Maa- ja metsäpalojen ehkäiseminen ja ennallistaminen

Miten metsäpalot vaikuttavat maatalouteen ja metsiin?

Vuonna 2025 EU:ssa poltettiin yli miljoona hehtaaria. Euroopan metsäpalotietojärjestelmän (EFFIS) mukaan määrä oli 25. elokuuta 2026 mennessä jo 620 000 hehtaaria, mikä on jo kaksinkertainen verrattuna vuosien 2006–2025 keskiarvoon tähän aikaan vuodesta. Espanjassa on poltettu jo noin 295 000 hehtaaria, Ranskassa 96 000 ja Italiassa 91 000 hehtaaria. Belgiassa uusin maastopalo paloi 3 000 hehtaaria, mikä on yli 13 kertaa enemmän kuin vuosien 2006–2025 keskiarvo tähän aikaan vuodesta.

Ilmastonmuutos, maankäytön muutokset ja ihmisten käyttäytyminen tekevät maastopaloista yleisempiä ja monimutkaisempia. Maaseudun väestökato, perinteisistä viljelykäytännöistä luopuminen ja riittämätön aktiivinen metsänhoito ovat myös johtaneet biomassan kertymiseen monilla alueilla.

Metsäpalojen voimistuessa, yleistyessä ja ennakoimattomuuden lisääntyessä tarvitaan riskinhallintaa maatilojen, metsien ja maiseman tasolla.

Tämän yhä monimutkaisemman maastopaloriskin torjumiseksi Euroopan komissio antoi 25. maaliskuuta 2026 tiedonannon integroidusta maastopaloriskien hallinnasta, jolla edistetään yhdennettyä lähestymistapaa ennaltaehkäisyyn, varautumiseen, reagointiin ja elpymiseen ja tuetaan aktiivista maan- ja metsänhoitoa. Tiedonannossa korostetaan muun muassa viljelijöiden ja metsänhoitajien roolia metsäpaloriskin vähentämisessä kestävien käytäntöjen avulla ja korostetaan yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) panosta.

Mikä on maanviljelijöiden ja metsänomistajien rooli?

Viljelijöillä ja metsänomistajilla on tärkeä rooli koko metsäpalojen hallintasyklin ajan: ennaltaehkäisy, varautuminen, reagointi ja ennallistaminen.

Aktiivisen ja kestävän maan- ja metsänhoidon avulla ne vähentävät polttoaineen kertymistä, ylläpitävät avoimia ja mosaiikkimaisemia ja auttavat rajoittamaan tulipalojen leviämistä ja voimakkuutta.

Niiden läsnäolo maaseutualueilla tukee myös varhaista havaitsemista ja hätätoimia koneiden, vesisäiliöiden ja paikallisen tietämyksen avulla.

Tulipalon jälkeen viljelijät ja metsänomistajat ovat keskeisessä asemassa vahingoittuneiden maatalous- ja metsämaisemien ennallistamisessa uudelleenistutuksen, uudelleenkylvön, uudelleenmetsityksen ja maanparannuksen avulla.

Infografiikka maastopalojen ehkäisemisestä, niihin varautumisesta, niihin reagoimisesta ja niiden ennallistamisesta

Keskeiset viljelykäytännöt ja investoinnit

Aktiiviviljely voi vähentää maastopaloriskiä rajoittamalla palavaa biomassaa ja pitämällä maisemat tuottavina ja hoidettuina. Maatalouden mosaiikkimaisemat (PDF) ovat erityisen tärkeitä, koska ne hajottavat jatkuvaa kasvillisuutta ja voivat auttaa hidastamaan tulen leviämistä.

Laiduntaminen, erityisesti laajaperäinen laiduntaminen (PDF), auttaa hallitsemaan heinäkasveja ja pensaita, jotka voivat ruokkia tulipaloja ja vähentää palon voimakkuutta ja leviämistä.
Peltometsätalous ja sylvopastoralismi, joissa yhdistyvät puut, viljelykasvit ja/tai karja, auttavat vähentämään kuivaa kasvillisuutta ja ehkäisemään maan hylkäämistä erityisesti Välimeren alueilla.
Monivuotiset viljelykasvit,kuten viinitarhat ja oliivitarhat, voivat hyvin hoidettuina toimia palonkatkaisijoina.
Määrätty polttaminen voi vähentää ylimääräistä kasvillisuutta pensasalueilla, kun se suoritetaan tiukoissa olosuhteissa ja toimivaltaisten viranomaisten ja paloalan ammattilaisten tuella.

Metsätalouden keskeiset käytännöt ja investoinnit

Aktiivinen, mukautuva ja kestävä metsänhoito on olennaisen tärkeää maastopalojen ehkäisemisen ja sietokyvyn kannalta. Palontorjunnan sisällyttäminen metsänhoitosuunnitelmiin tai vastaaviin välineisiin voi auttaa yhdistämään ennaltaehkäisyn, varautumisen ja elpymisen.

Harvennus, karsiminen ja maakasvillisuuden hallinta vähentävät liiallista biomassaa ja vaikeuttavat tulipalojen leviämistä. Kuolleen puun poistaminen olisi tehtävä ekologisesti herkällä tavalla, joka vähentää paloriskiä.
Määrätty polttaminen poistaa tarvittaessa ylimääräisen kuolleen kasvillisuuden ja aluskasvillisuuden.
strategisesti sijoitetut ja hyvin hoidetut metsäpalot, jotka hidastavat palon leviämistä tai pysäyttävät sen.
Metsäinfrastruktuuri ja -laitteet, kuten tiet, vesipisteet, säiliöt ja altaat, näköalatorni ja seurantalaitteet, parantavat varautumista ja reagointia.

