Siirry pääsisältöön
Agriculture and rural development

Luonnonhaitat ja muut aluekohtaiset haitat

Tietoa luonnonhaitoista ja muista aluekohtaisista haitoista

Luonnonhaitta-alueet ovat alueita, joilla on luonnonoloista johtuvia rajoitteita tai muita alueeseen liittyviä haittoja ja joilla maatalouden harjoittaminen on vaikeampaa niistä aiheutuvien erityisten haasteiden vuoksi. 

Luonnonhaittakorvaus

  • on vapaaehtoinen maaseudun kehittämisen interventiotyyppi
  • maksetaan vuosittain maatalousmaan hehtaaria kohden
  • perustuu laskelmaan haitta-alueiden ja muiden alueiden välisistä tulo- ja kustannuseroista.

YMP:n 2023-2027 luonnonhaittakorvauksista osalla (50 prosentin painotuskerroin) edistetään Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) ympäristöä ja ilmastoa koskevia tavoitteita.

Luonnonhaittakorvauksen tavoitteet

Luonnonhaittakorvauksen tarkoituksena on korvata viljelijöille kokonaan tai osittain haittoja, joille maataloustuotanto altistuu heidän toiminta-alueellaan esiintyvien luonnonoloista johtuvien tai muiden erityisrajoitteiden vuoksi.

Tuen ensisijaisena tarkoituksena on auttaa varmistamaan kohtuullinen tulotaso ja mahdollistamaan maatalousmaan hoidon jatkaminen, jotta maan viljelykäytöstä ei luovuttaisi.

Tukikriteerit

Jotta viljelijälle voidaan myöntää luonnonhaittakorvausta, kyseisen maatalousmaan on kuuluttava johonkin seuraavista asetuksen (EU) N:o 1305/2013 32 artiklassa säädetyistä kolmesta luokasta:

  • vuoristoalueet, jotka on nimetty niiden korkean sijainnin tai rinteiden jyrkkyyden vuoksi
  • alueet, joilla on luonnonoloista johtuvia huomattavia rajoitteita ja jotka määritetään kahdeksan biofyysisen perusteen ja nk. hienosäätömenettelyn avulla
  • EU-maiden itse määrittämät muut alueet, joilla on erityisrajoitteita ja joita voi olla enintään 10 prosenttia maan kokonaispinta-alasta.

Vuoristoalueet

Jotta viljelysmaa voidaan luokitella tukikelpoiseksi vuoristoalueeksi, sen täytyy

  • sijaita niin korkealla, että maatalous on vaikeaa
  • sijaita alueella, jolla rinteiden jyrkkyys estää tavanomaisen maatalouskaluston käytön
  • sijaita 62. leveyspiirin pohjoispuolella.

Alueet, joilla on luonnonoloista johtuvia huomattavia rajoitteita

Alueilla, joilla on luonnonoloista johtuvia huomattavia rajoitteita, maatalouden harjoittaminen on vaikeaa erityisten olosuhteiden vuoksi. Jotta viljelymaa voidaan luokitella tällaiseksi alueeksi, sen haittana täytyy olla vähintään yksi seuraavista epäsuotuisista olosuhteista:

  • alhainen lämpötila
  • kuivuus
  • liiallinen maaperän kosteus
  • maaperän rajallinen läpäisykyky
  • epäsuotuisa maaperän rakenne ja kivisyys
  • matala juurisyvyys
  • huonot kemialliset ominaisuudet
  • kaltevuus.

Näitä alueita määritettäessä käytetään lisäksi hienosäädöksi kutsuttua menettelyä. Menettelyssä tarkistetaan, onko maata parannettu merkittävästi niin, että olosuhteilla ei enää ole kielteisiä vaikutuksia maatalouteen. Esimerkkinä tästä on liian kostea maaperä, joka on myöhemmin kuivattu keinotekoisesti.

Muut alueet, joilla on erityisrajoitteita

On myös alueita, joilla muut tekijät vaikuttavat maahan kielteisesti. Niitä uhkaa maatalouden loppumisen riski, ja niillä on tärkeää pitää yllä aktiivista maatalousyhteisöä, jotta voidaan

  • säilyttää ja parantaa ympäristöä
  • pitää yllä maaseutua
  • varjella alueiden matkailumahdollisuuksia
  • suojella rannikkoalueita.

EU-maat määrittelevät alueet itse, ja niitä voi olla enintään 10 prosenttia maan kokonaispinta-alasta.

Asiakirjat

21. JOULUKUUTA 2023
Factsheet on ANCs: Natural or other area-specific constraints (ANCs)
English
(407.79 KB - PDF)
Lataa

Tapahtumat