Ympäristöä säästävä yhteinen maatalouspolitiikka

Ympäristön kestävyys yhteisessä maatalouspolitiikassa

Yhteisellä maatalouspolitiikalla on kolme selkeää ympäristötavoitetta, ja ne näkyvät myös Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa ja Pellolta pöytään -strategiassa. Nämä tavoitteet ovat:

• ilmastonmuutoksen torjunta
• luonnonvarojen suojelu
• luonnon monimuotoisuuden lisääminen.

Kaikkia näitä tavoitteita tuetaan yhteisessä maatalouspolitiikassa luomuviljelyn edistämisen sekä torjunta-aineiden ja lannoitteiden kaltaisten tuotantopanosten vastuullisen hallinnan kautta.

Yhteisen maatalouspolitiikan ympäristötavoitteet pyritään saavuttamaan tavalla, joka on viljelijöiden, maaseutuyhteisöjen ja koko EU:n kannalta sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä.

Yhteisen maatalouspolitiikan ympäristötoimet

Vihreää maataloutta edistävät ja ympäristösääntöjen noudattamisen varmistavat toimenpiteet ovat keskeinen osa yhteistä maatalouspolitiikkaa:

• täydentäviin ehtoihin liittyvät vaatimukset kytkevät rahoitustuen ihmisten, kasvien ja eläinten terveyteen liittyvien EU:n sääntöjen noudattamiseen
• viherryttämistuella otetaan käyttöön pakollisia toimia (pysyvän nurmen, viljelykasvien monimuotoisuuden ja ekologisten alojen säilyttäminen), joilla kaikilla pyritään suojelemaan ympäristöä ja torjumaan ilmastonmuutosta
• maaseudun kehittämispolitiikalla tuetaan investointeja ja maataloustoimintaa, jotka edistävät ilmastotoimia ja luonnonvarojen kestävää hallintaa.

Yhteinen maatalouspolitiikka 2023–2027

Yhteinen maatalouspolitiikka 2023–2027 tuli voimaan 1.1.2023. Sen toimien tavoitteena on saada aikaan vihreä ja kestävä maatalousjärjestelmä EU:hun. Toteutuksessa kiinnitetään huomiota muun muassa seuraaviin:

• yksinkertaisempi, joustavampi ja kohdennetumpi lähestymistapa
• tiukennetut ympäristövaatimukset ja -normit, joita viljelijöiden on noudatettava
• laajennettu kirjo viljelijöiden käyttöön tarkoitettuja vapaaehtoisia ympäristötoimia ekojärjestelmien ja maaseudun kehittämispolitiikan kautta.

Lisätietoa

Ilmastonmuutoksen torjunta

Yhteinen maatalouspolitiikka on keskeinen väline maatalouden potentiaalin valjastamisessa ilmastonmuutoksen torjuntaan. Yhteensä noin 104 miljardia euroa (eli 25 %) vuosien 2014–2020 yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta suunnattiin ilmaston kannalta merkittäviin toimiin, joita ovat muun muassa

• kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen kannustamalla karjanhoidon ja -kasvatuksen parantamiseen sekä investoiminen lannan varastointiin ja käsittelyyn
• hiilen sitomisen ja varastoinnin lisääminen toimenpiteillä ja investoinneilla, jotka kohdistuvat maaperän suojelun ja metsien ennallistamisen kaltaisille osa-alueille
• viljelijöiden auttaminen sopeutumaan ilmastonmuutoksen mukanaan tuomiin haasteisiin sekä uusia menetelmiä ja teknologiaa koskevan neuvonnan antaminen.

Näiden toimenpiteiden ansiosta maatalouden päästöt vähenivät 21 prosenttia vuosina 1990–2017 ilman, että tuotantotasot laskivat. Yhteiseen maatalouspolitiikkaan 2023–2027 sisältyy ilmastonmuutoksen hillitsemisen entistä tehostetumpi tukeminen, millä edistetään vihreän kehityksen ohjelman ilmastonmuutostavoitetta eli kasvihuonekaasuneutraaliuden saavuttamista koko EU:ssa vuoteen 2050 mennessä.

