Hedelmät ja vihannekset

Hedelmät ja vihannekset EU:ssa

Tuoretuotanto oli vuonna 2024 edelleen keskeinen ala Euroopan maataloudessa, ja sen osuus EU:n maataloustuotannon kokonaismäärästä oli 13,4 prosenttia eli 72,2 miljardia euroa. EU tuotti 63,8 miljoonaa tonnia vihanneksia, mukaan lukien palkokasveja, ja 40,8 miljoonaa tonnia hedelmiä ja pähkinöitä. 

EU on yksi maailman johtavista hedelmien ja vihannesten tuottajista. Se toimittaa tuotteita sekä tuoreille että jalostetuille markkinoille ja varmistaa, että laadukkaat tuotteet saavuttavat kuluttajat kaikkialla EU:ssa ja sen ulkopuolella. 
 

Alakohtaiset organisaatiot

Hedelmien ja vihannesten tuotanto on erittäin hajanaista, sillä Eurostatin mukaan hedelmätarhojen keskimääräinen koko oli 2,5 hehtaaria vuonna 2022 ja vihannestilojen 2,7 hehtaaria.

Samaan aikaan hedelmät ja vihannekset ovat erittäin helposti pilaantuvia. Tämä asettaa tuottajat pysyvästi heikkoon neuvotteluasemaan toimitusketjussa. Tuottajaorganisaatiot perustettiin näin ollen hedelmä- ja vihannesalan toimintapoliittiseksi välineeksi, ja ne ovat olleet EU:n hedelmä- ja vihannespolitiikan ytimessä siitä lähtien, kun se otettiin käyttöön 1970-luvun alussa.

Tuottajaorganisaatioiden rooli viljelijöiden markkina-aseman vahvistamisessa

Tuottajaorganisaatiot perustetaan tuottajien aloitteesta vapaaehtoisesti, ja myös tuottajat valvovat niitä. Niiden tavoitteena on

• tarjonnan keskittäminen,
• saattaa markkinoille jäsentensä tuotteita,
• vahvistaa hedelmä- ja vihannestuottajien neuvotteluvoimaa ja
• edistää lisäarvon oikeudenmukaisempaa jakautumista toimitusketjussa.

Jotta organisaatio voidaan hyväksyä hedelmä- ja vihannesalan tuottajaorganisaatioksi, sen on täytettävä tietyt vaatimukset ja noudatettava kansallisia oikeudellisia ja hallinnollisia rakenteita (komission delegoitu asetus (EU) 2017/891), joihin kuuluvat

• jäsenten vähimmäismäärän määrittäminen,
• noudattaa jäsenyyden vähimmäiskestoa,
• sillä on käytössään tarvittavat rakenteet niiden toiminnan varmistamiseksi ja erilaisten palvelujen tarjoamiseksi jäsenilleen, ja
• päättää soveltamisalaan kuuluvista tuotteista.

Hyväksytyt tuottajaorganisaatiot voivat suunnitella tuotantoa, optimoida tuotantokustannuksia, saattaa markkinoille maataloustuotteita ja neuvotella maataloustuotteiden toimitussopimuksia jäsentensä puolesta koko tuotannon tai sen osan osalta. Ne voivat olla mukana sekä tuoreilla että jalostetuilla aloilla.

Organisaatioiden määrä vaihtelee EU-maiden välillä. Joissakin maissa on monia hyväksyttyjä tuottajaorganisaatioita, kun taas toisissa niitä on vain vähän tai ei lainkaan. Eroja on myös tuottajaorganisaatioiden kautta kaupan pidettävien hedelmien ja vihannesten tuotannon osuudessa.

Tuottajaorganisaatioiden liitot

Tuottajaorganisaatiot voivat liittyä yhteen tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymäksi. EU-maat voivat pyynnöstä hyväksyä tietyn alan tuottajaorganisaatioiden liittoja.

Ylikansallisella tuottajaorganisaatioiden liitolla tarkoitetaan tuottajaorganisaatioiden liittoa, jossa vähintään yksi assosioituneista organisaatioista sijaitsee muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, jossa liiton päätoimipaikka sijaitsee.

