- Miksi komissio ehdottaa nyt uutta YMP:tä?
- Ehdotus on osa EU:n pitkän aikavälin budjettia, jota kutsutaan myös monivuotiseksi rahoituskehykseksi. Se muodostaa unionin rahoituskapasiteetin ja yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) menojen perustan.
- Monivuotinen rahoituskehys tarjoaa vuoden 2027 jälkeiselle YMP:lle mahdollisuuden kehittyä vaikuttavammaksi, yksinkertaisemmaksi ja joustavammaksi politiikaksi, jolla voidaan vastata tuleviin sosioekonomisiin sekä ilmasto-, ympäristö- ja geopoliittisiin haasteisiin.
- Ehdotuksen perustana on maataloutta ja elintarvikkeita koskeva visio ja siinä hyödynnetään aiemmin saatuja kokemuksia. Se vastaa samalla viljelijöiden, maaseutuyhteisöjen ja koko yhteiskunnan kiireellisiin tarpeisiin.
- Mikä on EU:n viljelijöille, maaseutualueille ja EU:n maatalousalalle osoitettava talousarvio?
- Viljelijät saavat jatkossakin varmaa ja luotettavaa tulotukea korvamerkityillä määrärahoilla, joiden määrä on vähintään 300 miljardia euroa. Tulotukeen sisältyy erilaisia tukia, joilla tuetaan viljelijän tuloja tai liiketoimintaa, esimerkiksi pinta-alaperusteinen tulotuki, maatalouden ympäristötoimet, tuki pienviljelijöille ja nuorille viljelijöille sekä maatiloilla tehtävät investoinnit, kuten maatilojen nykyaikaistaminen, monipuolistaminen tai uusien käytäntöjen ja teknologioiden käyttöönotto.
- Jäsenmaat hyödyntävät myös uutta kansallista ja alueellista kumppanuutta koskevaa rahastoa, jonka määrärahat ovat yhteensä 865 miljardia euroa, rahoittaakseen jäljellä olevia YMP:n toimenpiteitä, jotka niiden on toteutettava esimerkiksi maaseutualueiden yhteyksien parantamiseksi tai maaseudun yrittäjyyden tukemiseksi Leader-ohjelman avulla.
- Komissio on kaksinkertaistanut kriisivarauksen määrän auttaakseen viljelijöitä selviytymään maatalousmarkkinoiden häiriöistä. Kriisivaraus on nyt nimeltään Unity Safety Net, sen arvo on 6,3 miljardia euroa ja se on varattu yksinomaan viljelijöille.
- Lisäksi maatalous hyötyy edelleen eurooppalaisesta tutkimuksesta Horisontti Eurooppa -puiteohjelman ja uuden kilpailukykyrahaston ansiosta. Rahastolla tuetaan maataloutta, terveyttä, biotaloutta ja bioteknologiaa koskevia ohjelmia. Tutkimuksen avulla voidaan esimerkiksi kehittää siemeniä, jotka kestävät paremmin ilmastonmuutosta, tai biotalouden innovatiivisia sovelluksia, jotka tuottavat viljelijöille lisätuloja.
- Uuteen talousarvioon sisältyy myös uusi menetelmä inflaatioon mukautumiseksi, mikä suojaa viljelijöitä paremmin hintojen ennakoimattomilta heilahteluilta.
- Mitkä ovat tärkeimmät ehdotetut muutokset?
- Vuoden 2027 jälkeisen YMP:n rakennetta yksinkertaistetaan ja virtaviivaistetaan. Kaksi nykyistä rahastoa, maataloustukirahasto ja maaseuturahasto – joista käytetään myös nimitystä ensimmäinen ja toinen pilari – yhdistetään yhdeksi johdonmukaiseksi poliittiseksi kehykseksi. Näin vältetään päällekkäisyydet, mahdollistetaan resurssien joustavampi käyttö ja varmistetaan, että kaikki toimenpiteet ovat yhteisten tavoitteiden mukaisia.
