Raportti
Euroopan komissio tutkii, miten EU:n valkuaiskasvituotannon potentiaalia voitaisiin hyödyntää ja vastata viljelijöiden, tuottajien ja kuluttajien tarpeisiin.
Kasviproteiinien tuotanto ja hankinta maatalouselintarvikealaa varten on herättänyt toistuvasti poliittista keskustelua EU:n tasolla. Raportissa kasviproteiinien tuotannon kehittämisestä EU:ssa tarkastellaan kasviproteiinien tarjonta- ja kysyntätilannetta EU:ssa ja tutkitaan mahdollisuuksia kehittää niiden tuotantoa edelleen taloudellisesti ja ympäristön kannalta kestävällä tavalla. Siinä esitetään myös komission tekemä yhteenveto EU:n proteiinialasta.
Tausta
Helmikuussa 2018 käynnistettiin sidosryhmille suunnattu kysely EU:n nykytilanteen arvioimiseksi. Tämän jälkeen komissio perusti neljä kasviproteiineja käsittelevää työpajaa keskustelemaan tutkimuksesta ja innovoinnista, maatalouskäytännöistä ja ympäristöhyödyistä, alan toimitusketjusta EU:ssa ja kysynnästä eri markkinasegmenteillä. Raportti esiteltiin ja siitä keskusteltiin korkean tason konferenssissa marraskuussa 2018.
Yleisimmät runsaasti proteiinia sisältävät kasvit ovat soijapapu, palkokasvit (vilja ja rehuvilja) ja öljysiemenet. Koska kasviproteiinit ovat aminohappojen lähde kotieläimille, ne ovat olennainen osa eläinten rehua, ja siksi tärkeitä EU:n maataloudelle. Niitä käytetään yhä enemmän myös ihmisravintona; niiden vuosittainen kulutus on noussut maailmanlaajuisesti lähes 7 %. EU kärsii kuitenkin merkittävästä kasviproteiinien vajeesta, ja joutuu tuomaan suurimman osan EU:n maatalousalan tarvitsemasta kasviproteiinista.
Kasviproteiinin tuotannon kehittäminen EU:ssa voi tuottaa taloudellista hyötyä sekä maanviljelijöille että elintarvikkeiden ja eläinten rehun tuottajille, ja lisäksi vaikuttaa positiivisesti ympäristöön ja ilmastoon. Valkuaiskasvit auttavat etenkin sitomaan ilmakehän typpeä maaperään, minkä vuoksi niillä on tärkeä rooli kestävämmässä typen kierrossa.
EU:n kasviproteiinialan kehittämisessä on kuitenkin jo ilmennyt vaikeuksia, joita ovat muun muassa seuraavat:
- maatalouden harjoittamisolosuhteet Euroopassa eivät ole parhaat mahdolliset kasviproteiinien laajamittaiselle tuotannolle
- näiden kasvien taloudellinen kannattavuus Euroopassa
- EU:ssa tuotettujen valkuaiskasvien kilpailukyky tuotuihin kasviproteiineihin verrattuna
- kilpailu viljelysmaasta
- kasvinjalostusta, maatalouskäytäntöjä tai muita mahdollisia käyttötarkoituksia ei ole tutkittu.
Yhteiseen maatalouspolitiikkaan sisältyy jo nyt joukko toimenpiteitä, joilla on viime vuosina, suoraan tai välillisesti, kannustettu kasviproteiinin tuotantoa EU:ssa. Näitä ovat viherryttämistoimenpiteet, joilla edistetään ekologisia aloja ja viljelyn monipuolistamista, vapaaehtoinen tuotantosidonnainen tuki, ja tutkimus ja innovointi esimerkiksi EIP-AGRI-fokusryhmän välityksellä.
Korkean tason konferenssi
Raportti esiteltiin ja siitä keskusteltiin Wienissä 22.–23.11.2018 järjestetyssä korkean tason konferenssissa. Tapahtuma järjestettiin yhteistyössä EU:n puheenjohtajavaltiona toimineen Itävallan kanssa, ja Euroopan parlamentti osallistui keskusteluun.
Sidosryhmille suunnattu kysely
Kasviproteiinien tuotannon kehittämistä EU:ssa koskevan raportin laatiminen aloitettiin sidosryhmille suunnatulla kyselyllä. Sen tulokset paljastivat suuren kiinnostuksen aihetta kohtaan koko EU:ssa. Yli 440 alan asiantuntijaa 26 jäsenmaasta vastasi kyselyyn. Kysely myös vahvisti, että kasviproteiinien tuotannon kehittämisen EU:ssa tulisi olla viranomaisten, viljelijöiden ja teollisuuden yhteinen hanke.
