Viherryttämisen tavoitteet

Noin puolet Euroopan unionin alueesta on maatalousmaata. Viljelijät toimivat maaseudun hoitajina. He muokkaavat maisemaa ja hoitavat työssään kaikkien kannalta hyödyllisiä julkisia hyödykkeitä, kuten maisemaa ja luonnonvaroja. Myös heidän elantonsa riippuu luonnonvaroista, muun muassa maasta ja vedestä. Lisäksi sääolot, ympäristön tila, luonnon monimuotoisuus ja veden laatu vaikuttavat viljelyyn.

Viljelijöille maksetaan viherryttämistukea siitä, että he käyttävät viljelymenetelmiä, jotka edistävät ympäristö- ja ilmastotavoitteiden saavuttamista. EU palkitsee viljelijöitä viherryttämistuella siitä, että he säilyttävät luonnonvaroja ja tarjoavat julkisia hyödykkeitä, joista kaikki hyötyvät ja joita ei oteta huomioon markkinahinnoissa.

EU-maiden täytyy osoittaa 30 % tulotuestaan viherryttämiseen.

Uusi yhteinen maatalouspolitiikka 2023–2027

Laajojen neuvottelujen jälkeen Euroopan parlamentti, EU:n neuvosto ja Euroopan komissio sopivat kesäkuussa 2021 yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) uudistamisesta. Uusi yhteinen maatalouspolitiikka hyväksyttiin virallisesti 2.12.2021, ja sen soveltaminen alkaa 1.1.2023.

Uudessa maatalouspolitiikassa muutetaan nykyisiä ehdollisuus- ja viherryttämisjärjestelmiä, jotta ne ovat linjassa aiempaa vihreämpien tavoitteiden kanssa ja edistävät Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamista. Muun muassa nk. ekojärjestelmän käyttöönotto kannustaa entistä voimakkaammin ilmasto- ja ympäristöystävällisiin maatalouskäytäntöihin. Nykyisiä toimenpiteitä sovelletaan vuoteen 2023 saakka yhteistä ympäristöpolitiikkaa koskevan siirtymäasetuksen mukaisesti.

Viherryttämistuki käytännössä

Viljelijät saavat viherryttämistukea, jos he noudattavat kolmea pakollista maatalouskäytäntöä, jotka ovat ilmaston ja ympäristön (varsinkin maaperän ja luonnon monimuotoisuuden) kannalta suotuisia.

• Viljelyn monipuolistaminen: useamman viljelylajikkeen kasvattaminen lisää maaperän ja ekosysteemien kestävyyttä.
• Pysyvän nurmen säilyttäminen: nurmi sitoo hiiltä ja suojelee luonnon (elinympäristöjen) monimuotoisuutta.
• Viljelymaasta 5 %:n varaaminen luonnon monimuotoisuutta edistäville ekologisille aloille: esimerkiksi puille, pensasaidoille tai kesannoksi jätetylle maalle, mikä parantaa luonnon monimuotoisuutta ja elinympäristöjä.

Viljelyn monipuolistaminen

Tiloilla, joilla on yli 10 hehtaaria peltoalaa, on viljeltävä vähintään kahta eri viljelykasvia. Jos peltoalaa on yli 30 hehtaaria, on viljeltävä vähintään kolmea eri viljelykasvia. Pääkasvin osuus saa olla enintään 75 % peltoalasta. Näistä säännöistä voidaan poiketa yksittäisen viljelijän tilanteen mukaan. Poikkeuksia sovelletaan esimerkiksi tiloihin, joilla nurmen osuus on suuri, koska nurmi on sellaisenaan suotuisaa ympäristölle.

Pysyvän nurmen säilyttäminen

EU-maat vahvistavat kansallisella tai alueellisella tasolla pysyvän nurmen osuuden maatalousmaasta (5 %:n joustovaralla). Lisäksi EU-maat rauhoittavat ympäristön kannalta herkkiä alueita pysyviksi nurmiksi. Viljelijät eivät saa kyntää pysyviä nurmia tai ottaa niitä muuhun käyttöön.

Ekologiset alat

Jos tilalla on yli 15 hehtaaria peltoa, viljelijän on varmistettava, että vähintään 5 % alasta on ekologista alaa. Tavoitteena on säilyttää ja parantaa luonnon monimuotoisuutta tiloilla.

Poikkeukset

Viherryttämissääntöjä ei hallinnollisista ja suhteellisuuteen liittyvistä syistä sovelleta viljelijöihin, jotka ovat valinneet pienviljelijäjärjestelmän.

Luonnonmukaiset tilat saavat automaattisesti viherryttämistuen, koska tilojen katsotaan tuottavan sellaisenaan ympäristöhyötyjä.

Muita poikkeuksia voidaan soveltaa yksittäisen viljelijän tilanteen mukaan.

Vaihtoehtoja viherryttämiselle

EU-maat voivat sallia viljelijöiden täyttää yhden tai useampia viherryttämisvelvoitteista jollakin vastaavalla käytännöllä. Näiden käytäntöjen täytyy perustua EU-maiden maaseudun kehittämisohjelmien mukaisiin maatalouden ympäristöohjelmiin tai kansallisiin tai alueellisiin sertifiointijärjestelmiin.

Kunkin EU-maan on varmistettava, että vaihtoehtoisia viljelytapoja käyttävät viljelijät eivät saa samanaikaisesti sekä viherryttämistukea että tukea maaseuturahastosta.

Lisätietoa

Maaseudun kehittäminen

Seuraamukset viherryttämisvaatimusten laiminlyönnistä

Viljelijät, jotka eivät noudata viherryttämisvaatimuksia, saavat vähemmän rahaa. Vähennyksen suuruus riippuu siitä, kuinka monta hehtaaria ei täytä viherryttämisvaatimusta, ja siitä, millaisesta vaatimuksesta on kyse.

EU-maiden hallitukset voivat vuodesta 2017 alkaen määrätä hallinnollisia seuraamuksia viherryttämistuen vähentämisen lisäksi. Hallinnollisten seuraamusten on oltava oikeasuhteisia, eli niissä otetaan huomioon laiminlyönnin vakavuus ja laajuus.

Säännöt

Viherryttämistä koskevat yhteisen maatalouspolitiikan suorista tuista annetut säännöt (asetus (EU) 1307/2013, delegoitu asetus (EU) 639/2014, täytäntöönpanoasetus (EU) 641/2014)