Komissio on laatinut suunnitelman EU:n valkuaisjärjestelmän häiriönsietokyvyn,strategisen riippumattomuuden ja kestävyyden vahvistamiseksi.
Lisäämällä kestävää kotimaista valkuaistuotantoa, monipuolistamalla tuontilähteitä ja vahvistamalla toimitusketjua EU luo uusia taloudellisia, ympäristöön liittyviä ja maaseutuun liittyviä mahdollisuuksia koko Euroopan valkuaisarvoketjussa.
Miksi vähentää EU:n riippuvuutta tuodusta kasviperäisestä proteiinista?
Euroopan unionissa on yksi maailman kilpailukykyisimmistä ja kestävimmistä maataloustuotantojärjestelmistä. Tätä vahvuutta rajoittavat kuitenkin riippuvuudet muutamista harvoista lähteistä peräisin olevan runsaasti valkuaista sisältävän rehun tuonnista.
Riippuvuudet eivät ainoastaan altista EU:n maatalouselintarvikejärjestelmää maailmanlaajuisille markkinavaihteluille, vaan ne vaikuttavat myös kykyyn välttää toimitusketjujen häiriöitä ja rajoittaa kestävään kehitykseen siirtymisen edistymistä.
Kuten maataloutta ja elintarvikkeita koskevassa visiossa ilmoitettiin, komissio on laatinut proteiinia koskevan toimintasuunnitelman, jolla vastataan erilaisiin haasteisiin yhdistämällä politiikkaa, tutkimusta ja käytännön toimia, joilla pyritään luomaan itsenäisempi ja kestävämpi EU:n proteiinijärjestelmä ja samalla monipuolistamaan tuontilähteitä.
EU:n kestävän kasviperäisen valkuaistuotannon lisääminen
- edistää elintarviketurvaa ja energiaa koskevien EU:n tavoitteiden saavuttamista,
- luoda uusia mahdollisuuksia viljelijöille ja maaseutualueille ja
- edistää ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamista vuoteen 2050 mennessä.
Avainluvut
- EU tuottaa tällä hetkellä 67 miljoonaa tonnia kasviperäistä valkuaista pelto- ja rehukasveista ja käyttää noin 80 miljoonaa tonnia rehu-, elintarvike- ja teollisuustarkoituksiin.
- EU:n karjankasvatusala käyttää vuosittain 74 miljoonaa tonnia valkuaista eläinten rehuna.
Kaikki määrät viittaavat raakavalkuaiseen, jolla tarkoitetaan viljelykasvien kokonaisvalkuaispitoisuutta.
Kaikki toimintasuunnitelman luvut esitetään yksityiskohtaisemmin tietokoosteessa proteiinin kysynnästä ja tarjonnasta EU:ssa.
Factsheet on the different types of protein, plant and animal, as well as their usages as food and feed, and their production, consumption, import, export and the different market segments.
Tosiseikka 1: karja on tärkein kasviproteiinin käyttäjä
Suurinta osaa viljellystä tai tuodusta kasviperäisestä proteiinista käytetään karjan ruokintaan. Ala on erittäin riippuvainen EU:ssa kasvatetusta karkearehusta ja tuodusta runsaasti proteiinia sisältävästä rehusta (öljykasvit ja valkuaiskasvit), ennen kaikkea soijajauhosta. EU on omavarainen vähäproteiinisen rehun osalta, mutta suurelta osin riippuvainen paljon proteiinia sisältävän rehun (öljykasvit ja valkuaiskasvit) tuonnista: EU:ssa käytettävistä tuotteista 74 prosenttia on tuontitavaraa.
- Noin 70 prosenttia EU:ssa tuotetusta ja kulutetusta viljasta, öljysiemenistä ja palkokasveista saatavasta raakavalkuaisesta käytetään rehuna.
- Rapsi on tärkein valkuaispitoinen viljelykasvi EU:ssa, paljon ennen soijaa.
Tosiseikka 2: EU on riippuvainen runsaasti proteiinia sisältävän rehun tuonnista
EU on riippuvainen paljon proteiinia sisältävien rehuaineiden, kuten öljykasvien ja valkuaiskasvien, tuonnista. Vuonna 2025 vain 25 prosenttia öljysiemenistä ja valkuaiskasveista peräisin olevasta valkuaisesta hankittiin EU:sta.
Soijan tuotanto ja kauppa ovat maailmanlaajuisesti erittäin keskittyneitä: kuusi maata tuottaa 90 prosenttia maailman soijasta.
- Soija, joka on yksi tärkeimmistä runsaasti proteiinia sisältävistä kasveista, on ylivoimaisesti eniten tuotu valkuaiskasvi (94 %). Vuosina 2024–2025 EU toi 13,4 miljoonaa tonnia soijapapu- ja soijajauhoproteiinia, josta suurin osa oli peräisin Brasiliasta, Argentiinasta ja Yhdysvalloista.
