Maatalouselintarvikkeiden kauppa Euroopan naapuruuspolitiikan itäisten maiden kanssa
Euroopan naapuruuspolitiikka (ENP) ohjaa EU:n suhteita sen 16:n lähimmän itäisen ja eteläisen naapurimaan kanssa.
ENP-maat on ryhmitelty itäisiin ja eteläisiin alueisiin. Idässä ovat Armenia, Azerbaidžan, Georgia, Moldova, Ukraina ja Valko-Venäjä. Venäjä osallistuu ENP:n puitteissa toteutettavaan yhteistyöhön, mutta se ei itsessään kuulu ENP:hen.
Kaiken kaikkiaan EU on näiden maiden suhteen nettoviejän asemassa (Ukrainaa ja Moldovaa lukuun ottamatta) ja vie niihin monenlaisia tuotteita (lemmikkieläinten ruokaa, alkoholijuomia, juustoa, öljysiemeniä, sokeria jne.). Näistä maista EU tuo etupäässä viljoja ja kasviöljyjä (Ukraina ja Moldova), hedelmiä (Moldova, Georgia, Azerbaidžan) ja alkoholijuomia (Armenia).
Sopimukset itäisten ENP-maiden kanssa
Itäisiin ENP-maihin sovelletaan joko assosiaatiosopimuksia tai kumppanuus- ja yhteistyösopimuksia.
Assosiaatiosopimukset
Georgiaan, Moldovaan ja Ukrainaan sovelletaan assosiaatiosopimuksia. Assosiaatiosopimuksiin sisältyy kauppaa koskeva ulottuvuus, ja ne luovat puitteet sille, että näiden kuuden maan normit lähentyvät entisestään EU:n normeja. Tämä koskee etenkin Ukrainaa useiden terveys- ja kasvinsuojelutoimia ja YMP:tä koskevien säädösten osalta.
Assosiaatiosopimukset, mukaan lukien pitkälle menevät ja laaja-alaiset vapaakauppa-alueet, allekirjoitettiin Georgian, Moldovan ja Ukrainan kanssa 27.6.2014, ja ne ovat nyt voimassa. Nämä kolme sopimusta sisältävät maantieteellisten merkintöjen korkeatasoisen suojaamisen, joten kaikki EU:n maantieteelliset merkinnät on suojattu näissä maissa.
Kumppanuus- ja yhteistyösopimukset
Armeniaan ja Azerbaidžaniin sovelletaan kumppanuus- ja yhteistyösopimuksia. EU ei ole ratifioinut Valko-Venäjän kanssa vuonna 1995 tehtyä kumppanuus- ja yhteistyösopimusta, koska Valko-Venäjä ei ole sitoutunut demokratiaan eikä poliittisiin oikeuksiin ja kansalaisoikeuksiin.
Maat
Armenia
Kahdenvälisiä suhteita säännellään kokonaisvaltaisella ja tehostetulla kumppanuussopimuksella, jota on sovellettu väliaikaisesti kesäkuusta 2018. Sopimus ei oikeuta etuuskohteluun (eli ei tariffimyönnytyksiä), mutta molemmat osapuolet varmistavat alueellaan kaikkien suojattujen maantieteellisten merkintöjen tunnustamisen ja suojaamisen.
EU allekirjoitti Armenian kanssa 24.11.2017 kokonaisvaltaisen ja tehostetun kumppanuussopimuksen ilman markkinoillepääsyä koskevaa ulottuvuutta. Sopimuksessa määrätään kuitenkin maantieteellisten merkintöjen vastavuoroisesta suojaamisesta ja siitä, että Armenia luopuu asteittain tuotemerkeistä ”Cognac” ja ”Champagne”, mikä tuottaa Armenialle haasteita.
EU on maatalouselintarvikkeiden nettoviejä Armeniaan. EU vie Armeniaan pääasiassa lemmikkieläinten ruokaa, makeistuotteita ja eläviä kasveja. Armenian ylivoimaisesti tärkeimpiä EU:hun vietäviä maatalouselintarvikkeita ovat väkevät alkoholijuomat (brandy) – yli puolet kokonaisviennistä – sekä viini, sikarit ja savukkeet.