Toimialakohtaiset organisaatiot

Toimialakohtainen organisaatio kokoaa yhteen tuotantoon ja vähintään yhteen toimitusketjun vaiheeseen liittyvän taloudellisen toiminnan edustajia yhdellä tai useammalla alalla. Toimialakohtaisilla organisaatioilla voi olla tärkeä rooli toimitusketjun toimijoiden välisen vuoropuhelun mahdollistamisessa sekä parhaiden käytäntöjen ja markkinoiden avoimuuden edistämisessä.

Toimialakohtaisten organisaatioiden hyväksymistä suositaan myös silloin, kun hedelmä- ja vihannesalan eri ammattiryhmien edustajat osoittautuvat riittäviksi ja toteuttavat käytännön toimia järjestelmän tavoitteiden edistämiseksi.

Aiheeseen liittyvät linkit

Hedelmä- ja vihannesalan raportit
Tuottajaorganisaatiot ja toimialakohtaiset organisaatiot

Hedelmät ja vihannekset YMP:ssä

YMP:n strategiasuunnitelmat

EU-maiden YMP:n strategiasuunnitelmissa esitetään strateginen lähestymistapa ja tuen kohdentaminen hyväksytyille tuottajaorganisaatioille.

 Hedelmä- ja vihannestuottajien käytettävissä on huomattava määrä erilaisia tukitoimia, joilla edistetään heidän taloudellisen elinkelpoisuutensa ja kilpailukykynsä kehittämistä ympäristöön ja sosiaaliseen kestävyyteen liittyvien tavoitteiden mukaisesti.

EU-maat voivat YMP:n strategiasuunnitelmissaan tukea alaa pääasiassa hedelmä- ja vihannesalan alakohtaisilla tukitoimilla. Hyväksytyt tuottajaorganisaatiot panevat nämä alakohtaiset tukitoimet täytäntöön toimenpideohjelmiensa kautta, jotka

• annetaan tuottajille mahdollisuus pohtia yhdessä oikeaa yhteistä liiketoimintastrategiaa;
• varmistamaan, että ne eivät ainoastaan sovellu heidän tarpeisiinsa vaan myös tukevat toimia, joilla autetaan sopeutumaan ilmastonmuutokseen, ja ottamaan käyttöön järjestelmiä ilmastoriskien hallinnan ja ehkäisemisen parantamiseksi;
• auttaa tuottajaorganisaatioita ottamaan käyttöön lähestymistapoja, joilla parannetaan laatua, vähennetään kustannuksia ja täytetään kuluttajien kestävyysvaatimukset.

Toimintaohjelmansa täytäntöönpanemiseksi tuottajaorganisaatioiden olisi saavutettava kaupan pidetyn tuotannon vähimmäisarvo, jonka EU:n jäsenmaa on vahvistanut. Näin varmistetaan, että saatu tuki on tehokasta. Toimenpideohjelman täytäntöönpano rahoitetaan toimintarahastosta tuottajajäsenten tai tuottajaorganisaation itsensä rahoitusosuuksien keräämiseksi ja EU:n taloudellisen tuen saamiseksi.

YMP:n strategiasuunnitelmien interventioluettelo

Lisäksi hedelmä- ja vihannestuottajat voivat hyötyä erilaisista YMP:n strategiasuunnitelmien tukitoimista. EU-maat voivat suunnitella esimerkiksi seuraavia toimia:

• ekojärjestelmät,
• tuotantosidonnainen tulotuki,
• maaseudun kehittämisen tukitoimet.

Näiden interventioiden kautta hedelmien ja vihannesten tuottajat voivat saada tukea raesateen suojeluun, kastelujärjestelmiin, riskinhallintaan ja tietämyksen siirtoon tehtäviin investointeihin. YMP:n tukitoimien luettelossa luetellaan toimet, joita EU-maat voivat toteuttaa osana YMP:n strategiasuunnitelmiaan.

Hedelmien ja vihannesten menekinedistäminen

Koulujakelujärjestelmä

Kannustaakseen koululaisia hedelmien ja vihannesten kulutukseen EU tukee hedelmien ja vihannesten toimittamista oppilaitoksiin.

