Maa- ja metsätalous ovat erittäin alttiita ilmastonmuutoksen vaikutuksille: kausivaihteluiden lisääntyminen häiritsee viljelyskiertoa, kun taas sademäärien vaihtelut ja äärimmäiset sääilmiöt, kuten helleaallot, kuivuus, myrskyt ja tulvat, aiheuttavat huomattavia haasteita.
Yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteena on varmistaa, että viljelijät voivat sietää paremmin ilmastoon liittyvää epävarmuutta ja samalla vähentää päästöjä ja hillitä ilmastonmuutosta.
Ilmastonmuutos ja maatalous EU:ssa
Maataloudella on myönteinen ja tärkeä rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä: viljelymaalla olevat viljelykasvit, pensasaidat ja puut sitovat hiiltä ilmakehästä fotosynteesin avulla, kun taas asianmukaisesti hoidettu maaperä ja niittyjen suojelu mahdollistavat hiilen pitkäaikaisen varastoinnin.
Maatalouden osuus EU:n kaikista kasvihuonekaasupäästöistä on kuitenkin myös noin 11 prosenttia (378,43 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuonna 2021), ja se on energia-, liikenne-, asuin- ja kaupallisen sektorin takana. Maatalouskäytäntöihin liittyy erityisesti kahdenlaisia kasvihuonekaasuja:
- metaani (CH4) – karjan mädätysprosesseista, lannankäsittelystä ja riisinviljelystä;
- typpioksiduuli (N2O) – maatalousmaasta orgaanisella ja kivennäistyppilannoituksella ja lannankäsittelyllä.
EU:n maatalousala vähensi kasvihuonekaasupäästöjään 24 prosenttia vuosina 1990–2021.
Euroopan komissio pyrkii yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) avulla varmistamaan, että maatalous antaa vahvan panoksen EU:n ilmastopolitiikkaan.
Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa asetettujen ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi YMP on edelleen keskeinen väline viljelijöiden tukemiseksi tässä siirtymässä.
YMP:n toimet
YMP:llä edistetään kestäviä maatalousjärjestelmiä EU:ssa, jotta viljelijät voivat
tarjota turvallisia, terveellisiä ja kestävästi tuotettuja elintarvikkeita yhteiskunnalle;
ansaittava vakaat ja oikeudenmukaiset tulot ottaen huomioon kaikki niiden tarjoamat julkishyödykkeet;
suojella luonnonvaroja, lisätä biologista monimuotoisuutta ja edistää ilmastonmuutoksen torjuntaa.
YMP:stä tuetaan maa- ja metsätalouden ilmastotoimia useilla säännöillä ja toimenpiteillä.
YMP 2023–2027 tuli voimaan 1. tammikuuta 2023. Se tuo maatalouden lähemmäs Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ilmastotavoitteita.
YMP:n erityistavoite
Yhdessä vuosien 2023–2027 YMP:n kymmenestä erityistavoitteesta keskitytään ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen sekä maatalouden kestävän energian käytön ja tarjonnan kehittämiseen.
YMP:n strategiasuunnitelmat
EU-maat voivat YMP:n strategiasuunnitelmissaan saavuttaa EU:n ilmastotavoitteet kohdentamalla toimet kansallisiin tarpeisiin ja mahdollisuuksiin. Maat voivat joustavammin suunnitella toimia ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevien paikallisten ja alueellisten vaatimusten pohjalta ja hyödyntää mahdollisuuksia päästövähennyksiin maatalousaloillaan.
EU-maiden YMP:n strategiasuunnitelmissa yhdistetään monenlaisia kohdennettuja tukitoimia, jotta voidaan vastata niiden erityistarpeisiin ja saada aikaan konkreettisia tuloksia.
Suunnitelmien on edistettävä EU:n ilmasto- ja ympäristölainsäädäntöä ja -sitoumuksia ja oltava niiden mukaisia.