- Viljelijöiden tuesta tulee kohdennetumpaa ja oikeudenmukaisempaa. Yksinkertaistettu asteittain aleneva pinta-alatuki korvaa nykyisen monimutkaisen tukijärjestelmistä koostuvan järjestelmän. Uudistuksessa säilytetään suorat tuet, mutta siinä otetaan käyttöön toimenpiteitä, joilla asetetaan etusijalle tuki nuorille viljelijöille, pientiloille ja perhetiloille ja vähennetään samalla suurten tilojen tukea tukikaton ja tuen asteittaisen alenemisen avulla. Myös tuotantosidonnaista tulotukea lisätään siten, että enimmäismenot nousevat 13 prosentista 20 prosenttiin, ja 5 prosenttia lisää voidaan myöntää sitä eniten tarvitseville aloille ja alueille, kuten karjankasvatukseen ja herkille raja-alueille.
- Ympäristönsuojelu ja ilmastotoimet ovat edelleen keskeisessä asemassa, mutta näkökulma siirtyy määräävistä ehdoista myönteisten toimien palkitsemiseen. Nykyinen järjestelmä, joka koostuu ekojärjestelmistä ja maatalouden ympäristötoimenpiteistä, yhdistetään yhdeksi maatalouden ympäristötoimien ryhmäksi, jota jäsenmaat yhteisrahoittavat. Viljelijöitä kannustetaan ottamaan käyttöön biologista monimuotoisuutta, ilmastoa ja eläinten hyvinvointia hyödyntäviä käytäntöjä. Lisäksi uudella enintään 200 000 euron siirtymämaksulla tuetaan tiloja, jotka ovat siirtymässä kestävämpiin malleihin.
- Nuoret viljelijät saavat uudenlaista tukea. Jokaisen jäsenmaan on hyväksyttävä sukupolvenvaihdosstrategia, jolla varmistetaan, että ammattiin pääsyn rakenteellisiin, taloudellisiin ja sosiaalisiin esteisiin puututaan. Pakollinen nuorille viljelijöille tarkoitettu käynnistyspaketti helpottaa viljelijäksi ryhtymistä.
- Myös maaseutualueet ja innovointi hyötyvät. Leader-ohjelma ja kaikki muut nykyiset välineet, joilla kehitetään maaseutua, säilytetään ja niitä vahvistetaan. Innovaatio-, tutkimus- ja neuvontapalveluja laajennetaan, ja niissä on uutena painopisteenä viljelijöiden mielenterveys ja työ- ja yksityiselämän tasapaino. Tämä on ensimmäinen kerta, kun viljelijät voivat saada lomituspalveluja ja korvaavia työntekijöitä avuksi, kun he ovat sairaana, lomalla tai hoitavat perhevelvollisuuksiaan.
- Yhteistä markkinajärjestelyä koskeva asetusehdotus sisältää kohdennettuja markkinauudistuksia. Niiden tavoitteena on tukea kasviproteiinialan kasvua, suojella perinteisten lihavalmisteiden nimityksiä ja ottaa jatkossa käyttöön oikeusperusta alkuperämaan merkintöjä varten. Lisäksi EU:ssa kasvatetut tuotteet asetetaan etusijalle kouluissa, kun oppilaille jaetaan hedelmiä, vihanneksia ja maitotuotteita, mikä vahvistaa elintarviketurvaa ja paikallista maataloutta.
- Tuleva YMP on tasapainoinen ja nykyaikainen, ja sillä suojataan tuloja, palkitaan ympäristönhoidosta, tuetaan sukupolvenvaihdoksia ja vahvistetaan maaseutuyhteisöjen selviytymiskykyä kaikkialla Euroopassa.
- Säilyykö YMP:n nykyinen kahden pilarin rakenne?
- Uudella monivuotisella rahoituskehyksellä pyritään saamaan parempi vastine rahalle, lisäämään synergiaa ja yksinkertaistamaan rahoituksen saantia. Kansallisissa ja alueellisissa kumppanuussuunnitelmissa yhdistetään nykyiset EU:n rahoitusohjelmat yhdenmukaistettuun kehykseen, jonka ytimessä on YMP.
