Euroopan unioniin (EU) liittymistä valmisteleville maille suunnattuun tukivälineeseen (IPA) sisältyy maaseudun kehittämistä koskeva osa-alue (IPARD).
IPARD keskittyy erityisesti EU:hun liittymässä olevien maiden maaseutualueisiin ja maatalouselintarviketeollisuuteen. IPARD III -ohjelmat kattavat kauden 2021–2027.
Tällä IPA III -välineestä myönnettävällä maaseudun kehittämistuella edistetään myös kyseisten maiden lainsäädännön asteittaista mukauttamista EU:n yhteisen maatalouspolitiikan sääntöihin.
IPARD ja liittymistä valmisteleva tukiväline
IPA III -välineen tarkoituksena on tukea edunsaajamaita poliittisten, institutionaalisten, oikeudellisten, hallinnollisten, sosiaalisten ja taloudellisten uudistusten hyväksymisessä ja toteuttamisessa, jotta ne noudattaisivat EU:n arvoja ja mukautuisivat asteittain EU:n sääntöihin, normeihin, politiikkoihin ja käytäntöihin. Näin IPA III -välineellä edistetään kyseisten maiden vakautta, turvallisuutta ja vaurautta sekä pyritään kohti niiden EU-jäsenyyttä.
IPA III -välineen painopisteet ja tavoitteet määritellään IPA-ohjelmasuunnittelukehyksen viidessä temaattisessa ryhmässä, jotka vastaavat neuvottelulukukokonaisuuksia. Temaattiseen ryhmään 4 Kilpailukyky ja osallistava kasvu, jolla pyritään vahvistamaan taloudellista ja sosiaalista kehitystä, sisältyvät myös maatalouteen ja maaseudun kehittämiseen liittyvät kysymykset.
IPARDin avulla EU antaa edunsaajamaille konkreettista taloudellista ja teknistä apua tasapainoisen aluekehityksen saavuttamiseksi. Tämä tapahtuu kohottamalla sosiaalisia, ympäristöön liittyviä ja taloudellisia vaatimuksia maaseutualueilla, jotta voidaan
- vahvistaa maatalouselintarviketeollisuuden kilpailukykyä ja elinkelpoisuutta rakentamalla sellaista maataloutta, joka kykenee kilpailemaan markkinavoimien kanssa
- varmistaa luonnonvarojen kestävä hoito
- parantaa kykyä sietää ilmastonmuutosta.
IPARD III -tukea saavat tällä hetkellä seuraavat maat: Albania, Montenegro, Pohjois-Makedonia, Serbia ja Turkki.
Lisätietoa
IPARDin tavoitteet
Maaseudun kehittämiseen myönnettävän IPA III -tuen tavoitteena vuosina 2021–2027 on
- parantaa elintarvikealan kilpailukykyä, mukauttaa sitä asteittain EU:n normeihin (eläinlääkintä, elintarviketurvallisuus ja kasvinsuojelu) sekä parantaa maatilalla tapahtuvan tuotannon tehokkuutta ja kestävyyttä, jotta voidaan vastata paremmin turvallisia, ravitsevia ja kestäviä elintarvikkeita koskeviin yhteiskunnallisiin vaatimuksiin
- edistää yritystoiminnan kehittämistä, kasvua ja työllisyyttä maaseutualueilla, parantaa viljelijöiden asemaa arvoketjussa sekä lisätä maatalousalan houkuttelevuutta nuorten viljelijöiden näkökulmasta
- edistää ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista samoin kuin luonnonvarojen kestävää hoitoa ja ympäristönsuojelua
- edistää yhteisöjen kehittämistä ja lisätä sosiaalista pääomaa maaseutualueilla ja rakentaa nykyaikaisia julkishallintoja maatalouden ja maaseudun kehittämiseksi hyvän hallintotavan periaatteita noudattaen.
IPA III- ja IPARD III -tukivälineiden tavoitteena on auttaa edunsaajamaita aloittamaan kestäviin elintarvikejärjestelmiin siirtyminen. Tämä on yhä tärkeämpää, jotta maat voivat mukautua EU:n elintarviketurvallisuussääntöihin ja EU:n Pellolta pöytään -strategiaan. Nämä ovat keskeisiä EU:n vihreän kehityksen ohjelmassa, jonka tarkoituksena on tehdä elintarvikejärjestelmistä oikeudenmukaisia, terveyttä edistäviä ja ympäristöystävällisiä.
