YMP:n menojen osuus EU:n kokonaismenoista
Tässä kaaviossa esitetään yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) menojen vuosien mittaan tapahtunut kehitys osuutena EU:n määrärahoista. Viimeisten 40 vuoden aikana osuus on pienentynyt; se laski 73,2 prosentista noin 24,6 prosenttiin vuosina 1980–2023. Laskusuuntaus on jatkunut, mikä on osittain seurausta myös EU:n perättäisistä laajentumishankkeista.
Laskusuunta YMP:n osuudessa EU:n menoista johtuu pääosin YMP:n uudistuksista ja EU:n muiden toimintapolitiikkojen kasvavasta osuudesta EU:n menoista. YMP:n osuuden voimakas vähentyminen vuodesta 2021 lähtien liittyy NextGenerationEU-välineen rahoituksesta johtuviin lisääntyneisiin EU:n kokonaismenoihin.
Marraskuu 2024. Lähteet: YMP:n menot: Euroopan komissio, maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto (rahoituskertomus). EU:n menot: Euroopan komissio, budjettipääosasto.
YMP:n menot ja YMP:n uudistusprosessi
Tässä kaaviossa esitetään YMP:n menojen kehitys ja toimintapolitiikan muutokset.
- YMP:n menot käytettiin 1980-luvulla pääosin hintatukeen markkinamekanismien (julkiset hankinnat eli nk. interventiot sekä vientituet) kautta, joiden käyttö lisääntyi vuosikymmenen loppuun mennessä maatalouden ylijäämien vuoksi.
- YMP:n vuoden 1992 uudistuksessa markkinahintatukea alennettiin ja se korvattiin suorien tukien muodossa annettavalla tuottajatuella. Myös maaseudun kehittämistoimenpiteiden menot kasvoivat.
- Uudistusprosessia jatkettiin Agenda 2000 -toimintaohjelmalla. Maaseudun kehittämispolitiikka otettiin yhteisen maatalouspolitiikan toiseksi pilariksi.
- Vuoden 2003 uudistuksen myötä suurin osa suorista tuista irrotettiin nykyisestä tuotannosta, koska tuet perustuivat viljelijän aiempaan tuotokseen. Maaseudun kehittämismenot kasvoivat edelleen.
- YMP:n uudistusprosessia jatkettiin vuonna 2008 toteutetulla ”terveystarkastuksella”, jonka seurauksena markkinatukea pienennettiin entisestään.
- Vuosien 2013 ja 2023 uudistuksissa säilytettiin markkinasuuntautunut uudistusprosessi ja vahvistettiin tuotannosta irrotetun suoran tuen yhteyttä ympäristö- ja ilmastotoimenpiteisiin.
- Perättäisistä laajentumishankkeista huolimatta YMP:n kokonaismenojen osuus bruttokansantuotteesta (BKT) pienentyi 0,54 prosentista 0,36 prosenttiin 1990-luvun ja vuoden 2023 välisenä aikana. Yhdistyneen kuningaskunnan EU:sta eroamisen seurauksena osuus kasvoi vuonna 2021 suhteellisesti 0,38 prosenttiin EU:n BKT:sta.
Marraskuu 2024. Lähteet: YMP:n menot: Euroopan komissio, maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto (rahoituskertomus). Vuoden 2024 talousarvio: budjettipääosasto. BKT: Eurostat. Vuotuiset menot käypinä hintoina.
*2024: talousarvion määrät
YMP:n menot ja YMP:n uudistusprosessi vuoden 2013 jälkeen
Tässä kaaviossa esitetään YMP:n menojen kehitys vuodesta 1980 alkaen.
- Suoriin tukiin on vuodesta 2015 alkaen kuulunut sekä pakollisia että vapaaehtoisia järjestelmiä sen mukaan, mitä EU-maat ovat valinneet.
- Kaavion pylväiden varjostetut alueet osoittavat ympäristökestävyyden painottumisasteen. Varjostetut alueet edustavat viherryttämistukea (2015–23) ja ekojärjestelmiä (2024) sekä ympäristöön ja ilmastoon liittyviin toimiin varattua osuutta maaseudun kehittämisen määrärahoista.
- Muuhun markkinatukeen liittyviin viime vuosien menoihin sisältyy pääasiassa kansallisten viinialan ohjelmien, hedelmä- ja vihannesalan tuottajaorganisaatioiden, kouluhedelmä-, -vihannes- ja -maitojärjestelmän, maatalouselintarvikkeiden menekinedistämisen ja mehiläishoidon menoja.
Marraskuu 2024. Todelliset menot 1980–2023
Lähteet: YMP:n aiempien vuosien menot: Euroopan komissio, maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto (rahoituskertomus). Vuoden 2024 talousarvio: budjettipääosasto. BKT: Eurostat ja Global Insight.
Suorien tukien ja tukien kokonaismäärän osuus maatalouden tuotannontekijätulosta (vuosien 2018–2022 keskiarvo)
Maatalouden tuotannontekijätulo tarkoittaa viljelystä saatavaa tuloa, jolla maksetaan
- lainatut tai vuokratut tuotannontekijät (pääoma, työvoima ja maavuokrat) ja
- omat tuotannontekijät (oma työvoima, pääoma ja maa).
Tämä tulojen käsite on asianmukainen arvioitaessa julkisen tuen (eli suorien tukien) tason muutosten vaikutusta viljelijöiden kykyyn maksaa takaisin pääomaa, maksaa palkkoja ja vuokria sekä palkita omia tuotannontekijöitään. Tämä tuloindikaattori mahdollistaa vertailun, sillä omien ja ulkoisten tuotannontekijöiden osuus vaihtelee usein huomattavasti EU-maittain.
On huomattava, että
- monet EU:n tuottajat ovat erittäin riippuvaisia julkisesta tuesta (esim. suorista tuista ja maaseudun kehittämisrahastoista). EU:n suorien tukien keskimääräinen osuus maatalouden tuotannontekijätulosta vuosina 2018–2022 oli 23 prosenttia. Osuudessa oli kuitenkin huomattavia EU-maiden välisiä eroja: Alankomaissa, Espanjassa, Italiassa, Kyproksella ja Maltassa osuus oli enintään 20 prosenttia, kun taas Latvian, Liettuan, Slovakian ja Viron kohdalla se oli yli 40 prosenttia. Kaikki tuet huomioon ottaen EU:n maatalouden tulotuki oli yhteensä keskimäärin 33 prosenttia EU:n maataloustuloista.
- tämä suuri vaihtelu julkisen tuen osuudessa maataloustuloista heijastaa tuen nykyistä jakautumista EU-maiden kesken (pääasiassa eri maiden tilarakenteiden välisten erojen vuoksi). Tämä kuvastaa myös EU-maiden erikoistumista eri aloille ja eroja maatalouden kilpailukyvyssä koko EU:ssa.
Marraskuu 2024. Lähteet: YMP:n menot: Euroopan komissio, maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto (rahoituskertomus), mukaan lukien tuet NextGenerationEU-välineestä vuosiksi 2021–22.
Linkit
Kunkin EU-maan tärkeimpien taloutta ja maataloutta koskevien tietojen esittely
Factsheets on EU countries agri-food trade with the world, individual countries and selected regions.