- YMP:n osalta tämä tarkoittaa siirtymistä pois kahden pilarin rakenteesta (joka koostuu maataloustukirahastosta ja maaseuturahastosta) ja näiden rahastojen yhdistämistä, jotta voidaan säilyttää yksi yhtenäinen välinekokonaisuus. Molemmista pilareista tutut YMP-välineet ovat edelleen jäsenmaiden ja viljelijöiden käytettävissä. Tämä uusi rakenne poistaa rajoitukset pilarien välisistä siirroista. Samoja tavoitteita koskeviin toimenpiteisiin ei myöskään enää liity päällekkäisyyksiä ja erilaisia rahoitusehtoja.
- Viljelijät hyötyvät jatkossakin nykyisen YMP:n toisesta pilarista, joka integroidaan yhteen ainoaan rahoitusvälineeseen. Tämä auttaa myös vähentämään hallinnollista taakkaa.
- Mitä hyötyä uudesta rahastosta on?
- Kun YMP sisällytetään kansallisiin ja alueellisiin kumppanuussuunnitelmiin, lisätään synergiaetuja ja mahdollisesti tarvittavien toimenpiteiden vaikuttavuutta ja turvataan viljelijöiden tulotuen ennustettavuus.
- Tämä mahdollistaa kattavamman ja tehokkaamman lähestymistavan viljelijöiden ja maaseutualueiden tukemiseen.
- Erityisesti nuoret viljelijät hyötyvät tästä, sillä he saavat tukea YMP:stä ja he hyötyvät myös uudistuksista ja välineistä, jotka tekevät maaseutualueista houkuttelevampia. Tämä tarkoittaa esimerkiksi yhteyksien, keskeisten palvelujen ja koulutuksen parantamista tai verotusta ja maan saatavuutta koskevia uudistuksia.
- Komissio varmistaa maakohtaisten YMP-suositusten avulla, että suunnitelmilla vastataan kansallisiin tarpeisiin, myös maatalouden ja maaseutualueiden osalta, ja pitää voimassa samalla viljelijöiden tulotukeen varatut vähintään 300 miljardin euron määrärahat, jotka tarjoavat alalle turvallisen ja vakaan perustan.
- Miten tämä vaikuttaa viljelijöihin käytännössä?
- YMP:ssä on edelleen erilliset määrärahat viljelijöiden tulotukea varten. Viljelijät pystyvät ennakoimaan määrät, jotka täydentävät heidän tulojaan, auttavat rahoittamaan maatilainvestointeja, palkitsevat ekosysteemipalveluja, tukevat riskinhallintaa, auttavat nuoria viljelijöitä tilanpidon aloittamisessa tai tarjoavat lomituspalveluja, mikä edistää kohtuullisen elintason varmistamista.
- Uudet lisärahoitus- ja synergiamahdollisuudet, jotka liittyvät maatiloilla ja niiden ulkopuolella tehtäviin investointeihin, tietämyksen jakamiseen ja innovointiin, digitaalisiin ratkaisuihin, uuteen tukeen kohti kestävämpiä maatiloja siirtymistä varten, riskinhallintaan ja rahoituksen saantiin, vahvistavat maatilojen yleistä kilpailukykyä, häiriönsietokykyä ja kestävyyttä.
- Miten viljelijöille annettava tuki kohdennetaan niille, jotka sitä eniten tarvitsevat?
- Vuoden 2027 jälkeisessä YMP:ssä ehdotetaan kohdennetumpaa lähestymistapaa pinta-alaperusteisiin tukiin, joissa otetaan huomioon tilojen ja alueiden yksilölliset taloudelliset olosuhteet.
- Ehdotuksessa otetaan käyttöön toimenpiteitä, joilla puututaan tulotuen uudelleenjakoon siten, että etusijalle asetetaan pientilat, nuoret viljelijät ja luonnonhaitta-alueilla sijaitsevat tilat. Suuremmat tilat saavat vähemmän tukea pakollisen asteittaisen alenemisen ja ylärajojen asettamisen vuoksi. Näin varmistetaan, että tuki suunnataan sitä eniten tarvitseville.