IPA III- ja IPARD III -välineillä edistetään myös näiden maiden elintarviketurvan varmistamista maaseutualueiden taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen avulla ja parannetaan ilmastonmuutoksen haittavaikutusten sietokykyä.
IPARD-tuki
EU:n rahoitus
EU:n rahoituksen määrä IPARD III -ohjelmille 2021–2027 on 990 miljoonaa euroa. IPARD-rahoitettuihin hankkeisiin käytetty kokonaismäärä on kuitenkin suurempi, koska myös kukin edunsaajamaa osallistuu rahoitukseen kansallisella osuudella (kansallinen julkinen rahoitus). Lisäksi monissa toimenpiteissä on edellytyksenä, että edunsaajat itse rahoittavat osan hankkeiden kustannuksista.
IPARD III:n alustavat määrärahat
IPARD III -ohjelmien EU-rahoituksen määrärahat on alustavasti jaettu Albanian, Montenegron, Pohjois-Makedonian, Serbian ja Turkin kesken seuraavasti:
| 2021 | 2022 | 2023 | 2024 | 2025 | 2026 | 2027 | Yhteensä | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Kaikki maat | 90 | 99 | 113 | 153 | 170 | 180 | 185 | 990 |
| Albania | 8 | 10 | 12 | 16 | 19 | 23 | 24 | 112 |
| Montenegro | 5 | 6 | 8 | 9 | 10 | 12 | 13 | 63 |
| Pohjois-Makedonia | 7 | 8 | 12 | 15 | 17 | 18 | 20 | 97 |
| Serbia | 20 | 25 | 31 | 43 | 54 | 57 | 58 | 288 |
| Turkki | 50 | 50 | 30 | 75 | 75 | 75 | 75 | 430 |
Lisätietoja kullekin ohjelmalle myönnetyistä kokonaismääristä onkansallisissa IPARD-ohjelmissa.
Käytettävissä olevat toimenpiteet
IPARD-edunsaajamaat kustantavat rahoituksellaan konkreettisia toimenpiteitä, jotka sisältyvät maiden IPARD III -ohjelmiin. EU:n IPARD III -ohjelmasuunnittelukehyksessä on 13 eri toimenpidettä, jotka on selitetty Euroopan komission ja kunkin IPARD-edunsaajamaan välisessä alakohtaisessa sopimuksessa.
Kukin maa valitsee ne toimenpiteet, joilla vastataan parhaiten sen maaseudun kehittämisstrategioissa ja ohjelman tarvearvioinnissa määriteltyihin erityistarpeisiin ja jotka edistävät IPA III -ohjelmasuunnittelukehyksen asiaankuuluvia painopisteitä. Tuloksia mitataan suhteessa tavoitteisiin ja indikaattoreihin.