Aiheeseen liittyvät linkit

Kouluhedelmä-, kouluvihannes- ja koulumaitojärjestelmä

Kestävyys ja ilmastonmuutos

Hedelmien ja vihannesten tuottajat ovat ensimmäisiä, jotka näkevät ilmastonmuutoksen vaikutukset, vaikka he ovat lisänneet ponnistelujaan sopeutua siihen. Hedelmien ja vihannesten tuottajat voivat esimerkiksi

• parantaa monivuotisten viljelykasvien hoitoa poistamisen ja hiilen sitomisen maksimoimiseksi, esimerkiksi puiden välisten rivien peittämiseksi, kasvien suojaavien puiden käyttämiseksi pellon rajoilla jne.;
• toteutettava maatiloilla energialaitteisto, joka on yhteensopiva hedelmätarhojen kanssa, kuten puiden yläpuolella oleva aurinkopaneeli;
• parantaa energiatehokkuutta sadonkorjuun jälkeisissä prosesseissa (varastojen nykyaikaistaminen, eristämisen parantaminen jne.) ja jätehuollossa;
• parannetaan kasvihuoneita energiatehokkaammilla salamoilla ja lämmityksellä/jäähdytyksellä jne.;
• parantaa maaperänhoitokäytäntöjä hiilen suojelemiseksi maaperässä muun muassa siten, että maanmuokkauksen on tapahduttava maanmuokkauksen ulkopuolella).

Kunkin hedelmä- ja vihannesalan tuottajaorganisaation on varmistettava, että vähintään 15 prosenttia sen toimintaohjelman kokonaismenoista osoitetaan maatalouden ympäristö- ja ilmastotavoitteisiin.

Aiheeseen liittyvät linkit

Ehdollisuus
Hedelmät ja vihannekset: maakohtaiset tiedostot

Markkinoiden seuranta

Euroopan komissio on perustanut markkinoiden seurantakeskuksia, jotka koostuvat eri EU-maiden alan asiantuntijoista. Markkinoiden seurantakeskukset tarjoavat mahdollisuuden vaihtaa uusimpia tietoja markkinatilanteesta, jakaa tietämystä ja käsitellä erilaisia alaan liittyviä aiheita.

Hedelmä- ja vihannesalalla pidetään säännöllisesti seuraavia markkinoiden seurantakeskuksia:

• pip-hedelmät,
• sitrushedelmät,
• tomaatit,
• kivihedelmät.

Komissio seuraa myös hedelmien ja vihannesten hintoja koko toimitusketjussa maatilaportista pakkausasemalta vähittäisostoihin ja -myyntiin, mikä lisää arvoketjun arvonsiirron avoimuutta.

Maatalouselintarvikkeita koskevassa tietoportaalissa esitetään omenoiden, appelsiinien, persikoiden ja nektariinien, tomaattien, banaanien ja perunoiden hinnat toimitusketjun eri vaiheissa.

Kaupan pitämisen vaatimukset ja vaatimustenmukaisuuden tarkastukset

Kaupan pitämisen vaatimukset

Kaupan pitämisen vaatimuksilla varmistetaan, että tuoreina kuluttajille myytäviksi tarkoitettuja hedelmä- ja vihannestuotteita voidaan pitää kaupan ainoastaan, jos ne ovat laadultaan virheettömiä, aitoja ja myyntikelpoisia ja jos alkuperämaa on ilmoitettu.

Kaupan pitämisen vaatimusten noudattamista edellytetään kaikissa tuoreiden hedelmien ja vihannesten kaupan pitämisen vaiheissa, myös tuonnissa, viennissä ja vähittäismyynnissä, lukuun ottamatta harvoja poikkeuksia ja vapautuksia (tuottajien suorat toimitukset, paikalliset markkinat, lahjoitus, jalostukseen tarkoitettu), sellaisina kuin ne on määritelty komission delegoidussa asetuksessa (EU) 2023/2429.

Seuraaviin hedelmiin ja vihanneksiin sovelletaan 11:tä kaupan pitämisen erityisvaatimusta:

• omenat,
• sitrushedelmät,
• kiivit,
• salaatit, kähärä- ja lehtiendiivit,
• persikat ja nektariinit,
• päärynät,
• mansikat,
• paprikat,
• syötäväksi tarkoitetut viinirypäleet,
• tomaatit,
• banaanit.

UNECE on laatinut yli 60 erityistä kaupan pitämisen vaatimusta tuoreille hedelmille ja vihanneksille.