- Jäsenmaat voivat myös joustavasti suunnitella kohdennettuja tulotukijärjestelmiä, joilla vastataan erityistarpeisiin, joita viljelijöillä – kuten nuorilla viljelijöillä, naisilla, viljelykasvien ja kotieläintuotannon yhdistävillä viljelijöillä – ja alueilla on.
- Pienet tilat voivat saada kohdennettua tukea pinta-alaperusteisilla tuilla, siirtymä- tai investointikohtaisilla kertakorvauksilla tai lisäyksillä, joilla edistetään kilpailukykyistä ja häiriönsietokykyistä maatalousalaa.
- Miten YMP tukee nuoria viljelijöitä edelleen vuoden 2027 jälkeen?
- Euroopan komission uuden YMP-ehdotuksen tarkoituksena on auttaa uutta viljelijäsukupolvea juurtumaan ja menestymään. Erilaisten erityisvälineiden ja niihin liittyvien uudistusten sekä kohdennetun tuen ansiosta nuorilla viljelijöillä on paremmat valmiudet perustaa menestyksekkäitä, innovatiivisia ja kestäviä yrityksiä.
- Komissio kehottaa jäsenmaita osoittamaan tarvittavat resurssit. Tänä syksynä laadittavassa sukupolvenvaihdosstrategiassa esitetään EU-tason 6 prosentin ei-sitova tavoite, johon pyritään YMP:n erityisillä suosituksilla.
- Nuoret viljelijät saavat kohdennettua tukea, kuten pinta-alaperusteisia tukia ja käynnistyspaketin, jossa on heidän erityistarpeisiinsa räätälöityjä toimenpiteitä, jotka auttavat heitä vastaamaan kohtaamiinsa haasteisiin ja edistävät elinvoimaisempaa ja monimuotoisempaa maatalousalaa.
- YMP myös tarjoaa nuorille viljelijöille mahdollisuuden koulutukseen, mentorointiin ja muihin tukimuotoihin, kuten tietojen ja taitojen kehittämiseen ja neuvontapalveluihin, ja toimii yhdessä heidän menestymistään tukevien kansallisten uudistusten ja toimenpiteiden kanssa. Näin varmistetaan, että nuorilla viljelijöillä on menestymisen edellyttämät välineet ja asiantuntemus.
- Tukikelpoisiin investointeihin voidaan myöntää jopa 85 prosenttia EU-rahoitusta, mikä osoittaa selkeästi, että kyse on EU:n prioriteetista.
- Tavoitteena on, että maataloustoiminnan aloittaminen olisi helpompaa, houkuttelevampaa ja kannattavampaa seuraavalle sukupolvelle.
- Miten uudessa YMP-ehdotuksessa puututaan ns. ulkoisen lähentymisen ongelmaan? Mitä toimenpiteitä on toteutettu jäsenmaiden välisten hehtaarikohtaisten suorien tukien erojen vähentämiseksi?
- Nykyisen YMP:n ulkoisen lähentymisen mekanismissa varoja jaetaan uudelleen jäsenmaiden kesken suorien tukien erojen vähentämiseksi. Jäsenmaat, jotka saavat alle 90 prosenttia EU:n keskiarvosta, saavat enemmän, ja keskiarvon ylittävät jäsenmaat osallistuvat uudelleenjakoon.
- Uudessa monivuotisessa rahoituskehyksessä tätä YMP:n uudelleenjakotoimintoa ei kuitenkaan enää tarvita, koska se otetaan huomioon määritettäessä kansallisen ja alueellisen kumppanuussuunnitelman jäsenmaakohtaisia kokonaismäärärahoja. Käytännössä niille jäsenmaille, joiden suorien tukien taso hehtaaria kohden on keskimääräistä alhaisempi, myönnetään bonus.