- Runsasproteiinisten rehuaineiden osalta vain noin 33 prosenttia on peräisin EU:sta ja 67 prosenttia EU:n ulkopuolelta.
Tosiseikka 3: EU:n naapurialueet voivat auttaa monipuolistamaan EU:n hankintalähteitä
EU:n naapurusto tarjoaa mahdollisuuksia monipuolistaa EU:n nykyistä riippuvuutta merkittävistä soijapapujen viejistä.
- Koska Ukrainassa tuotetaan 13,5 miljoonaa tonnia kasviperäistä proteiinia ja sen osuus tästä tuotannosta on 60 prosenttia, Ukraina voisi ottaa suuremman roolin EU:n kasviperäisen proteiinin tuonnissa.
- Liittymistä silmällä pitäen Ukraina voisi lisätä kasviperäistä proteiinia koskevaa EU:n riippumattomuutta 76 prosentista 86 prosenttiin.
Proteiinia koskeva toimintasuunnitelma
EU:n tulevaisuuden proteiinijärjestelmä perustuu seuraaviin pilareihin, jotka puolestaan tekevät kiertotaloudesta ja ilmastotoimista taloudellisesti houkuttelevia ja kannattavia viljelijöille.
Tällä suunnitelmalla EU pyrkii lisäämään EU:ssa tuotetuista öljysiemenistä ja valkuaiskasveista saatavan ja eläinten rehuna käytettävän valkuaisen osuutta 25,8 prosentista 35 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä.
EU:n kestävän valkuaistarjonnan laajentaminen
EU:n valmiudet lisätä strategista riippumattomuuttaan edellyttävät, että
- tarjotaan viljelijöille kannustimia erilaisilla YMP:n välineillä, joilla edistetään palkokasvien ja soijan tuotantoa EU:ssa, ja asetetaan etusijalle paikallisiin olosuhteisiin soveltuvat viljelykasvit, jotta voidaan lisätä EU:n tarjontaa ja vähentää lannoitteiden tarvetta sekä kasvihuonekaasupäästöjä;
- vahvistetaan EU:n valkuaiskasvien arvoketjua antamalla EU:n jäsenvaltioille rahoitusvaihtoehtoja varastointi- ja jalostusinfrastruktuurin tukemiseksi ja antamalla niille mahdollisuus hyödyntää paremmin viljelijöiden ja muiden valkuaiskasvien arvoketjun toimijoiden välisiä sopimuksia, jotta voidaan vähentää kyseisiin viljelykasveihin siirtymiseen liittyviä riskejä;
- tehostetaan niittyjen ja karjan integrointia tukemalla mahdollisuuksien mukaan laajaperäisiä järjestelmiä niittyjen hyödyntämiseksi, tuonnin vähentämiseksi, hiilen sitomisen edistämiseksi ja maaseudun elinkeinojen edistämiseksi.
Toimitusketjujen häiriönsietokyvyn ja kilpailukyvyn parantaminen
EU:n valkuaisjärjestelmän häiriönsietokyky ja kilpailukyky ovat vahvasti kytköksissä rehun, jalostuksen ja innovoinnin tehokkuuteen. EU aikoo hyödyntää tätä seuraavin keinoin:
- tuonnin alkuperän monipuolistaminen vahvistamalla kumppanuuksia keskeisten toimittajien kanssa, Ukrainan roolin laajentaminen,
- tuotanto- ja kestävyysstandardien yhdenmukaistaminen,
- karjankasvatusjärjestelmien mukauttaminen paikallisten resurssien priorisoimiseksi,
- puututaan EU:n riippuvuuteen rehun lisäaineista ja
- hyödynnetään kiertotalouden lisäämisen mahdollisuuksia toimitusketjuissa hyödyntämällä paremmin
- biopolttoaineet, joilla kannustetaan lisäämään EU:ssa kasvatettujen kestävien biopolttoaineiden, valkuaiskasvien ja raaka-aineiden tuotantoa, ja
- biotalous biomassan tehokkaamman käytön tukemiseksi.
Kysyntäpuolen toimenpiteiden toteuttaminen
Kotimaisten kasviperäisten proteiinien saatavuuden lisääminen lisäisi kuluttajien valinnanvaraa ja saatavuutta seuraavin keinoin:
- alkuperämerkinnät,
- julkiset hankinnat, joissa etusijalle asetetaan paikalliset kestävät proteiinit, ja
- tiedotuskampanjat EU:n menekinedistämiskampanjoiden rahoitusmahdollisuuksista, joissa korostetaan EU:n palkokasvien terveys- ja kestävyyshyötyjä ja ravitsemuksellisia hyötyjä.
