirjojen tiedoksiantamisen osalta.