- Lisäksi vuoden 2027 jälkeisessä YMP:ssä asetetaan asteittain alenevalle pinta-alaperusteiselle tulotuelle tietty vaihteluväli (vähimmäis-/enimmäismäärä hehtaaria kohden), mikä yhdenmukaistaa tukea jäsenmaiden välillä ja sen täytäntöönpanosta ja vaikutuksista oikeudenmukaisempia.
- Tämä lähestymistapa antaa jäsenmaille mahdollisuuden eriyttää tuet tulotarpeiden perusteella ja asettaa samalla yleisen rajan sille, kuinka paljon varoja voidaan osoittaa perustulotukea varten. Näin jäsenmaita kannustetaan kanavoimaan tukea muihin YMP:n välineisiin, kuten maatalouden ympäristö- ja ilmastotoimiin tai maatalousinvestointeihin.
- Mitä YMP:n ympäristötavoitteille tapahtuu?
- Vuoden 2027 jälkeisessä YMP:ssä tunnustetaan maatalouden keskeinen tehtävä ympäristön suojelussa ja säilyttämisessä.
- Ehdotukseen sisältyy vahvoja ympäristötavoitteiden täytäntöönpanomekanismeja, kuten kaikkia viljelijöitä koskeva vastuullista tilanhoitoa koskeva ohjelma (tulotuen saamista koskevat vaatimukset), jossa on yksinkertaistetut ja räätälöidyt kannustimet sellaisten käytäntöjen omaksumiseksi, jotka ovat hyödyllisiä ilmastotoimien, vesihuollon, maaperän terveyden, biologisen monimuotoisuuden säilyttämisen, torjunta-aineiden käytön vähentämisen sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta.
- Sen sijaan, että jäsenmaat asettaisivat yleispäteviä ehtoja, ne voivat komission suositusten perusteella suunnitella toimenpiteitä, jotka soveltuvat niiden paikalliseen ympäristöön ja olosuhteisiin. Näin varmistetaan, että yhteiset ympäristötavoitteet saavutetaan.
- Tulevan YMP:n yksinkertaistetussa kehyksessä, joka perustuu alueelliseen lähestymistapaan, keskitytään tuloksiin tarjoamalla kohdennetumpia vaatimuksia EU:n tasolla ja lisäämällä viljelijöiden kannustimia ottaa käyttöön ympäristöystävällisiä käytäntöjä. Tämän lähestymistavan ansiosta viljelijät voivat ottaa vastuun ympäristövaikutuksista ja varmistaa samalla, että YMP:n ympäristötavoitteet saavutetaan.
- Lisäksi EU:n yleisessä talousarviossa tavoitteeksi on asetettu, että ilmasto- ja ympäristömenojen osuus on vähintään 35 prosenttia. Tämä merkitsee kumppanuussuunnitelmissa 43 prosentin menotavoitetta, johon myös YMP:n toivotaan osallistuvan.
- Komissio ohjaa edelleen YMP:n ympäristötavoitteita maakohtaisten suositusten avulla hyväksymällä kansallisia kumppanuussuunnitelmia ja seuraamalla tuloksia. Näin varmistetaan, että jäsenmaat ja viljelijät noudattavat korkeita ympäristönormeja, ja mahdollistetaan samalla joustavuus ja mukautuvuus muuttuviin olosuhteisiin.
- Tuetaanko YMP:llä edelleen maaseutualueita?
- YMP:ssä tunnustetaan elinvoimaisten maaseutualueiden ja -yhteisöjen merkitys EU:n sosioekonomisen kehityksen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden kannalta.
- Kumppanuussuunnitelmien mukaan rahoitusta kanavoidaan aloitteisiin, joilla puututaan alueellisiin eroihin ja maaseutualueiden houkuttelevuuteen.
- Maaseutualueiden keskeisiin haasteisiin voidaan vastata helpommin, kun toimintapolitiikkoja koordinoidaan paremmin. Tämä tarkoittaa palvelujen saatavuuden parantamista, yhteyksien toimivuuden ja digitaalisten välineiden parantamista, innovoinnin mahdollisuuksien hyödyntämistä ja liiketoimintamahdollisuuksia. Tavoitteena on luoda vahvoja, elinvoimaisia ja paremmilla yhteyksillä varustettuja maaseutuyhteisöjä, jotka tukevat EU:n yleistä menestystä.