Lisätietoa
Kumppanuus- ja yhteistyösopimus
EU:n ja Armenian välinen kauppa
Azerbaidžan
EU:n ja Azerbaidžan kauppasuhteet perustuvat kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen, joka on ollut voimassa vuodesta 1999. EU ja Azerbaidžan aloittivat vuonna 2017 uutta kokonaisvaltaista sopimusta koskevat neuvottelut, jotka ovat edenneet pitkälle. Sopimukseen sisällytetään maantieteellisiä merkintöjä koskeva luku, jossa määrätään molempien osapuolten maantieteellisten merkintöjen vastavuoroisesta tunnustamisesta ja suojaamisesta.
EU aloitti vuonna 2017 Azerbaidžanin kanssa neuvottelut tarkistetusta kumppanuus- ja yhteistyösopimuksesta (nykyinen sopimus on vuodelta 1999), joka ei sisällä markkinoillepääsyä koskevaa ulottuvuutta. Sen sijaan siihen kuuluu maantieteellisiä merkintöjä koskeva luku.
EU on maatalouselintarvikkeiden nettoviejä Azerbaidžaniin. Azerbaidžan vie lähes yksinomaan pähkinöitä (yli 90 prosenttia viennistä), ja EU vie Azerbaidžaniin pääasiassa elintarvikevalmisteita, juustoa ja väkeviä alkoholijuomia.
Lisätietoa
Kumppanuus- ja yhteistyösopimus
EU:n ja Azerbaidžanin välinen kauppa
Valko-Venäjä
Kahdenvälisistä kauppa- ja taloussuhteista ei ole tehty uutta sopimusta, vaan ne kuuluvat edelleen Euroopan yhteisön ja Neuvostoliiton välillä vuonna 1989 tehdyn ja Valko-Venäjän sittemmin vahvistaman kauppa- ja yhteistyösopimuksen piiriin. Lisäksi on kaksi kertaa vuodessa järjestettävä EU:n ja Valko-Venäjän koordinointiryhmän kokous ja EU:n ja Valko-Venäjän kauppaa koskeva vuoropuhelu.
EU on maatalouselintarvikkeiden nettoviejä Valko-Venäjälle. EU:n pääasialliset vientituotteet ovat hedelmät ja vihannekset, elävät kasvit ja lemmikkieläinten ruoka. Valko-Venäjältä tuotavat maatalouselintarvikkeet koostuvat pääasiassa kasviöljyistä sekä kasviksista (sienet) ja hedelmistä (marjat).
Lisätietoa
EU:n ja Valko-Venäjän välinen kauppa
Georgia
Maataloustuotteita koskevia EU:n ja Georgian kahdenvälisiä suhteita säännellään assosiaatiosopimuksella, mukaan lukien pitkälle menevä ja laaja-alainen vapaakauppa-alue. Sopimus allekirjoitettiin 27.6.2014, ja se on ollut kaikilta osin voimassa 1.7.2016 alkaen. Sopimuksessa määrätään EU:n maatalouselintarvikkeiden täysin esteettömästä pääsystä Georgian markkinoille ja päinvastoin, valkosipulia lukuun ottamatta.
EU on maatalouselintarvikkeiden nettoviejä Georgiaan. EU:n tärkeimmät vientituotteet ovat väkevät alkoholijuomat, sokeri ja elintarvikevalmisteet. EU tuo Georgiasta pääasiassa väkeviä alkoholijuomia, hasselpähkinöitä ja viiniä.
Sopimuksen mukaisesti molemmat osapuolet varmistavat alueellaan kaikkien suojattujen maantieteellisten merkintöjen tunnustamisen ja suojaamisen.
Lisätietoa
EU:n ja Georgian välinen kauppa
Moldova
Maataloustuotteita koskevia EU:n ja Moldovan kahdenvälisiä suhteita säännellään assosiaatiosopimuksella, mukaan lukien pitkälle menevä ja laaja-alainen vapaakauppa-alue. Sopimus allekirjoitettiin 27.6.2014, ja se on ollut kaikilta osin voimassa 1.7.2016 alkaen. Moldova on vapauttanut markkinoille pääsyn sopimuksen voimaantulon myötä, mutta joitakin tulleja on vielä poistettava asteittain siirtymäkauden aikana. Kaikkein herkimmille tuotteille (sianliha, siipikarja, maitotuotteet, jalostetut lihatuotteet, sokeri ja makeutusaineet) on myönnetty tiettyjä tariffikiintiöitä. Toisaalta EU myönsi markkinoille pääsyn Moldovan maataloustuotteille sopimuksen voimaantulopäivästä, lukuun ottamatta 6:tta hedelmä- ja vihannestuotetta (valkosipuli, tomaatit, syötäväksi tarkoitetut viinirypäleet, tuoreet omenat, tuoreet luumut ja viinirypälemehu), jotka kuuluvat tulohinnoista (sekä arvo- että paljoustulliosuuden osalta) vapautettuihin tuotteisiin. Muut tulohintajärjestelmän piiriin kuuluvat hedelmät ja vihannekset on vapautettu arvotulliosuudesta.