Tutkimuksen ja innovoinnin edistäminen proteiinijärjestelmien vahvistamiseksi
EU:n tutkimuksen puiteohjelmat Horisontti 2020 ja Horisontti Eurooppa ovat investoineet yli 190 miljoonaa euroa valkuaiskasvien tutkimuksen ja innovoinnin tukemiseen. Valkuaiskasvien tuotannon ja käytön edistämiseksi tarvitaan kohdennettuja tutkimus- ja innovointi-investointeja.
Suunnitelma sisältää:
- investoinnit viljelykasvi-innovaatioihin ja siemeniin tuotannon ja häiriönsietokyvyn parantamiseksi muun muassa kasvinjalostuksessa, siementen kehittämisessä, lannoitteiden vähentämisessä, kestävässä kasvinsuojelussa ja arvoketjun kehittämisessä.
vahvistetaan yhteistyötä ja tietämyksen siirtoa toimijoiden välillä erityisesti maatalouden, metsien, maaseutualueiden ja elintarvikejärjestelmien tutkimusta ja innovointia koskevan tulevan uuden strategisen lähestymistavan avulla.
Politiikan koordinoinnin ja seurannan vahvistaminen
Jotta voidaan vähentää niiden riippuvuutta tuodusta kasviperäisestä proteiinista, tarvitaan tiiviimpää koordinointia, jotta voidaan
- tehostetaan yhdentymistä ja synergioita kansallisen ja alueellisen kumppanuuden suunnitelman avulla ja
- kehittää seurantaa seuraavin keinoin:
- vuosittaiset valkuaisainevuoropuhelut EU-maiden kanssa
- viljan, öljykasvien ja valkuaiskasvien markkinoiden säännöllinen seurantakeskus ja
- EU:sta peräisin olevan runsaasti proteiinia sisältävän rehun 35 prosentin vertailuanalyysi vuoteen 2035 mennessä.
YMP:n tukitoimet
Yksi YMP:n tavoitteista on vähentää riippuvuutta kasviproteiinien tuonnista.
Komissio esitti heinäkuussa 2025 ehdotuksensa vuoden 2027 jälkeiseksi yhteiseksi maatalouspolitiikaksi (YMP) seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä vuosiksi 2028–2034.
A review of the instruments in the CAP post-2027 and other National and Regional Partnership (NRP) Plans actions to develop the protein crop sector and the Union’s plant-based protein autonomy.
Tutkimus ja innovointi
Euroopan unioni rahoittaa Horisontti 2020 -tutkimusohjelmista, Horisontti Eurooppa -puiteohjelmasta ja eurooppalaisesta innovaatiokumppanuudesta hankkeita, joilla kehitetään kilpailukykyisiä ja kestäviä viljelyjärjestelmiä ja elintarvikeketjuja, jotka auttavat vähentämään EU:n riippuvuutta tuodusta kasviproteiinista.
Ruokintastrategioita koskeva tutkimus
Ruokintastrategioiden mukauttaminen voisi auttaa vähentämään kasviproteiinivajetta EU:ssa. Sen vuoksi komissio on julkaissut ulkopuolisen tutkimuskonsortion tekemän tutkimuksen, jossa analysoidaan kattavasti viljelijöiden ja muiden ketjun toimijoiden valintoja ohjaavia tekijöitä ja vaihtoehtoja valkuaisrehun tuotannon tukemiseksi EU:ssa. Ruokintastrategiat heijastavat EU:n viljely- ja karjankasvatusalojen monimuotoisuutta.
YTK:n tekninen raportti
Komission tarkistaessa kasvivalkuaispolitiikkaansa Yhteinen tutkimuskeskus (JRC) tutki mahdollisia synergioita ja kompromisseja elintarvikejärjestelmiä koskevan lähestymistavan puitteissa.
EU:n valkuaisvajeen kurominen umpeen – taustatekijät, synergiat ja kompromissit
Viljelijöiden tarinat
Itävalta vähensi päästöjä, lisäsi EU:n valkuaistuotantoa ja vähensi riippuvuutta tuontisoijasta muuttamalla kananruokaa. Näin koordinointi muutti toimitusketjun.
Romanialainen maatila osoittaa, miten siirtolaiduntaminen, paikallinen rehu ja perinteinen laiduntaminen voivat vahvistaa biologista monimuotoisuutta ja selviytymiskykyistä maataloutta.
Aikajana
- 2026
Komissio julkaisee proteiinia koskevan toimintasuunnitelman.
- 2024
Komissio julkaisi EU:n kasvivalkuaispolitiikkaa koskevan analyysin tueksi tutkimuksen valkuaisrehun lähteiden monipuolistamisesta.
- 2022
Komissio ilmoitti elintarviketurvaa koskevassa tiedonannossaan aikovansa tarkastella uudelleen tässä kertomuksessa yksilöityjä toimintalinjoja ja painopisteitä.
- 2018
Komissio esitti kertomuksen kasviproteiineista EU:ssa.