- YMP:llä saadaan aikaan synergiavaikutuksia muiden politiikanalojen kanssa, kun otetaan käyttöön yhdennetympiä lähestymistapoja maaseudun kehittämiseen ja hyödynnetään Leader-aloitteen kaltaisia menestyksekkäitä välineitä, joilla edistetään paikallista kehitystä ja tarjotaan monipuolisia rahoitusmahdollisuuksia ja asiantuntemusta.
- Miten innovaatiot saatetaan käytettäviksi maatalousalalla?
- Innovointi, tutkimus ja maatilojen neuvontapalvelujen saatavuus ovat edelleen keskeisessä asemassa lähestymistavassamme.
- Tiedonsaanti, innovaatioiden käyttöönotto ja digitaalisen siirtymän nopeuttaminen ovat olennaisen tärkeitä, jotta maatalousala voi menestyä.
- Tähän sisältyy maatalouden tieto- ja innovointijärjestelmien vahvistaminen sekä neuvontapalvelujen, kohdennetun koulutuksen ja digitaalisten ratkaisujen tarjoaminen.
- Ehdotuksessa säilytetään menestyksekkäät välineet, kuten innovaatiota koskevat yhteistyöhankkeet (EIP-AGRI-ohjelman puitteissa), ja tarjotaan mahdollisuuksia yksinkertaistamiseen ja synergiaan muiden EU:n välineiden kanssa.
- YMP toimii yhdessä muun EU-politiikan, kuten ammattikoulutukseen ja digitalisaatioon liittyvien aloitteiden, kanssa, jotta voidaan edistää teknologista kehitystä ja viljelijöiden sekä maataloustyöntekijöiden, erityisesti nuorten viljelijöiden, mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen ja luoda innovatiivisempi ja selviytymiskykyisempi maatalousyhteisö.
- Maatalousala voi hyötyä myös muista rahastoista, kuten Euroopan kilpailukykyrahastosta tai EU:n tutkimuksen puiteohjelmasta.
- Innovointia tuetaan eri rahoitusvaihtoehtojen yhdistelmällä. Investoinnit maatalous- ja bioteknologiayrityksiin auttavat alan kasvua. Pienet ja keskisuuret tilat saavat taloudellista tukea, jota ne tarvitsevat investoidakseen, nykyaikaistaakseen ja ottaakseen käyttöön uusia innovatiivisia menetelmiä.
- Miten ehdotuksella yksinkertaistetaan YMP:tä viljelijöiden ja jäsenmaiden kannalta?
- Ehdotuksilla pyritään virtaviivaistamaan yhteistä maatalouspolitiikkaa (YMP), jotta sen täytäntöönpano olisi helpompaa, joustavampaa ja paremmin viljelijöiden ja jäsenmaiden tarpeisiin mukautettua.
- Yksi yksinkertaisempi järjestelmä: kun yhdistetään kaksi nykyistä rahastoa (maataloustukirahasto ja maaseuturahasto), poistetaan jäykkyyttä ja mahdollistetaan joustavampi tuki viljelijöille ja maaseutualueille. Yhdistäminen myös yksinkertaistaa toimenpiteiden toteuttamista ja suunnittelua kansallisten viranomaisten kannalta.
- Alueellisen lähestymistavan ansiosta jäsenmailla on erityisesti ympäristö- ja ilmastotoimenpiteiden osalta suurempi vapaus suunnitella ja ottaa käyttöön tukivälineitä, jotka on räätälöity niiden alueellisiin ja alakohtaisiin erityistarpeisiin.
- Yksinkertaistetuilla menettelyillä helpotetaan tuen saantia. Tällaisia ovat esimerkiksi kertakorvausten käytön lisääminen, nuorten tai pienviljelijöiden kohdennettu lisätuki ja yksi asteittain aleneva pinta-alaan perustuva tuki.