Lajien ja metsärakenteen monipuolistaminen mahdollisuuksien mukaan käyttämällä sekametsiä ja vähemmän paloalttiita lajeja parantaa selviytymiskykyä. Jos monipuolistaminen ei ole mahdollista esimerkiksi kaupallisissa yhden lajin viljelmissä, aktiivinen ja kestävä hoito on erityisen tärkeää.
Metsien ennallistaminen metsäpalojen jälkeen, mukaan lukien tarvittavat metsäpalojen jälkeiset toimet, kuten tuholaisia levittävän aineksen raivaus, maaperän eroosion hallinta, luonnollisen uudistamisen tukeminen ja tarvittaessa uudelleenistutus paikallisiin ilmasto- ja ekologisiin olosuhteisiin mukautettujen lajien avulla. Ne tukevat myös luonnon ennallistamista koskevan lain tavoitteita.

Helleaaltojen vaikutukset maatalouteen

Kuivuuden ja helleaaltojen aiheuttamat satotappiot ovat kolminkertaistuneet kaikkialla EU:ssa viimeisten 50 vuoden aikana, mikä korostaa kasvavaa uhkaa, jonka äärimmäinen lämpö aiheuttaa maatalouden tuottavuudelle ja elintarviketurvalle.

Miten ala voi selviytyä?

Miten YMP tukee maastopalojen hallintaa?

YMP on keskeinen maalla tapahtuvien maastopalojen torjuntaan tarkoitetun EU:n rahoituksen lähde. Sillä tuetaan viljelijöitä ja metsänomistajia maan aktiivisen hoidon ja palonkestävyyden parantamisessa muun muassa laajaperäisen laiduntamisen, peltometsäviljelyn, pysyvien viljelykasvien, mosaiikkimaisemien, metsien ennallistamisen, kasvillisuuteen liittyvien metsätöiden, palonkatkaisujen ja metsäinfrastruktuurin, kuten teiden, avulla.

Noin miljardi euroa YMP:n rahoitusta osoitetaan suoraan metsien ennaltaehkäisyyn ja ennallistamiseen luonnonkatastrofien, myös metsäpalojen, jälkeen ja noin 4,2 miljardia euroa kestävään metsänhoitoon perustuviin YMP:n metsäalan tukitoimiin.

YMP osallistuu myös välillisesti tulotuen sekä ympäristö- ja ilmastotukien kautta, jotka auttavat pitämään maatalouden elinkelpoisena paloalttiilla alueilla, vähentämään maankäytöstä luopumista ja tukemaan ilmastonmuutokseen sopeutumista.

YMP 2023–2027 tarjoaa erilaisia välineitä, joilla tuetaan maastopalojen ehkäisemistä ja ennallistamista, mukaan lukien seuraavat:

ennalta ehkäisevät investoinnit maa- ja metsätalouteen luonnonkatastrofien vaikutusten vähentämiseksi;
Esimerkkeinä voidaan mainita luontoon perustuvat metsäesteet Saksassa, metsäpalonkatkaisuvyöhykkeiden kaksikäyttö Etelä-Toscanassa ja metsäpaloturvallisuuden seurantaverkosto Latviassa.
investoinnit maa- ja metsätalouden tuotantomahdollisuuksien palauttamiseksi luonnonkatastrofien jälkeen;
Esimerkkinä voidaan mainita palaneen metsän uudelleenmetsittäminen Ranskassa.
maksut ympäristö- ja ilmastositoumuksiin, joilla tuetaan laiduntamisen, peltometsäviljelyn, biomassan hallinnan ja metsärakenteen parantamisen kaltaisia käytäntöjä;
riskinhallintavälineet ja kriisimaksut, mukaan lukien tuki suurista tappioista johtuville vakuutuksille ja korvauksille;
Muita välineitä ovat muun muassa tuotannolliset investoinnit, joilla tuetaan uusiutuvaa energiaa ja biotaloutta; ei-tuotannolliset investoinnit, luonnonhaittojen tai muiden aluekohtaisten haittojen tuet; yhteistyö ja eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden toimijaryhmät; koulutus- ja neuvontapalvelut; ekojärjestelmät; ja tuotantosidonnainen tulotuki.
Esimerkkejä EIP-AGRIn toimijaryhmästä Espanjassa ovat laajaperäisen lammas- ja vuohikarjankasvatuksen käyttö palontorjunnassa ja -torjunnassa sekä standardoidun ja mukautuvan välineen kehittäminen tuottavien palokatkojen suunnittelua varten.

Tulevassa monivuotisessa rahoituskehyksessä, joka on Euroopan unionin pitkän aikavälin menosuunnitelma, YMP-ehdotuksessa säilytetään nykyiset vaihtoehdot maastopalojen ehkäisyn ja ennallistamisen rahoittamiseksi ja vahvistetaan tukea laajaperäiselle laiduntamiselle, mukaan lukien perinteiset käytännöt, kuten siirtolaiduntaminen. Sillä tuetaan myös siirtymistä kestävämpiin ja palonkestäviin agroekologisiin malleihin erityisesti paloalttiilla alueilla ja vuoristoalueilla.

Podcast: Metsäpalot EU:ssa: ennaltaehkäisy ja ennallistaminen

Metsät ovat taloudellinen ja ekologinen rikkaus, johon vaikuttavat suoraan monet uhat: ilmaston lämpeneminen, loiset, taudit, myrskyt ja tietenkin tulipalot. On mahdotonta sivuuttaa tuhoisia tulipaloja, jotka tuhoavat Etelä-Euroopan metsiä joka kesä.

Miten niitä voidaan suojata ja korjata?