Ehdollisuus
Ehdollisuussääntöjen mukaan YMP:n tuensaajien maksut liittyvät lakisääteisiin hoitovaatimuksiin sekä hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksiin. Ehdollisuussäännöillä suojellaan luonnonvaroja, joihin kohdistuu yhä enemmän ilmastonmuutoksen aiheuttamia paineita, ja erityisillä säännöillä suojellaan maaperää:
- maan hyvää maatalous- ja ympäristökuntoa koskevan toimenpidevaatimuksen 6 mukainen maaperän vähimmäispeitevaatimus,
- edistää hiilen varastointia, vaatimusta pysyvän nurmen säilyttämisestä maan hyvää maatalous- ja ympäristökuntoa koskevan toimenpidevaatimuksen 1 mukaisesti, ja
- kosteikkojen ja turvemaiden suojelu maan hyvää maatalous- ja ympäristökuntoa koskevan toimenpidevaatimuksen 2 mukaisesti.
Ekojärjestelmät
Nykyisten YMP-sääntöjen mukaan viljelijät voivat saada ekojärjestelmien mukaisia tukia. Ekojärjestelmillä tuetaan viljelijöitä, jotka ottavat käyttöön tai ylläpitävät viljelykäytäntöjä, jotka edistävät EU:n ympäristö- ja ilmastotavoitteita. Ekojärjestelmien avulla EU palkitsee viljelijöitä luonnonvarojen säilyttämisestä ja julkisten hyödykkeiden tarjoamisesta. Ne ovat kansalaisille koituvia etuja, jotka eivät näy markkinahinnoissa ja joihin voi sisältyä käytäntöjä, joilla tuetaan ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista.
Maaseudun kehittämisen tukitoimet
Ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista tuetaan myös maaseudun kehittämistoimilla. EU-maat voivat YMP:n strategiasuunnitelmissaan edistää ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista toimilla, joilla
- helpottaa uusiutuvien energialähteiden tarjontaa ja käyttöä;
- vähentää maatalouden kasvihuonekaasu- ja ammoniakkipäästöjä;
- edistää hiilen säästämistä ja sitomista maa- ja metsätaloudessa.
EU-maat voivat kohdistaa ilmastotoimiin ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen useita toimenpiteitä, kuten
- maatalouden ympäristö- ja ilmastositoumukset, joiden nojalla viljelijät voivat sitoutua ilmastoystävällisiin käytäntöihin ja hoitojärjestelmiin, kuten agroekologiaan tai peltometsätalouteen;
- investoinnit fyysiseen omaisuuteen voidaan suunnata lannan varastointilaitoksiin, jotka vähentävät ammoniakkipäästöjä;
- peltometsätalouden ja/tai metsätalouden kehittämistä ja hoitoa tukevat toimenpiteet, joilla vahvistetaan metsien tärkeää roolia hiilen sitomisessa;
- riskinhallintatoimenpide, jolla voidaan tukea keskinäisiä rahastoja epäsuotuisten sääolojen varalta;
- yhteistyö-, tietämyksensiirto- ja neuvontapalvelut, joilla edistetään ilmaston kannalta merkityksellisiä maatalouskäytäntöjä koskevaa tietämystä ja innovointia.
Eurooppalainen (EU:n) YMP-verkosto helpottaa maatalousekosysteemejä koskevien ideoiden ja hyvien käytäntöjen jakamista ekojärjestelmiä ja vihreää arkkitehtuuria koskevan temaattisen työn avulla.
Maatalouden eurooppalainen innovaatiokumppanuus (EIP-AGRI) kokoaa yhteen kohderyhmiä, toimijaryhmiä, hankkeita, julkaisuja ja tapahtumia maatalouden ja ilmastonmuutoksen innovoinnin edistämiseksi. Painopistealueita ovat hiilen varastointi peltoviljelyssä, peltometsäviljely, karjankasvatuksen päästöjen vähentäminen ja uusiutuvan energian käyttö tilalla.
Vihreä arkkitehtuuri
YMP 2023–2027 sisältää uuden vihreän arkkitehtuurin, joka parantaa mahdollisuuksia ilmastoystävälliseen maatalouteen.
- Esimerkiksi tehostettu ehdollisuus sisältää nykyisiä vaatimuksia, kuten pysyvän nurmen suojelun, mutta tehostetussa ja virtaviivaistetussa muodossa.
- Siihen sisältyy myös vaatimuksia, kuten turvemaiden ja kosteikkojen suojelu;
- Merkittävä osa YMP:n talousarviosta osoitetaan ekojärjestelmiin, joilla voidaan tukea viljelijöiden vapaaehtoisia käytäntöjä, joilla edistetään ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja päästöjen vähentämistä.