Yksittäisiä tuotteita koskevien EU:n kaupan pitämisen erityisvaatimusten on oltava asiaa koskevien UNECE:n vaatimusten mukaisia komission delegoidun asetuksen (EU) 2023/2429 5 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti, ja niitä päivitetään säännöllisesti tätä varten.

Vaatimustenmukaisuustarkastukset

Jokaisen EU-maan on perustettava tietokanta toimijoista, jotka pitävät kaupan tuoreita hedelmiä ja vihanneksia, joihin sovelletaan komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2023/2430 määriteltyjä kaupan pitämisen vaatimuksia.

Kansallisten viranomaisten on varmistettava, että tarkastukset tehdään valikoivasti, riskianalyysin perusteella ja riittävän usein, jotta varmistetaan hedelmien ja vihannesten kaupan pitämistä koskevien vaatimusten ja muiden lakisääteisten vaatimusten noudattaminen.

Riskianalyysin on perustuttava elinkeinonharjoittajan tietokantaan tallennettuihin tietoihin. Kansallisten viranomaisten on vahvistettava etukäteen, mitä perusteita ne käyttävät määrittäessään tuote-erän vaatimustenvastaisuuden riskiä.

Riskianalyysin perusteella viranomaiset voivat päättää olla tarkastamatta valikoivasti tuotteita, jotka eivät kuulu tietyn kaupan pitämisen vaatimuksen piiriin (eli jotka kuuluvat yleisen vaatimuksen tai UNECE:n vaatimuksen piiriin). Jokaisen EU-maan on ilmoitettava yksityiskohtaiset tiedot vaatimustenmukaisuuden tarkastuksista vastaavista koordinoivista viranomaisista ja tarkastuselimistä.

Hyväksytty EU:n ulkopuolinen maa

Jokainen EU:hun vientiä harjoittava maa, joka on tehnyt omat vaatimustenmukaisuustarkastuksensa, voi pyytää Euroopan komissiota arvioimaan, täyttääkö kyseinen tarkastusjärjestelmä EU:n kaupan pitämisen erityisvaatimukset tai vähintään vastaavat vaatimukset.

Maalle voidaan myöntää "hyväksytty" asema joillekin sen alueelta peräisin oleville tuotteille, jotka ovat läpäisseet nämä tarkastukset. Euroopan komissio voi keskeyttää hyväksynnän, jos se toteaa, että merkittävässä määrässä eriä ja määriä tuotteet eivät ole sääntöjen mukaisia.

Komissio julkaisee tietoja vaatimustenmukaisuustarkastuksista EU:n ulkopuolisissa maissa.

Poikkeukselliset kriisitoimenpiteet

Hedelmien ja vihannesten tuotanto on arvaamatonta, kun taas hedelmien pilaantuvuus rajoittaa varastointimahdollisuuksia. Jopa vähäiset ylijäämät voivat häiritä markkinoita merkittävästi. Sen vuoksi vahvistetaan kriisinhallintatoimenpiteitä, jotka sisällytetään edelleen tuottajaorganisaatioiden toimintaohjelmiin. Esimerkkejä toimenpiteistä ovat markkinoilta poistaminen, raakana korjaaminen ja korjaamatta jättäminen, satovakuutus ja hedelmätarhojen uudelleenistutustuki.

Poikkeustoimenpiteitä käytetään kriisin tai kriisin uhan ilmetessä, ja tarvitaan erityisiä toimia, joilla estetään hintojen äkillinen lasku ja/tai lievennetään sen seurauksia. Niiden avulla komissio voi toteuttaa nopeasti oikeasuhteisia toimia, jos

• markkinoiden vakavan epätasapainon kausi;
• kuluttajien luottamuksen menettäminen kansanterveyteen, eläinten terveyteen tai kasvien terveyteen liittyvien riskien vuoksi;
• erityinen ongelma.

Näiden poikkeuksellisten toimenpiteiden rahoittamiseksi perustetaan maatalousalan varaus, johon myönnetään vuosittain määrärahoja.

• Uutisartikkeli
• 23. tammikuuta 2024

EU:n poikkeukselliset markkinatoimenpiteet parantavat maatalousalan häiriönsietokykyä kriisitilanteissa

EU:n maatalousalaa koskevat poikkeukselliset toimenpiteet ovat olleet tehokkaita monitahoisten kriisien torjunnassa ja viljelijöiden tukemisessa.