Täydentävien ehtojen järjestelmän tavoitteet

Täydentävien ehtojen järjestelmällä viljelijöitä kannustetaan noudattamaan ihmisten, kasvien ja eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevia EU:n tiukkoja normeja. Täydentävillä ehdoilla on tärkeä rooli Euroopan maatalouden kestävyyden parantamisessa.

Täydentävien ehtojen järjestelmä

Viljelijöiden on noudatettava tiettyjä perussääntöjä saadakseen EU:n tulotukea. Tätä sääntöjen noudattamisen ja viljelijöiden tuen välistä vuorovaikutusta kutsutaan täydentävien ehtojen järjestelmäksi.

Sääntöihin kuuluvat muun muassa

• lakisääteiset hoitovaatimukset, jotka koskevat kaikkia viljelijöitä riippumatta siitä, saavatko he yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) mukaista tulotukea
• hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset, jotka koskevat ainoastaan YMP-tulotukea saavia viljelijöitä.

Ympäristöä, kansanterveyttä ja eläinten terveyttä, eläinten hyvinvointia sekä maankäyttöä koskevaa EU-lainsäädäntöä rikkovien viljelijöiden EU-tukea alennetaan ja heille voidaan määrätä muita seuraamuksia.

Lakisääteiset hoitovaatimukset

Kaikkien viljelijöiden on noudatettava lakisääteisiä hoitovaatimuksia riippumatta siitä, saavatko he YMP-tukea vai eivät.

Hoitovaatimuksiin kuuluu kansanterveyttä, eläinten ja kasvien terveyttä, eläinten hyvinvointia sekä ympäristöä koskevia EU:n sääntöjä.

Kansanterveys, eläinten ja kasvien terveys

• asetus elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista (asetus (EY) N:o 178/2002)
• hormonikieltodirektiivi (neuvoston direktiivi 96/22/EY)
• sikojen, nautaeläinten ja lammas- ja vuohieläinten tunnistusta ja rekisteröintiä koskeva lainsäädäntö (neuvoston direktiivi 2008/71/EY, asetus (EY) N:o 1760/2000, asetus (EY) N:o 21/2004)
• asetus tiettyjen tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden ehkäisyä, valvontaa ja hävittämistä koskevista säännöistä (asetus (EY) N:o 999/2001)
• asetus kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta (asetus (EY) N:o 1107/2009)

Eläinten hyvinvointi

• direktiivit vasikoiden, sikojen ja tuotantoeläinten suojelusta (neuvoston direktiivi 2008/119/EY, neuvoston direktiivi 2008/120/EY, neuvoston direktiivi 98/58/EY)

Ympäristö

• nitraattikieltodirektiivi (neuvoston direktiivi 91/676/ETY)
• lintudirektiivi (direktiivi 2009/147/EY)
• luontodirektiivi (neuvoston direktiivi 92/43/ETY)

Hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset

Lakisääteisten hoitovaatimusten lisäksi yhteisen maatalouspolitiikan mukaista tulotukea saavien viljelijöiden on noudatettava EU:n hyvää maatalous- ja ympäristökuntoa koskevia toimenpidevaatimuksia.

Toimenpidevaatimusten tarkoituksena on

• ehkäistä maaperän eroosiota määrittelemällä maaperän vähimmäiskasvipeite ja kestävän maankäytön vähimmäiskäytännöt
• säilyttää maan orgaaninen aines ja maan rakenne
• säilyttää pysyvä nurmi
• suojella luonnon monimuotoisuutta ja säilyttää maisemapiirteitä esimerkiksi kieltämällä pensasaitojen ja puiden leikkaaminen lintujen pesimisaikana
• suojella vesistöjä ja varmistaa vesihuolto rakentamalla suojakaistoja vesistöjen varsille, ottamalla käyttöön kasteluveden käyttöluvat ja suojelemalla pohjavettä saastumiselta.

Seuraamukset

Täydentävien ehtojen järjestelmässä voidaan alentaa seuraavia tukia, jos viljelijä ei noudata sääntöjä:

• tuotannosta irrotetut tai tuotantosidonnaiset suorat tuet
• useimmat maaseudun kehittämistuet: pinta-alaperusteiset tuet, joihin kuuluvat maatalouden ympäristötoimenpiteet, luonnonhaitta-alueet, Natura 2000 -alueita koskevat toimenpiteet, metsänistutustoimet, metsätalouden ympäristötuet, peltometsäviljely, luonnonmukainen maatalous
• viinialan tuet: viinitilojen rakenneuudistus ja uusiin lajikkeisiin siirtyminen sekä rypäleiden harvennus raakana

Lisätietoa

Tulotuki

Maaseudun kehittäminen

Uusi yhteinen maatalouspolitiikka 2023–2027

Euroopan parlamentti, EU:n neuvosto ja Euroopan komissio pääsivät laajojen neuvottelujen jälkeen kesäkuussa 2021 yhteisymmärrykseen yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksesta. Uusi yhteinen maatalouspolitiikka hyväksyttiin virallisesti 2.12.2021, ja sen soveltaminen alkaa 1.1.2023.

Uudessa maatalouspolitiikassa nykyisiin ehdollisuus- ja viherryttämisjärjestelmiin tehdään muutoksia, jotka heijastavat aiempaa vihreämpiä tavoitteita ja edistävät Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamista. Esimerkiksi uusilla ekojärjestelmillä kannustetaan ilmaston ja ympäristön kannalta suotuisiin maatalouskäytäntöihin. Vuoteen 2023 saakka jatketaan nykyisiä toimia yhteisen maatalouspolitiikan siirtymäasetuksen säännösten mukaisesti.

Säännöt

Täydentävien ehtojen järjestelmän toimintaa säännellään seuraavilla säännöillä:

• yhteisen maatalouspolitiikan rahoitusta, hallinnointia ja seurantaa koskevat perussäännöt (asetus (EU) N:o 1306/2013, täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 809/2014, delegoitu asetus (EU) N:o 640/2014).