Toimenpiteet ovat seuraavat:
auttaa maatiloja investoimaan rakennuksiin tai teknologiaan tehokkuuden, kilpailukyvyn ja kestävämmän maataloustuotannon lisäämiseksi
auttaa viljelijöitä vastaamaan yhdessä markkinoiden haasteisiin ja lisäämään neuvotteluvoimaansa tuotannossa ja tuotannon kaupan pitämisessä, myös paikallisilla markkinoilla
suunnattu hankkeisiin, joilla elintarvikkeiden jalostusyritykset saadaan täyttämään EU:n turvallisuus- ja ympäristönormit
pyrkii edistämään maatalouden hoitokäytäntöjä ja tuotantomenetelmiä, joilla parannetaan ympäristön tilaa ja luonnonvaroja sekä hillitään ja/tai sopeudutaan ilmastonmuutokseen
tukee paikallisia toimintaryhmiä, jotka edustavat monialaisia yksityisiä ja julkisia kumppaneita, kun ne toteuttavat alhaalta ylöspäin suuntautuvia paikallisia kehittämisstrategioitaan, jotka edistävät taloudellisia, sosiaalisia, kulttuurisia ja ympäristöön liittyviä parannuksia paikallisilla alueilla
kohdistuu maaseutualueiden taloudelliseen, sosiaaliseen ja alueelliseen kehitykseen kehittämällä fyysistä infrastruktuuria, joka parantaa maaseutuväestön elintasoa ja lisää maaseutualueiden yleistä houkuttelevuutta
suunnattu maaseutuyrityksille ja viljelijäperheille, jotka pyrkivät kehittämään muuta kuin maataloustoimintaa ja siten luomaan uusia työpaikkoja, monipuolistamaan tulonlähteitä ja kääntämään maaseudun väestökadon suunnan
edistää maatalous-, elintarvike- ja metsätalousalalla toimivien henkilöiden ammattitaitojen ja pätevyyden parantamista
pyrkii rakentamaan nykyaikaisia julkishallintoja maataloutta ja maaseudun kehittämistä varten tukemalla koulutusta, analyyseja, ohjelmien seurantaa ja valmiuksien kehittämistä
vahvistaa neuvontapalveluja, joilla edistetään maatilojen ja maaseudun mikroyritysten taloudellisen suorituskyvyn ja ympäristönsuojelun tason parantamista
edistää metsäekosysteemien ennallistamista, säilyttämistä ja parantamista samalla vastaten ilmastonmuutoksen aiheuttamaan haasteeseen
tukee viljelijöiden ja maatalouselintarvikeyritysten kasvua ja kehitystä luomalla suotuisat lainaehdot ja houkuttelemalla yksityistä pääomaa
pyrkii lisäämään maataloustuotannon tehokkuutta, kilpailukykyä ja kestävyyttä kannustamalla saatavilla olevien innovatiivisten ratkaisujen ja toimenpiteiden laajempaan ja nopeampaan käyttöön.
Täytäntöönpano
Jotta IPARD-rahoitus voidaan jakaa edunsaajamaille, kunkin maan on esitettävä Euroopan komissiolle hyväksyttäväksi monivuotinen ohjelma (IPARD-ohjelma), joka kattaa IPA III -välineen koko täytäntöönpanokauden. Kun ohjelmat on hyväksytty, niitä hallinnoivat kussakin edunsaajamaassa perustetut toimintarakenteet. Ne noudattavat nykyaikaisten julkishallintojen hyvää hallintotapaa koskevia normeja hallinnointi- ja valvontajärjestelmien mukaisesti.
Ohjelmien hallintoyksiköt ovat kussakin edunsaajamaassa seuraavat:
- hallintorakenne, joka koostuu kansallisen tulojen ja menojen hyväksyjän tukivirastosta ja kirjanpitoelimestä
- IPARD-hallintoviranomainen
- IPARD-virasto.
Kukin edunsaajamaa osallistuu ohjelman rahoitukseen kansallisella julkisella rahoituksella, ja EU:n rahoitusosuudella yhteisrahoitetaan edunsaajille tosiasiallisesti maksettuja julkisia menoja.
IPARD-ohjelmat toteutetaan välillisen hallinnoinnin kautta. Tämä tarkoittaa, että komissio delegoi EU:n rahoittamien ohjelmien toteuttamisen kansallisille viranomaisille. Jotta kyseiset viranomaiset saisivat oikeuden hallinnoida EU:n rahoitusta, niiden on ensin saatava komissiolta hyväksyntä rahoituksen hallinnointia varten. Komissio myöntää hyväksynnän vain, jos kansallisten viranomaisten laitokset toimittavat näyttöä kyvystään hallinnoida EU:n varoja EU:n moitteettoman varainhoidon mukaisesti varmistaen EU:n taloudellisten etujen suojaamisen.
Tällä menettelyllä varmistetaan ohjelmien toteutus ja varojen siirtäminen edunsaajille. Samalla tämä edistää kansallisten instituutioiden ja maaseudun hallinnon kehittämistä, mikä vastaa IPARD-ohjelman toista tavoitetta saattaa edunsaajamaiden hallinnon toiminta EU:n normeja ja vaatimuksia vastaaviksi.