Samaan aikaan EU-maiden on varattava vähintään 35 prosenttia maaseudun kehittämisen määrärahoistaan ympäristöön ja ilmastoon liittyviin käytäntöihin. Maaseudun kehittämistuella rahoitetaan edelleen maankäyttötukia, investointeja, tietämyksen lisäämistä, innovointia ja yhteistyötä, jotka liittyvät ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen.
Tässä asiakirjassa esitetään yksityiskohtainen katsaus EU:n 27 jäsenvaltion hyväksyttyihin kansallisiin suunnitelmiin sisältyviin keskeisiin tekijöihin ja valintoihin. Se vastaa myös tietopyyntöihin, joissa esitetään tiivistetysti, mitä suunnitelmia niihin sisältyy ja mitä niillä pyritään toteuttamaan.
Edistymisen seuranta
Komissio kerää yhteisen seuranta- ja arviointikehyksen avulla erilaisia maatalouteen ja ilmastonmuutokseen liittyviä tietoindikaattoreita. Yhteinen seuranta- ja arviointikehys helpottaa myös erilaisia arviointeja ja ulkoisia tutkimuksia, joilla mitataan YMP:n tuloksellisuutta. Komissio julkaisi kesäkuussa 2021 riippumattoman arvioinnin, jossa arvioitiin YMP:n vaikutusta ilmastonmuutokseen ja kasvihuonekaasupäästöihin.
YMP 2023–2027 sisältää vahvistetun tuloksellisuuden seuranta- ja arviointikehyksen, joka helpottaa suurempaa vastuuvelvollisuutta ja siirtymistä tulosperusteiseen täytäntöönpanomalliin.
Ympäristöä ja ilmastotoimia koskevat tiedot
Tiivistelmä EU:n maatalouteen sekä ympäristöön ja ilmastotoimiin liittyvistä tiedoista.
Viljelymaan orgaanista ainesta, maaperän parantamista koskevien sopimusten kohteena olevan maan osuutta ja viljelykasvien monimuotoisuutta koskeva tulostaulu.
Tulostaulu, jossa raportoidaan tietoja esimerkiksi maatalouden kasvihuonekaasu- ja ammoniakkipäästöistä ja orgaanisen hiilen pitoisuudesta.
Tulostaulu, jossa käsitellään muun muassa kasteltujen alueiden osuutta KMM:n kokonaismäärästä, pohjaveden nitraatteja ja vedenottoa.
Tulostaulu, joka kattaa muun muassa ekologisen alan osuuden, maatalouden luontotyypit suojelun tason mukaan ja luonnon monimuotoisuutta tukevan maan.
Osaaminen, tutkimus ja innovointi
Rahoittamalla tutkimusta ja innovointia komissio tukee sellaisten nykyaikaisten maa- ja metsätalousjärjestelmien kehittämistä, jotka voivat edistää ilmastotoimia samalla kun ne pysyvät tuottavina ja kannattavina. Esimerkiksi Horisontti Eurooppa -puiteohjelman maaperän terveyttä koskevassa missiossa pyritään hyödyntämään maaperän potentiaalia ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämisessä.
Maatilojen neuvontajärjestelmä jakaa uutta tietoa ja parhaita käytäntöjä ja auttaa viljelijöitä toteuttamaan asianmukaisia ratkaisuja heidän erityistilanteisiinsa.
Oikeusperusta
Ehdollisuutta säätelevät:
- säännöt, jotka koskevat EU-maiden yhteisen maatalouspolitiikan nojalla laatimien strategiasuunnitelmien (asetus (EU) 2021/2115)(delegoitu asetus (EU) 2022/126) tukea;
- yhteisen maatalouspolitiikan rahoitusta, hallinnointia ja seurantaa koskevat säännöt (asetus (EU) 2021/2116)(täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/128).
Ekojärjestelmiin, maatalouden ympäristö- ja ilmastotoimiin ja investointeihin sovelletaan seuraavia sääntöjä:
- säännöt, jotka koskevat EU-maiden yhteisen maatalouspolitiikan mukaisesti laatimien strategiasuunnitelmien tukea (asetus (EU) 2021/2115).