Lisätietoa

Ilmastonmuutoksen torjunta

Luonnonvarojen suojelu

Yhteisellä maatalouspolitiikalla halutaan suojella maatalouden kannalta olennaisia luonnonvaroja ja

• turvataan maataloudessa käytettävän veden määrä ja laatu luomalla suojavyöhykkeitä vesistöjen varsille, tukemalla tehokkaampia kastelujärjestelmiä ja tehostamalla sääntöjen täytäntöönpanoa vyöhykkeillä, jotka ovat alttiita nitraattien aiheuttamalle pilaantumiselle
• asetetaan maaperän vähimmäiskasvipeitettä koskevia velvoittavia vaatimuksia ja edistetään entisestään käytänteitä, joilla rajoitetaan maaperän eroosiota ja säilytetään orgaanista ainesta
• suojellaan ilmanlaatua kannustamalla ammoniakkipäästöjen vähentämiseen, rajoittamalla jätteiden polttamista ja estämällä torjunta-aineiden ruiskuttaminen tuulisella säällä.

Yhteinen maatalouspolitiikka myös edistää maaseudun kehittämispolitiikan avulla EU:n metsästrategiaa tukemalla metsien suojelua, metsitystä sekä metsien ennallistamista ja kestävää hoitoa kaikkialla Euroopassa.

Suojelemalla maa- ja metsätalouden kannalta keskeisiä luonnonvaroja yhteinen maatalouspolitiikka myötävaikuttaa Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteeseen torjua ympäristön pilaantumista kaikkialla EU:ssa.

Lisätietoja

Luonnonvarojen suojelu

Luonnon monimuotoisuuden lisääminen

Maatalousmaan ekosysteemin suojelemiseksi yhteinen maatalouspolitiikka on kytketty EU:n luontodirektiiveihin ja sillä edistetään komission päivitetyn biodiversiteettistrategian tavoitteiden saavuttamista. Biodiversiteettistrategia on osa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa.

Yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteena on suojella luonnon monimuotoisuutta monin tavoin:

• täydentäviä ehtoja koskevat säännöt kattavat luonnonsuojeludirektiivit sekä toimenpiteitä, joiden tavoitteena on maisemapiirteiden säilyttäminen ja torjunta-aineiden käytön vähentäminen
• ekologisten alojen perustaminen viherryttämistuen avulla on johtanut maisemapiirteiden säilyttämiseen ja kesantoalojen lisääntymiseen, mikä on hyödyttänyt luonnon monimuotoisuutta helpottamalla pölytystä ja suojelemalla elinympäristöjä
• maaseudun kehittämispolitiikalla edistetään toimia, jotka säilyttävät ja lisäävät luonnon monimuotoisuutta, muun muassa tarjoamalla rahoitusta maisemapiirteiden ja ”ekologisten käytävien” perustamiseen ja säilyttämiseen sekä tukemalla luonnonarvoltaan merkittäviä viljelyjärjestelmiä ja luonnon käyttöä koskevia suunnitelmia, joilla edistetään luonnonvaraisen kasviston ja eläimistön elinalueita.

Lisätietoja

Luonnon monimuotoisuuden lisääminen
Yhteisen tutkimuskeskuksen raportti maisemapiirteiden luokittelusta ja kvantifioinnista
Yhteisen tutkimuskeskuksen raportti EU-maiden maisemapiirremääritelmistä ja -strategioista

Vähäpanoksisen maataloustuotannon edistäminen

Torjunta-aineita, lannoitteita ja antibiootteja käytetään maataloudessa laajalti kaikkialla EU:ssa. Ne auttavat tuottamaan yhteiskunnan kannalta olennaisia elintarvikkeita ja muita perusaineksia. Niiden liikakäytöllä ja epäasianmukaisella käytöllä voi kuitenkin olla kielteisiä vaikutuksia ympäristöön sekä kasvien, eläinten ja ihmisten terveyteen.

Yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteena on kannustaa näiden tuotantopanosten vähentämiseen ja vastuulliseen käyttöön

• edistämällä luomuviljelyä
• auttamalla viljelijöitä käyttämään torjunta-aineita ja lannoitteita vastuullisesti ja soveltamaan ympäristöystävällisiä hoitotekniikoita, vaihtoehtoisia menetelmiä ja uusia teknologioita
• vähentämällä antibioottien tarvetta eläinten terveyttä ja hyvinvointia edistävillä investoinneilla ja neuvonnalla.

Lisätietoja

Vähäpanoksinen maatalous

Ympäristötoimien arviointi

Euroopan komissio arvioi jatkuvasti, miten tehokkaasti yhteiselle maatalouspolitiikalle asetettujen ympäristötavoitteiden saavuttamisessa edistytään:

• yhteisen seuranta- ja arviointikehyksen puitteissa kerättyihin kattaviin indikaattoreihin sisältyy monenlaisia ympäristötietoja
• näiden lisäksi 28:lla maatalouden ympäristöindikaattorilla tarkastellaan ympäristönäkökohtien sisällyttämistä yhteiseen maatalouspolitiikkaan
• riippumattomat asiantuntijat tekevät seuranta- ja arviointikehyksen puitteissa komission puolesta ympäristön kestävyyttä koskevia arviointeja ja ulkoisia selvityksiä.

Komission keräämät tiedot sisältävät kattavasti tietoja muun muassa

• maaseutuympäristön tilasta EU:ssa ja kehityksestä ajan mittaan
• maatalouden vaikutuksesta ilmastoon, luonnonvaroihin ja luonnon monimuotoisuuteen
• yhteisen maatalouspolitiikan ympäristötoimenpiteiden täytäntöönpanosta kaikkialla EU:ssa
• ympäristötoimenpiteiden onnistumisesta niille asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa ja siitä, mitä laajempia vaikutuksia niillä on ollut asetettujen tavoitteiden lisäksi.

Yhteisen maatalouspolitiikan ympäristötoimenpiteiden arvioinnissa otetaan huomioon politiikkatoimien, maatalouskäytäntöjen muutosten ja ympäristöparannusten väliset monimutkaiset yhteydet sekä monia muita osatekijöitä, kuten sääilmiöt, markkinasuuntausten vaikutukset ja ympäristöolosuhteiden erot eri EU-maissa ja alueilla.

Osaamisen ja innovoinnin rooli

Tieto sekä tutkimus- ja innovointitoiminta luotsaavat ympäristön kannalta kestävää maataloutta EU:ssa:

• tutkimuksella ja innovoinnilla edistetään uusia ympäristöystävällisiä maataloustekniikoita ja -teknologioita
• maatilojen neuvontajärjestelmällä pidetään viljelijät ajan tasalla siitä, miten uutta tutkimusta ja teknologiaa sekä uusia menetelmiä voidaan hyödyntää ympäristöystävällisen maatalouden varmistamiseksi
• maatalouden tuottavuutta ja kestävyyttä koskeva eurooppalainen innovaatiokumppanuus (EIP-AGRI) toimii sen eteen, että syntyy innovatiivisia ajatuksia, jotka edistävät kestävää maa- ja metsätaloutta EU:ssa.
• iMAP-hankkeen tavoitteena on tuottaa tieteellistä näyttöä viljelykäytäntöjen vaikutuksista ympäristöön ja ilmastoon, jotta voidaan tukea näiden tavoitteiden täytäntöönpanoa, seurantaa ja arviointia yhteisen maatalouspolitiikan strategiasuunnitelmissa.

Lisätietoa

Maatalouden nykyaikaistaminen