Moldova on maataloustuotteiden nettoviejä EU:hun, ja sen tärkeimpiä vientituoteryhmiä ovat öljysiemenet, viljat ja kasviöljyt. EU:n tärkeimpiä Moldovaan viemiä tuotteita ovat öljysiemenet, lemmikkieläinten ruoka ja sianliha.
Sopimuksen mukaisesti molemmat osapuolet varmistavat alueellaan kaikkien suojattujen maantieteellisten merkintöjen tunnustamisen ja suojaamisen.
Lisätietoa
EU:n ja Moldovan välinen kauppa
Ukraina
EU:n ja Ukrainan kahdenvälistä maataloustuotteiden kauppaa säännellään assosiaatiosopimuksella, joka tuli voimaan 1.9.2017 (sen poliittisia ja yhteistyötä koskevia määräyksiä on sovellettu väliaikaisesti marraskuusta 2014). Assosiaatiosopimukseen sisältyy pitkälle menevä ja laaja-alainen vapaakauppa-alue eli sopimuksen taloutta koskeva osa. Sopimus allekirjoitettiin 27.6.2014, ja se on ollut kaikilta osin voimassa 1.7.2016 alkaen. Ukrainan kanssa tehty assosiaatiosopimus menee pidemmälle kuin muut perinteiset vapaakauppasopimukset, sillä sen tavoitteena on paitsi markkinoiden avaaminen myös kilpailukykykysymysten ratkaiseminen. Lisäksi siinä luetellaan toimet EU:n normien täyttämiseksi ja kaupankäynnin mahdollistamiseksi EU:n markkinoilla. Pitkälle menevä ja laaja-alainen vapaakauppa-alue on sopimus, jonka mukaisesti Ukraina sitoutuu mukautumaan asiaa koskevaan EU:n säännöstöön kaikissa luvuissa, muun muassa terveys- ja kasvinsuojeluvaatimuksien ja eläinten hyvinvoinnin osalta.
Ukraina on EU:n neljänneksi suurin maatalous- ja elintarviketuonnin alkuperämaa ja viidenneksitoista suurin vientimarkkina (2019). EU vie Ukrainaan pääasiassa sikareita ja savukkeita, öljysiemeniä ja lemmikkieläinten ruokaa. Tärkeimpiä Ukrainasta tuotavia tuoteryhmiä ovat viljat (pääasiassa maissi), kasviöljyt ja öljysiemenet. Ukraina on EU:hun eniten maissia tuova maa.
Lisätietoa
EU:n ja Ukrainan välinen kauppa
Venäjä
EU:n ja Venäjän suhteita säännellään vuonna 1994 tehdyllä kumppanuus- ja yhteistyösopimuksella, joka tuli voimaan vuonna 1997. Vuonna 2009 käynnistetyt neuvottelut kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen uudistamisesta (niin sanottu ”uusi sopimus”) ovat tällä hetkellä pysähdyksissä poliittisista syistä.
Venäjä otti 7.8.2014 käyttöön useiden EU:n maataloustuotteiden tuontikiellon vastatoimena pakotteille, jotka EU asetti Krimin laittoman Venäjään liittämisen johdosta. Kielto on edelleen voimassa. Venäjä on kuitenkin edelleen EU:n maatalouselintarvikeviennin seitsemänneksi suurin markkina-alue (2019). Vienti koostuu lähinnä viinistä ja väkevistä alkoholijuomista sekä lemmikkieläinten ruoasta. EU tuo Venäjältä lähinnä öljykakkuja ja -siemeniä sekä kasviöljyjä.
Lisätietoa
EU:n ja Venäjän välinen kauppa