- Vaatimukset on nyt sovitettu paremmin yhteen eri rahoitettavien alojen kanssa, minkä ansiosta viljelijöiden on yksinkertaisempaa saada tukea ja yhdistää se muihin toimintapolitiikkoihin, kuten energiantuotantoon, vesihuoltoon tai osaamisen kehittämiseen.
- Miten ehdotettu YMP auttaa viljelijöitä parantamaan kykyään selviytyä kriiseistä ja tulevista haasteista?
- Vuoden 2027 jälkeinen YMP tarjoaa viljelijöille vahvan suojan, joka auttaa heitä hallitsemaan riskejä ja säilyttämään vakauden ilmastonmuutoksen ja maailmanlaajuisen epävarmuuden edessä.
- Aiemmin maatalousalan varauksena tunnettua välinettä vahvistetaan nyt 6,3 miljardin euron taatulla rahastolla. Tämä uusi Unity Safety Net -turvaverkko auttaa viljelijöitä selviytymään markkinahäiriöiden vaikutuksista. Tämä määrä on korvamerkitty ja varattu ainoastaan viljelijöille.
- Ehdotetussa YMP:ssä kannustetaan myös ottamaan käyttöön riskinhallintavälineitä. Välineet keskittyvät maatilojen selviytymiskyvyn kehittämiseen kohdennetulla tuella, jolla autetaan viljelijöitä sopeutumaan, monipuolistumaan ja vähentämään altistumistaan häiriöille. Viljelijät voivat myös saada kansallisten ja alueellisten kumppanuussuunnitelmien mukaista kriisitukea luonnonkatastrofien tai äärimmäisten sääolojen aiheuttamien menetysten kattamiseksi.
- Miten komissio aikoo suojella viljelijöitä geopoliittisten ja kauppaan liittyvien kiistojen aiheuttamalta kasvavalta paineelta?
- Komissio tukee edelleen viljelijöitä, joihin kohdistuu markkinapaineita ja talouden epätasapainoa, myös silloin kun kaupan häiriöt aiheuttavat niitä.
- Ehdotuksessa esitetään uutta 6,3 miljardin euron arvoista Unity Safety Net -turvaverkkoa, joka auttaa viljelijöitä selviytymään markkinahäiriöiden vaikutuksista. Tämä käytännössä kaksinkertaistaa nykyisen maatalousalan varauksen.
- Tätä varausta voidaan käyttää suoran ja kohdennetun tuen antamiseksi viljelijöille, joihin kauppakiistat tai muut markkinahäiriöt vaikuttavat, mikä auttaa heitä pysymään kilpailukykyisinä ja häiriönsietokykyisinä näinä geopoliittisesti epävarmoina aikoina.
- Miten ehdotettu YMP vastaa maataloutta ja elintarvikkeita koskevaa visiota?
- Ehdotuksessa vahvistetaan maatalouden ja elintarvikkeiden merkitys EU:n talousarviossa ja turvataan YMP:n määrärahat, jotta varmistetaan, että eurooppalaiset viljelijät voivat menestyä ja tuottaa laadukkaita elintarvikkeita.
- Ehdotuksella saavutetaan vision tavoitteet kohdentamalla tulotuki sitä tarvitseville viljelijöille ja ottamalla käyttöön ilmasto- ja ympäristötoimia koskevia kannustimia, palkitsemalla yhteistyössä luonnon kanssa työskenteleviä viljelijöitä ja edistämällä kestäviä viljelykäytäntöjä.
- Ehdotetulla YMP:llä edistetään visiota yksinkertaistamalla sääntöjä, lisäämällä joustavuutta jäsenmaiden kannalta ja tarjoamalla laajempaa tukien valikoimaa.
- Tämä tarkoittaa sitä, että viljelijät saavat tukea, joka räätälöidään vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan ja jonka saatavuus on helpompaa.
- Miltä vuoden 2027 jälkeisen YMP:n hallinnointi vaikuttaa?
