IPARD III:n toteutus ja laajemmat aloitteet

Jokaisen IPARD-rahoitustukea saavan maan on perustettava IPARD III -seurantakomitea.

Seurantakomitean tulee muodostua tasapuolisesti asianomaisten kansallisten viranomaisten ja elinten edustajista sekä muiden sidosryhmien edustajista, kuten talouselämän osapuolista, työmarkkinaosapuolista, ympäristöalan toimijoista sekä kansalaisyhteiskunnan edustajista.

IPARD III -seurantakomitean päätehtävät ovat seuraavat:

• ohjelman toteutuksen vaikuttavuuden, tehokkuuden, laadun, koordinoinnin ja vaatimustenmukaisuuden tarkastelu
• ohjelman edistymisen tarkastelu tavoitteiden saavuttamisen osalta.

EU:n YMP-verkosto

EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) verkosto on foorumi, jonka kautta kansalliset YMP-verkostot, organisaatiot, hallintoviranomaiset, tutkijat, yrittäjät ja ammatinharjoittajat, jotka ovat kiinnostuneita maa- ja metsätalousalasta sekä maaseutualueista, voivat vaihtaa tietämystä ja tietoa (esim. vertaisoppimisen avulla sekä jakamalla ajatuksia, tietämystä ja parhaita käytäntöjä). Verkosto tukee

• YMP:n strategiasuunnitelmien laatimista ja toteutusta
• innovointia ja tietämyksen vaihtoa, myös osana maatalouden eurooppalaista innovaatiokumppanuutta (EIP-AGRI)
• taitojen parantamista
• maatalouden tieto- ja innovointijärjestelmien (AKIS) vahvistamista
• YMP:n arviointia ja seurantaa.

IPARD tukee teknisen avun toimenpiteellä sellaisen toiminnan käynnistämistä, joka on samankaltaista kuin kansallisten maaseudun kehittämisverkostojen toiminta.

Maaseutuverkostot paikallisille Leader-aloitteille

Maaseudun kehittämisverkostoilla on merkittävä rooli IPARD-välineellä tuettavien Leader-aloitteiden edistämisessä ja toteutuksessa. Leader-ohjelma on yhdennetyn alueellisen kehityksen väline. Sen päätavoitteena on koota yhteen laaja joukko monialaisia yksityisiä ja julkisia sidosryhmiä muodostamaan paikallisia toimintaryhmiä. Nämä ryhmät laativat paikallisia kehittämisstrategioita parantaakseen yhteisöjen kehittämistä, lisätäkseen sosiaalista pääomaa sekä edistääkseen paikallisten maaseutualueiden taloudellista, sosiaalista, kulttuurista ja ympäristöön liittyvää kehitystä.

EU:n paikallisten toimintaryhmien luettelossa on kyseisten toimintaryhmien yhteystietoja ja esimerkkejä onnistuneista Leader-kehitysaloitteista EU:ssa.

IPARDin panos Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan

Edunsaajamaat ovat sitoutuneet varmistamaan maatalousalan muutoksen (vihreä ja digitaalinen siirtymä), jonka avulla minimoidaan maatalouden kielteiset ympäristö- ja ilmastovaikutukset sekä turvataan kohtuuhintaiset ja terveelliset elintarvikkeet EU:n kuluttajille ja vientimarkkinoille. IPA-välineen maaseudun kehittämisohjelmilla (IPARD) autetaan edunsaajamaita saavuttamaan nämä tavoitteet.

IPA III -lainsäädäntökehyksessä mainitaan kestävyys yhtenä sen keskeisistä periaatteista. Tämä otetaan huomioon myös maaseudun kehittämistä koskevan IPA-tuen tavoitteissa, joihin lukeutuvat

• tarve parantaa maatilalla tapahtuvan tuotannon kestävyyttä, jotta voidaan vastata paremmin turvallisia, ravitsevia ja kestäviä elintarvikkeita koskeviin yhteiskunnallisiin vaatimuksiin
• ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen, luonnonvarojen kestävyysperiaatteiden mukaisen hoidon ja ympäristönsuojelun edistäminen.

IPARD III -kehykseen sisältyy useita toimenpiteitä, joilla voidaan vastata näihin tavoitteisiin sekä vihreän kehityksen ohjelmassa ja Länsi-Balkanin vihreässä toimintaohjelmassa asetettuihin yleisiin päämääriin ja tavoitteisiin.

IPARD III -toimenpiteistä kaksi keskittyy täysin ympäristönsuojeluun ja ympäristön tilan parantamiseen sekä ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen:

• maatalouden ympäristö- ja ilmastopalveluja ja luonnonmukaista viljelyä koskeva toimenpide
• metsien perustamista ja suojelua koskeva toimenpide.

Näiden toimenpiteiden puitteissa edunsaajat toteuttavat toimia, jotka menevät lakisääteisiä velvoitteita pidemmälle ja tuottavat näin lisäarvoa ympäristölle ja ilmastolle.

IPARD III -investointitoimenpiteet tarjoavat merkittäviä mahdollisuuksia edistää vihreää siirtymää. Näiden toimenpiteiden puitteissa voidaan myöntää tukea aineellisiin investointeihin, jotka

• noudattavat EU:n normeja (ympäristö, eläinten hyvinvointi, elintarviketurvallisuus)
• parantavat maatilojen ympäristötehokkuutta
• tarjoavat infrastruktuurin jätehuollon parantamiseksi ja maaseutualueiden kehittämiseksi
• panostavat uusiutuvaan energiaan ja kiertotalouteen.

Vihreän kehityksen ohjelma ja sitä täydentävä Länsi-Balkanin vihreä toimintaohjelma havainnollistavat, että maatalousalan pitkän aikavälin kestävyys ja kilpailukyky ovat riippuvaisia siitä, että ala ottaa asianmukaisesti huomioon ympäristö- ja ilmastonäkökohdat, joita ovat mm. maan tiivistyminen, eroosio, orgaanisen aineksen pitoisuus, ravinnevuoto, kemiallisten tuotantopanosten käyttö sekä maanviljelyn vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen ja maisemaan.