- Hallintomalli on samanlainen kuin nykyisissä YMP:n strategiasuunnitelmissa. Komissio antaa prosessin ohjaamista varten jäsenmaille suosituksia, jotka perustuvat yhteisiin tavoitteisiin ja painopistealueisiin. Tämän jälkeen jäsenmaat työstävät suunnitelmiaan, ja komissio muodostaa lopullisen yleiskuvan, jolla varmistetaan tasapuoliset toimintaedellytykset ja yhteinen osallistuminen EU:n tasolla asetettujen taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristöön liittyvien tavoitteiden saavuttamista varten.
- YMP suunnitellaan yhdessä muiden toimintapolitiikkojen kanssa. Tämän lähestymistavan ytimenä on kumppanuusperiaate, ja kansalliset kumppanuussuunnitelmat laaditaan yhteistyössä alue- ja paikallisviranomaisten sekä sidosryhmien, kuten viljelijöiden ja maaseutukumppanien, kanssa.
- Miten viljelijöitä ja muita sidosryhmiä kuultiin vuoden 2027 jälkeistä YMP:tä koskevan ehdotuksen kehittämisessä?
- Komissio käytti EU:n seuraavan talousarvion laatimisessa yhteistyöhön perustuvaa lähestymistapaa.
- Siihen osallistui sidosryhmiä, kansalaisia ja muita EU:n toimielimiä eri kanavien kautta, muun muassa julkisten kuulemisten, kansalaisvaikuttamisfoorumin ja eurooppalaisen kansalaispaneelin kautta.
- Komissio on kahden viime vuoden aikana käynyt sidosryhmien kanssa jatkuvaa vuoropuhelua, johon sisältyi muun muassa teknisiä työpajoja, strateginen vuoropuhelu EU:n maatalouden tulevaisuudesta ja visiokonferenssi, jossa yli 6 500 osallistujaa keskusteli maatalouden ja elintarvikkeiden tulevaisuudesta EU:ssa.
- Kuulemisprosessiin osallistui myös keskeisiä sidosryhmiä, kuten Euroopan maatalous- ja elintarviketoimikunta (EBAF) ja YMP:tä käsittelevä kansalaisvuoropuheluryhmä, sen varmistamiseksi, että niiden näkemykset ja asiantuntemus otetaan huomioon tulevaa YMP-ehdotusta laadittaessa.
- Mitä muutoksia yhteistä markkinajärjestelyä koskevaan asetukseen ehdotetaan?
- Kyseessä on yhteistä markkinajärjestelyä koskevan asetuksen erittäin kohdennettu uudelleentarkastelu, ja siinä ehdotetaan vain muutoksia, jotka ovat tarpeen markkinoiden erityispiirteiden huomioon ottamiseksi.
- Muutoksia ovat muun muassa tuen lisääminen tietyille aloille ja tiettyjen perinteisten lihan nimitysten suojaaminen ja myös alkuperämerkintöjen vahvistaminen.
- Valkuaiskasveja varten otetaan käyttöön uusi ala, ja nykyisiä alakohtaisia tukitoimenpiteitä virtaviivaistetaan ja kootaan yhteen vaikutusten lisäämiseksi.
- Lisäksi jäsenmaita pyydetään asettamaan etusijalle EU:n tuotanto hedelmien, vihannesten ja maidon jakelujärjestelmissä kouluissa.
- Uusilla säännöillä parannetaan myös EU:n valmiutta vastata tuleviin haasteisiin esimerkiksi luomalla elintarvikevarantoja.
- Milloin ehdotettu YMP tulisi voimaan?
- Euroopan parlamentin ja neuvoston on vielä hyväksyttävä monivuotista rahoituskehystä koskevat ehdotukset, mutta niiden odotetaan tulevan voimaan 1. tammikuuta 2028.
- Rahoituskehys on voimassa seitsemän vuotta eli 31. joulukuuta 2034 saakka.
Tiedot
- Julkaisupäivä
- 23. heinäkuuta 2025
- Laatija
- Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto
- Osasto
- Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto
- Paikka
- Bryssel
